Miessijoki
| Miessijoki | |
|---|---|
| Alkulähde | Jäkäläpää, Inari |
| Laskupaikka | Postijoki, Inari |
| Maat | Suomi |
| Pituus | n. 15 km |
Miessijoki (pohjoissaameksi Miessejohka) on Lemmenjoen kansallispuistossa virtaava noin 15 kilometrin pituinen Postijoen sivujoki, joka saa alkunsa Jäkäläpään tunturilla sijaitsevasta pienestä lammesta. Nykyään joki tunnetaan erityisesti kullankaivuusta. Miessijokeen laskevia puroja ovat muun muassa Kaarreoja, Korhosenoja sekä Martin Iskon palon tunturilta alkunsa saava Kivikkopuro, joiden varrelta kaivetaan myös kultaa.
Kullankaivuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lemmenjoen alueen koneellinen kullankaivuu on nykyään keskittynyt Miessijoelle, jonne kaivajat siirtyivät läheiseltä Morgamojalta. Kultaa on kaivettu Miessijoen latvoilta ja keskiosasta noin kymmenen kilometrin matkalta. Toiminta on aiheuttanut myös kiistoja kullankaivajien ja Metsähallituksen välille, koska kaivuun seurauksena Miessijoen vesi on samentunut.[1] Heinäkuussa 2004 Miessijoelta löydettiin Suomen kaikkien aijoen kolmanneksi suurin kultahippu, jonka paino oli 282 grammaa.[2] Kullan lisäksi Miessijoelta on löydetty myös korundeihin kuuluvia safiireja ja rubiineja.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mattila, Noora: Kultaa! 2013. Raymond. Viitattu 24.9.2015.
- ↑ Suomen kolmennaksi suurin kultahippu löytyi Miessijoelta 15.7.2004. Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2015.
- ↑ Kinnunen, Kari A.: Rubiineja Lapista Miessijoelta 27.10.2008. Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 24.9.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]