Messukylä

Messukylän kunta Tampere
ei vahvistettua vaakunaa vaakuna sijainti
Sijainti	{{{koordinaatit}}}
Perustettu	1439
Kuntaliitokset	{{{kuntaliitokset}}}
Liitetty Tampereen kanssa Tampereen kaupungiksi	1947
Lääni	Hämeen lääni
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	[[]]
Kihlakunta	Tampereen kihlakunta
Pinta-ala (1945) oli - maa	km² km²
Väkiluku (1945) oli - Väestötiheys	as./km²
{{{huomautus}}}

Messukylän vanha kirkko on Tampereen vanhin rakennus.

Messukylä (ruots. Messuby) on Tampereen kaupunginosa. Se oli aiemmin myös itsenäinen kunta.

Nimi Messukylä esiintyi ensimmäistä kertaa asiakirjoissa vuonna 1439. Tuolloin sillä viitattiin pitäjään jonka aluetta nykyinen Messukylän kaupunginosakin on. Nimi syntyi puukirkon valmistuttua alueelle 1434. Siihen asti alueen asukkaat olivat joutuneet matkustamaan Suur-Pirkkalaan osallistuakseen kirkkomessuun, mutta oman kirkon myötä matkusti pappi kerran viikossa Pirkkalasta Messukylään pitämään messua uuteen kirkkoon.

Tampereen kaupunki syntyi alun perin Messukylän sisään 1779, mutta alueliitosten ja teollistumisen vuoksi kasvoi sen ohi. Messukylän liittyminen Tampereen osaksi otettiin esiin kyläkokouksessa vuonna 1939, mutta toinen maailmansota lykkäsi liitosta. Messukylän kunta liittyi Tampereen kaupunkiin kyläkokouksen puoltavalla äänestyksellä vuonna 1947.

Messukylässä sijaitsevat Tampereen vanhin rakennus Messukylän vanha kirkko (kivikirkko rakennettu 1510–1530 aikoihin) sekä uusi Messukylän kirkko (käyttöön 1879). Suomen sisällissodan loppuvaiheissa Messukylässä ja Kalevassa käytiin ankaria taisteluja maaliskuun lopulla 1918 mm. kirkonmäellä. Näitä Tampereen taistelun jälkiä on yhä nähtävissä ympäristössä.

Ahlmanin maamieskoulu ja emäntäkoulu aloittivat toimintansa Viialan tilalla vuonna 1904. Nykyiseen sijaintipaikkaansa Seppälän tilalle ne muuttivat neljä vuotta myöhemmin. Kouluja ylläpiti aluksi Suomen Talousseura, kunnes vuonna 1923 niiden omistajaksi tuli Ahlmanin säätiö. Nykyisin oppilaitos toimii nimellä Ahlmanin ammattiopisto.

Messukylän suurimpia maatiloja oli Kaukajärven kartano, jonka pankinjohtaja Bertel Grahn muodosti useasta ostamastaan maatilasta 1900-luvun alussa. Arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema päärakennus valmistui vuonna 1906. Suurimman osan kartanon maista osti vuonna 1952 Tampereen kaupunki ja kaikki kartanon rakennukset hävisivät 1970-luvulla.

Messukylään asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä.

Messukylän kyliä

Aitoniemi, Haihara, Hallila, Hirviniemi, Hyllilä, Juvela, Järvensivu, Kaukajärven kartano, Koivisto, Laalahti, Leinola, Messukylä, Nurmi, Palo, Pappila, Rasula, Sorila, Takahuhti, Uusikylä, Vehmainen, Viiala

Aiheesta muualla

• Aviisi: Messukylän historiaa
• Messukylän Vanha kirkko - Tampereen vanhin rakennus
• Messukylän liitos
• Messukylän Perinneseura ry:n sivut

Viitteet

Tampereen suuralueet, suunnittelualueet, tilastoalueet ja kaupunginosat