Metsä Board Tako
Metsä Board Tako eli Takon kartonkitehdas on Tampereen keskustassa Tammerkosken länsirannalla sijaitseva kartonkia valmistava tuotantoyksikkö. Tehtaassa on kaksi tuotantokäytössä olevaa kartonkikonetta ja yksi käytöstä poistettu kartonkikone. Tehdas on perustettu vuonna 1865, ja se kuuluu Metsä Board-konserniin.
Tehdas lopetti oman hiomon (puuhioke) tuotannon kesällä 2004 ja tuo tarvittavan massan Metsä Boardin muilta tehtailta. Hiomoa varten tehtaalle tuotiin puupöllejä, joiden kaataminen metallikouruun aiheutti kovaa melua kaupungin keskustassa. Myös puusta mekaanisesti hiotun massan laatu ei enää riittänyt. Ensimmäisessä vaiheessa tehdas siirtyi Lielahden sellutehtaan CTMP-massan käyttäjäksi. Kun Lielahden tehdas suljettiin, siirtyi Takon tehdas käyttämään BCTMP-massoja, joita valmistetaan Joutsenossa ja Kaskisissa.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuori-insinööri Fredrik Idestam perusti vuonna 1865 Tammerkosken alaputouksen varrelle puuhiomon. Hiomon tuotanto kasvoi 1860-luvun lopulla nopeasti ja Idestam perusti 1869 toisen puuhiomon Nokialle. Vuonna 1871 hän myi Tampereen puuhiomon samana vuonna perustamalleen Nokia Oy:lle. Vuonna 1877 puuhiomosta muodostettiin Tammerfors Takfiltfabriks Ab, joka valmisti puuhiokkeen ja pahvin ohella myös kattohuopaa. Uuden yhtiön toimitusjohtajana oli Adolf Törngren. Vuonna 1889 yhtiön omistajiksi tulivat vuorineuvos Rudolf Elving ja maisteri Anton Elving, jotka laajensivat ja uudistivat tehdasta. Yhtiön omistus siirtyi vuonna 1903 Tampereen Kattohuopa- ja Paperitehdas Osakeyhtiölle. Tehtaalle rakennettiin 1909 uusi puuhiomo ja vuonna 1914 siellä otettiin käyttöön Suomen silloin suurin paperikone. Valmistusohjelmaan kuuluivat 1900-luvun alussa kattohuopa, pinkopahvi, aaltopahvi ja pahvilaatikot. [1][2][3]
Yhtiön osake-enemmistö siirtyi vuonna 1917 G. A. Serlachius Oy:lle. Tehtaan puinen kaksikerroksinen vuonna 1865 rakennettu tehdasrakennus, jossa sijaitsi kaksi paperikonetta ja puuhiomo tuhoutui tulipalossa 15. helmikuuta 1923. Tulipalossa kuoli neljä tehtaan työntekijää ja aineelliset vahingot olivat yli kaksi miljoonaa markkaa.[4] 1930-luvulla tehtaan rakennukset ja koneet uudistettiin perusteellisesti ja samalla yhtiön nimeksi muuttui Tako Oy. Sotavuosien jälkeen Tako Oy keskittyi kartongin valmistukseen ja jalostukseen edelleen rasioiksi ja myyntipakkauksiksi. Työntekijämäärä oli suurimmillaan 1 300 vuonna 1965.[1]
Tehtaan kartonkikoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kone | Valmistaja | Toiminnassa | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Kartonkikone KK1 / Paperikone PK 3 | Füllner | 1922– (uusittu vuosina 1932, 1956, 1970 ja 1996) | ? | 3 350 mm | ? | 500 m/min | 135 000 t/a, Taivekartonki vaativiin savukepakkauksiin, aik. kromokartonki | Entinen paperikone. Muutettu kartonkikoneeksi vuonna 1932. |
| Kartonkikone KK3 | Voith/Tampella | 1953– (uusittu vuosina 1965 ja 1982) | ? | 3 310 mm | ? | ? | 70 000 t/a, Taivekartonki vaativiin savukepakkauksiin | ? |
Entiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Paperikone PK I | Füllner | 1866–15.2.1923 | ? | ? | ? | ? | ? | Tehtaassa on ennen ollut Füllnerin paperikoneet sekä aaltopahvikoneita siipirakennuksen kolmannessa kerroksessa. Tulipalo tuhosi koneet vuonna 1923. |
| Paperikone PK II | Füllner | 190x–15.2.1923 | ? | ? | ? | ? | ? | Tehtaassa on ennen ollut Füllnerin paperikoneet sekä aaltopahvikoneita siipirakennuksen kolmannessa kerroksessa. Tulipalo tuhosi koneet vuonna 1923. |
| Kartonkikone KK2 | Füllner (Wärtsilä/Valmet/Tampella) | 1938–2007 (uusittu vuosina 1961 ja 1992) | Valmet MB-former (1999), Valmet-Karhula perälaatikko (1991) | 3 600 mm (Trimmi: 3 220 mm) | 3 nippiä (1955) | 240 m/min | 70 000 t/a, 3-kerros taivekartonki vaativiin elintarvike- ja yleispakkauksiin | Yankee-sylinteri (Füllner, 1937), d=4796 mm Suljettu M-Realin tehostamisohjelman yhteydessä kesällä 2007. Kone on myynnissä.[vanhentunut linkki] |
Koneiden leveydet ovat leveimmillään 3 330 mm, nopeudet max. 500 m/min ja lopputuotteen neliömassa 170–400 g/m2. Tehtaalla on lisäksi kaksi rullainta ja kuusi arkkileikkuria. Tehtaan kapasiteetti on 205 000 tonnia vuodessa (kolmella koneella oli noin 260 000 tonnia vuodessa).
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alakosken voimalaitos
- Frenckellin paperitehdas
- Kankaan paperitehdas
- Lielahden sellutehdas
- Mäntän paperitehdas
- Suomen paperiteollisuus
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Metsä Board Tako
- Takon lakkautetun kartonkikoneen myynti-ilmoitus
- Bonsdorff, Lars G. & Kontio, Erkki O. (1968) G.A. Serlachius Oy 1868-1968 – Perheyrityksen vaiheita. Oy Tilgmann Ab. Helsinki.
- Sivonen, Pauli (toim.) (2004) Kotkan siipien suojassa – Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 70-vuotisjuhlajulkaisu. Mänttä. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pirkanmaan teollisuushistoria : Tammerkoski : Tako (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Nokia - vanha venäläinen ja tamperelainen yhtiö, Verkkouutiset 31.12.1998
- ↑ Tampereen Kattohuopa- ja Paperitehdas Osakeyhtiö, Kauppalehti, 01.01.1914, nro Tampereen numero., s. 106, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Neljä ihmishenkeä tuhotunut tulipalossa. Tampereen Kattohuopatehdas Oy:n vanha tehdasrakennus paloi toissayönä poroksi, Aamulehti, 16.02.1923, nro 38, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Metsä Board Tako Wikimedia Commonsissa
- Ilmapanoraamakuva Takon kartonkitehtaasta – Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com
- B. Ahlskog: Tapahtui Takossa. Takon historia 1865–2000. M-real [2008].
- R. Kari: Tako 125. Vantaa 1990.
- Lily Saarno: Pakkauskertomus. Takon Kotelotehdas Oy 1949–1999. Tako 1999.
- Maailman paras tehdas -videotraileri
- Kuvia TAKOn tehtaista Arjenhistoria.fi -verkkopalvelussa