Metohija
Metohija (serb. Метохија, alb. Rrafshi i Dukagjinit), on alue Kosovon lounaisosassa ja myös samanniminen vesistön valuma-alue. Sen alueella on kolme Kosovon seitsemästä rrethistä (hallinnollisesta alueesta):
Alue on pinta-alaltaan noin 4 500 km². Vuonna 2002 sen väkiluku oli 790 272, joka oli 40 prosenttia Kosovon koko asukasmäärästä.
Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi Metohija juontuu kreikan kielen sanasta metokhê (suom. (uskonnollinen) yhteisö). Tämä viittaa alueella sijainneisiin lukuisiin kyliin ja maaomistuksiin, jotka olivat keskiajalla Serbian ortodoksisten luostarien ja Athosin hallussa.[1]
Albaniankielisen nimensä Rrafshi i Dukagjinit[2] (suom. "Gjin-herttuan tasanko") alue on saanut tunnetun keskiajalla eläneen albanialaisen aatelismiehen mukaan.[3]
Alueesta käytettiin virallisissa yhteyksissä sen serbiankielistä koko nimeä "Kosovo i Metohija" vuoteen 1974, jolloin Kosovon perustuslailliseen asemaan tehtiin suurehkoja muutoksia Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan perustuslain muuttamisen yhteydessä. Vuoden 1974 perustuslaissa alueen nimestä jätettiin pois "Metohija", ja koko maakunnan nimeksi tuli "Kosovo". Monet kansallismieliset serbit eivät hyväksyneet nimenmuutosta, vaan jatkoivat vanhan nimen käyttämistä (mikä tuli esiin erityisesti kuuluisassa Serbian tiede- ja taideakatemian muistiossa vuonna 1986). Vuonna 1989 Serbian presidentti Slobodan Milošević julisti Serbian uuden perustuslain, jossa maakunnan itsehallintoa huomattavasti rajoitettiin ja palautettiin sen aiempi nimi, millä symbolisesti mitätöitiin tehdyt uudistukset.[3]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metohija on noin 60 kilometrin pituinen ja leveydeltään enimmillään 23 kilometriä. Sen keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 450 metriä[4]. Sen suurin joki on Valkoinen Drin. Metohija rajoittuu pohjoisessa ja luoteessa Mokra Goran vuoristoon, lännessä Prokletijeen, lounaassa Pastrikiin, etelässä ja kaakossa Šarin vuoristoon sekä idässä ja koillisessa Drenica, joka erottaa sen muusta Kosovosta.
Metohijan erilainen maantieteellinen asema muuhun Kosovoon nähden aiheuttaa eroja alueiden eläimistöön ja kasvistoon. Metohijassa Välimeren vaikutus on selkeä, minkä takia siellä esiintyy huomattava määrä välimerellisiä kasvi- ja eläinlajeja. Muu Kosovo taas on ekologisesti samankaltainen Serbian kanssa.
Metohija saa monista pienistä joistaan kasteluvettä hedelmällisille viljelymailleen. Yhdessä välimerenilmaston kanssa tämä antaa erinomaisen tuoton viljanviljelylle. Alue on tunnettu viini- ja hedelmätarhoistaan sekä kastanja- ja mantelipuistaan.
Kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2006 Metohijan suurimmat kaupungit olivat:
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metohijaan muutti 500–600-luvuilla slaaveja useissa aalloissa. 630-luvulta Metohija kuului Serbian ruhtinaskuntaan, 800-luvulta alkaen suurruhtinaskuntaan, ja Bysantin valtakunnan aikana Raškaan, jota hallitsivat Vlastimirovićit, pääkaupunkinaan Desnik.
900-luvun alussa Bulgarian tsaari Simeon valloitti Metohijan. Vaikka serbit valtasivatkin sen takaisin jo varhain 900-luvulla, Bysantin hallinto palasi valtaan vuonna 960.
Metohija palautettiin 1000–1100-luvuilla vähitellen Raškan hallintaan. Tämän jälkeen valtaan nousivat Nemanjićit. Serbian kuningaskunta perustettiin vuonna 1217 ja Serbian valtakunta vuonna 1345.
Ottomaanit valtasivat Metohijan ja liittivät sen valtakuntaansa Kosovon vilajetiksi (maakunnaksi) Serbian kukistuttua vuonna 1459. Metohija muutti hyvin runsaasti albaaneita, jotka ottivat serbien aseman Metohijan hallitsevana väestönosana. Samalla islam syrjäytti siihen asti vallinneen ortodoksisen kristillisyyden.
Vuonna 1912 Metohija liitettiin ensimmäisessä Balkanin sodassa Montenegron kuningaskuntaan. Ensimmäisessä maailmansodassa Itävalta-Unkarin joukot valloittivat Montenegron vuonna 1915. Serbian armeija karkotti keskusvallat Metohijasta vuonna 1918. Tämän jälkeen Montenegro liittyi Serbian kuningaskuntaan. Myöhemmin muodostettiin Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, joka uudistettiin Jugoslavian kuningaskunnaksi vuonna 1929. Akselivallat miehittivät kuningaskunnan toisessa maailmansodassa vuonna 1941, jolloin Metohijan alue liitettiin Italian hallitsemaan Albanian kuningaskuntaan. Italian solmittua rauhan liittoutuneiden kanssa vuonna 1943 Saksa otti alueen suoraan hallintaansa. Serbialaisten tšetnikkien ja jugoslavialaisten partisaanien lukuisten kapinointien jälkeen Metohija liitettiin Serbiaan ja samalla Jugoslaviaan osaksi Kosovon ja Metohijan autonomista maakuntaa.
Kosovo julistautui 17. helmikuuta 2008 itsenäiseksi Serbiasta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Paulin Kola, The Search for Greater Albania, s. 47, viite 108. C. Hurst & Co, 2003. ISBN 1850656649
- ↑ "Metohija". Robert Elsie, Historical Dictionary Of Kosova
- ↑ a b Francis Trix, "Kosovar Albanians between a rock and a hard place", Serbia Since 1989: Politics and Society Under Milosevic and After, s. 312. Sabrina P. Ramet, Vjeran Pavlaković (toim.). University of Washington Press, 2005. ISBN 0295985380
- ↑ Geographical Atlas of Yugoslavia, University Press "Liber", Zagreb, 1987.