Marduk-apla-iddina II

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Merodak-Baladan)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Babylonian kuningas Marduk-apla-iddina II

Marduk-apla-iddina II (Raamatun Merodak-Baladan[1], myös nimellä Berodak-Baladan[2]) oli Babylonian kuninkaana aikana, jolloin Assyrian valtakunta pyrki voimakkaasti laajentamaan vaikutustaan Mesopotamian alueella. Babylonialaisissa nuolenpääkirjoituksissa hänen kerrotaan hallinneen kaldealaista aluetta, jonka nimi oli Bit-Jakin ja joka sijaitsi Persianlahden pohjukan yläpuolella olevilla alueilla ja Babylonin eteläpuolella. Hän väittää olevansa kuninkaallista syntyperää ja mainitsee esi-isäkseen Babylonin kuninkaan Eriba-Mardukin.[3]

Valtakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marduk-apla-iddinan sanotaan menneen Babyloniin ja julistaneen itsensä kuninkaaksi suunnilleen siihen aikaan, kun Sargon II nousi Assyrian valtaistuimelle. Tämän on arvioitu tapahtuneen noin vuonna 722 eaa. Huolimatta Sargon II:n yrityksistä hänen kukistamisekseen hän onnistui hallitsemaan 12 vuotta,[4] jonka jälkeen hänet pakotettiin pakenemaan Babylonista. Vaikka Marduk-apla-iddina menettikin Babylonin assyrialaisille, hän pystyi ehkä säilyttämään asemansa Bit-Jakinin hallitsijana. Babylonialaisessa kuningasluettelossa osoitetaan, että "Mardukapaliddin" hallitsi Babylonin kuninkaana toisen, yhdeksän kuukautta kestäneen ajanjakson noin kaksi vuotta Sargonin kuoleman jälkeen. On kuitenkin huomionarvoista, että hänen sanotaan babylonialaisissa teksteissä olevan tässä tapauksessa "Mardukapaliddin, Habin asukas", kun taas aikaisemmalla hallituskaudella hänen sanottiin olevan "Mardukapaliddin, Merimaan dynastia[sta]"[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jesaja 39:1
  2. 2. Kuninkaiden kirja 20:12
  3. Iraq, Lontoo 1953, XV osa, s. 124
  4. ABC 1 (From Nabû-Nasir to Šamaš-šuma-ukin), sarake II, rivi 4
  5. Ancient Near Eastern Texts, toim. J. Pritchard, 1974, s. 272


Edeltäjä:
Ululayu
Babylonin kuningas
722–710 eaa.
Seuraaja:
Šarrukin
Edeltäjä:
Marduk-zakir-shumi II
Babylonin kuningas
703–702 eaa.
Seuraaja:
Bel-ibni