Metsänokiperhonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Metsänokiperhonen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Heinäperhoset Satyrinae
Tribus: Satyrini
Suku: Nokiperhoset Erebia
Laji: ligea
Kaksiosainen nimi

Erebia ligea
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Metsänokiperhonen Wikispeciesissä
  Metsänokiperhonen Commonsissa

Metsänokiperhonen (Erebia ligea) on täpläperhosten (Nymphalidae) heimoon kuuluva keskikokoinen päiväperhonen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsänokiperhosen siipien yläpinnan pääväri on ruskeanmusta. Siivissä on punaiset juovat, jossa etusiivissä 3–4 silmätäplää ja takasiivissä 3 silmätäplää. Siipiripset ovat voimakkaan mustan ja valkoisen kirjavat. Takasiipien alapinnalla on valkoinen viiru. Naaraan takasiiven alapuoli on yleensä vaaleampi kuin koiraalla. Siipien kärkiväli on 36–54 mm. Toukka on väriltään ruskeankellertävä.

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsänokiperhosta tavataan Euroopasta Aasian kautta Japaniin saakka. Euroopassa on kaksi erillistä esiintymisaluetta, toinen on Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoissa ja toinen Pohjois-Euroopassa. Laji puuttuu muun muassa Pyreneiden niemimaalta, Etelä-Balkanilta, Britteinsaarilta ja Keski-Euroopan pohjoisosista. Suomessa Pohjois-Lapista ja Ahvenanmaalta on vain satunnaisia havaintoja, muuten laji esiintyy koko maassa. Lentoaika on heinä–elokuu.

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsänokiperhonen on Keski- ja Etelä-Euroopassa yleensä vuoristolaji, jota tavataan 1 700 metrin korkeuteen. Fennoskandiasta itään Venäjälle se on alankolaji. Se elää tuoreissa metsissä ja metsänreunoilla. Toukan kehitys vie aikaa kaksi vuotta. Esiintymisen runsaudessa on havaittu jaksoittaisuutta, jossa samalla alueella se on yleinen joka toinen vuosi.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukan ravintokasveja ovat heinälajit, kuten tesmat (Milium) ja lauhat (Deschampsia).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kijayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6.
  • Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lauri Kaila, Marko Mutanen: Metsänokiperhonen – Erebia ligea Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]