Michel Tournier

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Michel Tournier
Michel Tournier vuonna 2005.
Michel Tournier vuonna 2005.
Henkilötiedot
Syntynyt 19. joulukuuta 1924
Pariisi, Ranska
Kuollut 18. tammikuuta 2016 (91 vuotta)
Choisel, Ranska
Kirjailija
Äidinkieli ranska
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Michel Tournier (19. joulukuuta 1924 Pariisi, Ranska18. tammikuuta 2016 Choisel, Ranska[1]) oli ranskalainen kirjailija.

Taustat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michel Tournierin kehitykseen vaikuttivat merkittävästi saksalainen kirjallisuus ja katolinen usko. Myöhemmin hän löysi ranskalaisen filosofin Gaston Bachelardin ajatusmaailman. Vuosina 1956–1968 Tournier toimi erilaisissa tehtävissä Plon-kustantamossa, eritoten hän käänsi saksankielistä kirjallisuutta. Radio Francen toimittajana hän oli vastuussa valokuvauksesta kertovasta La chambre noire -ohjelmasta.[2]

Michel Tournier asui Choiselissa Yvelinesin departementissa.[2] Hän osallistui aktiivisesti Gallimard-kustantamon toimintaan uusien kirjaehdokkaiden lukijana ja kommentoijana.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1967 Michel Tournier vastaanotti Ranskan akatemian suuren kirjallisuuspalkinnon teoksesta Vendredi ou les Limbes du Pacifique (Perjantai eli Tyynen meren kiirastuli). Vuonna 1970 hän sai Goncourt-kirjallisuuspalkinnon romaanista Le Roi des aulnes (Keijujen kuningas).[2]

Michel Tournier valittiin Académie Goncourtin jäseneksi 1972,[2] vuonna 1993 Tournier sai Goethe-mitalin ja 1997 hänet promovoitiin Lontoon yliopiston kunniatohtoriksi.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen romaaninsa Perjantai Tournier julkaisi 43-vuotiaana vuonna 1967.[2] Romaani on muunnelma Daniel Defoen Robinson Crusoen tarinasta. Vuonna 1970 Tournier julkaisi toisen teoksensa Keijujen kuningas (Le Roi des aulnes). Kolmen kuninkaan kumarrus (Gaspar, Melchior et Balthazar) ilmestyi vuonna 1980, ja Tournierin ura oli huipussaan.[2]

Romaanien lisäksi Tournier kirjoitti esseitä, novelleja, proosarunoja, matkakirjan Le Vagabond immobile (1984) ja nuortenkirjoja. Vuonna 1977 ilmestyi Tournierin kirjallinen omaelämäkerta Le vent paraclet. Hän muokkasi esikoisromaaninsa Perjantain uudelleen lapsille nimellä Robinson ja Perjantai.[2]

Tournier hyödynsi romaaneissaan paljon myyttejä ja vanhoja taruja, mutta tarkasteli niitä uudesta, tuoreesta näkökulmasta.[2]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vendredi ou les Limbes du Pacifique (Perjantai, 1967)
  • Le Roi des aulnes (Keijujen kuningas, 1970)
  • Vendredi ou la Vie sauvage (Robinson ja Perjantai, 1971)
  • Les Météores (Meteorit, 1975)
  • Le Vent Paraclet (1977)
  • Le Coq de la bruyère (Punainen kääpiö, 1978)
  • Pierrot ou les secrets de la nuit, 1979 (Pierrot ja yön salaisuudet, 1984)
  • Gaspard, Melchior et Balthazar (Kolmen kuninkaan kumarrus, 1980)
  • Le Vol du vampire (1981)
  • Gilles et Jeanne (1983)
  • La Goutte d’or (Kultapisara, 1986)
  • Petites Proses (1986)
  • Le Medianoche amoureux (Rakastavaisten illallinen: satuja ja novelleja, 1986)
  • Le Tabor et le Sinai (Taaborinvuori ja Siinainvuori: esseitä nykytaiteesta, 1988)
  • La Couleuvrine (1994)
  • Le Miroir des idées (1994)
  • Célébrations (1999)
  • Le bonheur en Allemagne? (2004)

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Perjantai eli Tyynen meren kiirastuli. Suomentanut Eila Kostamo. Tammi, 1980. ISBN 951-30-4728-8. (Keltainen kirjasto 159)
  • Punainen kääpiö. Suomentanut Annikki Suni. Otava, 1981. ISBN 951-1-06273-5.
  • Robinson ja Perjantai. Suomentanut Inkeri Tuomikoski. Otava, 1982. ISBN 951-1-06709-5.
  • Kolmen kuninkaan kumarrus. Suomentanut Annikki Suni. Otava, 1982. ISBN 951-1-06889-X.
  • Keijujen kuningas. Suomentanut Annikki Suni. Otava, 1983. ISBN 951-1-07447-4.
  • Pierrot ja yön salaisuudet. kuv. Danièle Bour. Suomentanut Annikki Suni. Otava, 1984. ISBN 951-1-07957-3.
  • Meteorit. Suomentanut Annikki Suni. Otava, 1985. ISBN 951-1-08584-0.
  • Kultapisara. Suomentanut Annikki Suni. Otava, 1988. ISBN 951-1-09256-1.
  • Taaborinvuori ja Siinainvuori: esseitä nykytaiteesta. Suomentanut Annikki Suni. Taide, 1990. ISBN 951-891-211-4.
  • Rakastavaisten illallinen: satuja ja novelleja. Suomentanut Annikki Suni. Otava, 1990. ISBN 951-1-11077-2.
Kuunnelmat
  • Veroniquen käärinliinat. kuunnelma, dramatisoinut Annette Arlander ; dramaturgi: Heljä Talvikki Ahonen. Suomentanut Annikki Suni. Yleisradio,, 1985.
  • Vaiteliaat rakastavaiset. kuunnelma vuodelta 1991. Suomentanut Annikki Suni, ohjaus Harri Huhtamäki. Yleisradio, tallennepalvelu, 1992.
  • Fetisisti: yksinäytöksinen yksinäisen miehen puheenvuoro: kuunnelma. Suomentanut Annikki Suni, dramaturgi: Pekka Ruohoranta. Yleisradio, 1993.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. L’écrivain Michel Tournier est mort à l’âge de 91 ans Le Figaro. 18.1.2016. Viitattu 19.1.2016. (ranskaksi)
  2. a b c d e f g h Petri Liukkonen: Michel Tournier (1924–) Authors Calendar. Viitattu 30.11.2014. (englanniksi)