Suomen Rajavartiolaitos

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Merivartiosto)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rajavartiolaitos
Suomen Rajavartiolaitoksen tunnus
Suomen Rajavartiolaitoksen tunnus
Perustettu 1919
Tehtävä Rajojen valvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, merialueen turvallisuus, kansainvälinen yhteistyö ja maanpuolustus
Ministeriö Sisäministeriö
Päämaja Esikunta Helsingin Sörnäisissä
Työntekijöitä 2 746 (31.12.2016)[1]
Pääjohtaja Pasi Kostamovaara v.t. (Rajavartiolaitoksen päällikkö)

Rajavartiolaitos (ruots. Gränsbevakningsväsendet, pohjoissaameksi Rádjegozáhuslágádus), lyhenteeltään RVL[2], on Suomessa sisäministeriön alainen sotilaallisesti organisoitu sisäisestä turvallisuudesta vastaava viranomainen. Sen päätehtävät ovat rajavalvonta maarajoilla sekä merialueella ja rajatarkastukset ylityspaikoilla, satamissa ja lentoasemilla. Rajavartiolaitos on esitutkintaviranomainen, joka tutkii havaitsemansa toimialaansa liittyvät rikokset. Niitä ovat rajaylitykseen, laittomaan maahantuloon ja väärennöksiin liittyvä rikollisuus. Tarpeen mukaan se hoitaa myös tulli- ja poliisiviranomaisten tehtäviä. Rajavartiolaitos osallistuu myös pelastustoimiin merellä ja erämaissa. Meripelastuspalvelun johtaminen, järjestelyt ja suorittaminen on eräs Rajavartiolaitoksen näkyvimpiä tehtäviä. Näitä tehtäviä se suorittaa merivartiostojen vartiolaiva- sekä venekalustolla sekä vartiolentolaivueen meripelastushelikopterein. Schengenin sopimuksen myötä varsinainen rajavalvonta on keskittynyt lähinnä sopimuksen kattaman alueen ulkorajalle. Suomessa tämä tarkoittaa Venäjän-vastaista rajaa ja Helsinki-Vantaan lentoasemaa, jossa Suomella on ulkorajaa noin kahdensadan valtion kanssa. Rajavartiolaitoksen palveluksessa on noin 2 700 henkilöä.

Rajavartiolaitoksen 17. päällikkönä aloitti syyskuussa 2018 kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen.[3] Hän jäi eläkkeelle syyskuun alusta 2019[4].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tonterin vartion partio tuo pidätettyjä 1920-luvulla

Rajavartiolaitos perustettiin 21. maaliskuuta 1919 valvomaan Suomen rajoja, painopisteenä Neuvosto-Venäjän vastainen raja.[5] Sen henkilöstö muodostui puolustusvoimien palveluksesta siirtyneistä jääkäriupseereista ja aliupseereista sekä varusmiehistä. Alusta asti palvelukseen otettiin myös värvättyä miehistöä.[6] Toiminnan painopisteenä oli levottoman rajan vartiointi ja tuolloin yleisten laittomien rajanylitysten estäminen.

Tästä ajasta kertovat viihteen keinoin historiallisiin esikuviin perustuen mm. elokuvat Kaakkois-Suomen, Viipurin läänin, osalta Raja 1918 ja Lapin rajavartioston osalta Mosku – lajinsa viimeinen.lähde?

Väestö ei raja-alueilla pitänyt rajalinjaa merkityksellisenä ja ylitti rajaa vapaasti.[7] Erityisesti Lapissa olosuhteet olivat 1920-luvun taitteessa erittäin levottomat. Muun muassa vuonna 1922 ns. läskikapinan yhteydessä suomalaisten punaupseerien joukko perusti Värriöllä tukkityömaan miehistä n. 300-miehisen sotilasosaston, joka ryösti erään rajavartioaseman ja poistui kenenkään estämättä Venäjälle. Vähäisempää rajan pinnan tiedustelutoimintaa esiintyi huomattavasti.[8]

Vakinaistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajavartiolaitoksen tehtäviin oli alusta lähtien kuulunut osallistuminen maanpuolustukseen, mutta Suomen kohottaessa puolustusvalmiuttaan 1930-luvulla rajavartiostojen valmiustehtäviä lisättiin ja niiden vahvuutta kohotettiin. Vuonna 1931 Rajavartiolaitos vakinaistettiin säätämällä siitä lailla.[9] Asetuksella määriteltiin Salmin, Joensuun, Kainuun ja Lapin rajavartiostot. Väliaikaiseksi jäi tuolloin Kannaksen rajavartiosto.[10] Sitä koskeva uudistus tapahtui vuonna 1936.[11]

Merivartiolaitoksen perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merivartiolaitos perustettiin vuonna 1930 torjumaan kieltolain aiheuttamaa laajamittaista salakuljetusta. Laitoksen tehtäviksi määriteltiin asetuksessa "ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta" erikseen määrättävillä merirajan alueilla sekä Laatokalla.[12] Se käytti toimintaansa höyrykäyttöisiä vartiolaivoja ja moottoriveneitä, joista tärkeimpiä olivat nopeakulkuiset vartiomoottoriveneet.[13] Merivartiolaitoksella oli jo suunnitteluvaiheesta lähtien myös maanpuolustuksellinen tehtävä.[14] Sodan aikana merivartiostot toimivat osana laivastoa. Merivartiolaitos yhdistettiin Rajavartiolaitokseen vuonna 1945.[15]

Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvi- ja jatkosodan aikana rajavartiostot muodostivat rajapataljoonia, myöhemmin rajajääkäripataljoonia ja osallistuivat taisteluihin muun armeijan rinnalla. Jatkosodan päätyttyä rajalle sijoitetut armeijan yhtymät hoitivat rajavartiointia 1. joulukuuta 1944 saakka, jolloin rajavartiointi siirtyi takaisin Rajavartiolaitoksen vastuulle.[16][17]

Jatkosodan sotatoimien päättyessä aselepoon rajajääkäripataljoonat vetäytyivät rajalle ja aloittivat samalla sen vartiointi- ja varmistustehtävät. RjP 1 toimi Kaakkois-Suomessa, RjP 2 välillä Imatra - Kitee, RjP 3 Ilomantsista Tohmajärvelle sekä RjP 6 Pielisjärveltä Kuhmoon. Rajajääkäriprikaati toimi ensin ylipäällikön reservinä ja tämän jälkeen III armeijakunnalle alistettuna, keskeisenä tehtävänään varmistaa suomalaisten saksalaisilta valtaamia alueita Lapin sodan tapahtumien edetessä.[18]

Sodan jälkeen toiminnan painopiste oli rajavartioinnissa ja sotilaallisen kyvyn voimakkaassa kehittämisessä. Tähän syynä oli vallinnut sodan tai sisäisen levottomuuden uhka. Vasta vuoden 1947 jälkeen toimintaa alettiin kehittää rauhan ajan rajavartiointia painopisteenä pitäen. Merkittävänä ongelmana oli miehistöaineksen epätasaisuus, johon vaikuttivat huono palkkaus ja heikot työolot.[6][19] Porkkalan rajavartiostossa vuonna 1948 tehdyn kyselyn mukaan rajajääkärit kokivat asemansa ristiriitaisena: vaikka he olivat työsuhteessa valtioon, heitä kohdeltiin esimiesten taholta kuin varusmiehiä. [20]

Kehitys 1960-luvulta 1990-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiovallan alettua suunnata entistä enemmän varoja maanpuolustukseen 1960-luvulla Rajavartiolaitoksen kalusto alkoi kehittyä, samalla kun rajavartioinnista tuli houkutteleva ammatti kuihtuvien syrjäseutujen nuorisolle.[6][15] Seuranneet vuosikymmenet ovat olleet tasaista kehitystä, jota on leimannut 1990-luvulla työn monipuolistuminen. Erityisesti rajatarkastuksien siirtyminen Rajavartiolaitokselle on ollut merkittävä uusi tehtävä. Länsirajan valvontaa on voitu keventää ja virkoja onkin siirretty Kaakkois-Suomen rajavartiostoon ja Suomenlahden merivartiostoon.

Tärkein yksittäinen nimistömuutos on ollut 1990-luvun alussa toteutettu rajavartiokomppanioiden nimeäminen rajavartioalueiksi. Samassa yhteydessä lakkautettiin yli sata Rajavartiolaitoksen toimipistettä. Merivartiostot ovat 1980-luvulta alkaen saaneet myönteistä näkyvyyttä, kun meripelastustoiminnan päävastuu on siirtynyt niille.[21][22]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päälliköitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kenraaliluutnantti (1989) Matti Autio (1934–2017) 1. helmikuuta 1989 – 31. joulukuuta 1997
  • kenraaliluutnantti (1998) Hannu Ahonen (1942–2004) 1. tammikuuta 1998 – 4. maaliskuuta 2004, kuoli virkaa hoitaessaan
  • vara-amiraali (2004) Jaakko Smolander (s. 1945) sijainen 19. huhtikuuta 2004 asti, sitten vakinainen 30. marraskuuta 2008 asti
  • kenraaliluutnantti (2008) Jaakko Kaukanen (s. 1955) 1. joulukuuta 2008 – 31. elokuuta 2018
  • kenraaliluutnantti (2018) Ilkka Laitinen (1962–2019) 1. syyskuuta 2018 – 31. elokuuta 2019
  • kenraaliluutnantti (2019) Pasi Kostamovaara vt. 1. - 30. syyskuuta, vakinainen 1. lokakuuta 2019 alkaen

Apulaispäälliköitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kontra-amiraali (1998) Jaakko Smolander 1. tammikuuta 1998 – 19. huhtikuuta 2004
  • kenraalimajuri (2004) Jaakko Kaukanen 19. huhtikuuta 2004 – 30. marraskuuta 2008.
  • kontra-amiraali (2009) Matti Möttönen (s. 1959) 1. joulukuuta 2008 – 31. joulukuuta 2014
  • kenraalimajuri (2015) Ilkka Laitinen (1962–2019) 1. tammikuuta 2015 – 31. elokuuta 2018
  • kenraalimajuri (2016) Pasi Kostamovaara (s. 1963) 1. syyskuuta 2018 - 30. syyskuuta 2019
  • kontra-amiraali (2019) Markku Hassinen (s.1964) 1. lokakuuta 2019 alkaen

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Susiluodossa sijaitsevan merivartioaseman merivalvontatorni, jonka yläosassa on nelinkertainen Aerial-antenni.

Rajavartiolaitos koostuu esikunnasta, Raja- ja merivartiokoulusta sekä seitsemästä hallintoyksiköstä, jotka toteuttavat käytännön rajavalvontaa:

Hallintoyksiköt ovat resursseiltaan itsenäisiä toimijoita. Hallintoyksikön toimialue on useiden kihlakuntien laajuinen ja se tekee tiivistä yhteistyötä alueensa muiden viranomaisten kanssa. Tavallisia yhteistyötahoja ovat syyttäjä, poliisi ja tulli. Hallintoyksikön päällikkö johtaa varsin itsenäisesti vuosittain saamillaan resursseilla. Vartiolentolaivuetta lukuun ottamatta hallintoyksiköt jakautuvat edelleen raja- tai merivartioalueisiin, laivayksiköihin sekä Helsingin rajatarkastusosastoon, joilla on alaisinaan yhteensä 63 vartioasemaa ja muuta yksikköä kuten johtopaikkoja.

Rajavartiolaitos on sisäministeriön alainen hallinnollisissa asiossa, mutta sen sotilaskäskyasiat, mm. upseerinimitykset, kuuluvat presidentin toimivaltaan. Mahdollisen kriisin sattuessa rajavartiolaitos voidaan liittää osittain tai kokonaan Puolustusvoimiin. Todennäköistä on, että liitos tehtäisiin mahdollisimman myöhään - jos lainkaan - sillä ainakin Puolustusvoimien entisen asessorin Kaarina Buure-Hägglundin mukaan Puolustusvoimiin liitetyt rajavartiolaitoksen osat menettäisivät toimivaltuutensa.

Rajavartiolaitoksessa annetaan varusmieskoulutusta kolmella paikkakunnalla: Imatralla erikoisrajajääkärikoulutusta sekä Onttolassa ja Ivalossa sissi- ja tiedustelukoulutusta. Koulutukseen pääsyn edellytyksenä on hyvä fyysinen kunto. Tyypillisesti Lapin ja Pohjois-Karjalan rajavartiostojen varusmiehet, rajajääkärit, koulutetaan sissi- ja tiedustelutoimintaan, joka olisi rajavartiostojen tehtävä laajamittaisen maahanhyökkäyksen sattuessa niillä alueilla, jotka ovat vihollisen hallussa. Lisäksi rajajääkäreille koulutetaan perusteet kriisiolojen rajavartioinnista vakinaisen henkilökunnan apuna. Raja- ja merivartiokoulun varusmiehet, erikoisrajajääkärit, koulutetaan Imatran Immolassa. Erikoisrajajääkärikomppaniaan hakeudutaan valintakokeiden kautta.

Vuonna 2005 tehdyllä sisäasiainministeriön päätöksellä Kainuun rajajääkärikomppania lakkautettiin 1. heinäkuuta 2007 ja Lapin rajavartioston Ivalon rajajääkärikomppania supistettiin rajajääkäriosastoksi.

Rajavartiolainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenlinnan merivartioaseman ja poliisin yhteispartio Helsingin edustalla.

Syyskuun 2005 alusta astui voimaan uusi rajavartiolainsäädäntö, joka laajentaa Rajavartiolaitoksen valtuuksia ja toiminta-aluetta. Aikaisemmin rajavartiolaitoksen toimivaltuudet olivat voimassa ainoastaan sen valvonta-alueella, joka käsitti lähinnä rajaseudun kunnat ja merten rannikot taajamien ulkopuolella. Uudessa lainsäädännössä toimivaltaa ei ole rajattu alueellisesti vaan tehtävän mukaan. Rajavartiolaitokselle on annettu oikeus toimia siellä, missä tämä on tarkoituksenmukaista rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi.

Rajavartiolaitoksella on rajavartiolaissa määritetyt toimivaltuudet. Rajavartiomiehellä on oikeus käyttää tarpeellista voimaa järjestyksen ja yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi tai palauttamiseksi rajanylityspaikoilla, omissa toimipaikoissaan sekä muualla, missä poliisia ei ole riittävän nopeasti saatavilla. Rajavartiolaitosta voidaan käyttää varsinaisen raja-alueen ulkopuollellakin yleisen järjestyksen palauttamiseen poikkeustilanteessa.

Rajavartiolaitoksella on oikeus myös suorittaa toimialaansa liittyvien rikosten esitutkinta ja käyttää tässä tarkoituksessa kaikkia pakkokeinoja; valeostoa ja peitetoimintaa lukuun ottamatta. Tutkinnanjohtajuus on määritelty rajavartiolain (578/2005) 46 §:ssä. Viimeisimmän rajavartiolain muutoksen (478/2010) myötä Rajavartiolaitos voi käyttää telepakkokeinoja törkeän laittoman maahantulon ja ihmiskaupan esitutkinnassa. Lakimuutoksen myötä tutkinnanjohtajista tuli pidättämiseen oikeutettuja virkamiehiä.

Rajavartiolaitoksen omaan toimintaan liittyy rajatarkastus, joka toteutetaan pelkästään rajanylitysaikeen tai rajanylityksen perusteella ilman rikosepäilyä. On huomattava, että rajatarkastuksen perusteena toimii jo aie: rajan ylitystä yrittävä henkilö voidaan tarkastaa, vaikka hän luopuisikin aikeestaan jouduttuaan rajatarkastuksen kohteeksi. Rajatarkastuksessa varmistetaan rajanylittäjän matkan laillisuus ja henkilöllisyys sekä se, että hänellä ei ole mukanaan kiellettyjä esineitä tai aineita.

Sisäministeriö voi asetuksella säätää liikkumisrajoituksen Rajavartiolaitoksen hallitsemalle alueelle tai tiloihin. Jokaisella vähintään kapteenin arvoisella rajaupseerilla on lisäksi oikeus sulkea väliaikaisesti sotilaallisessa käytössä oleva harjoitusalue.

Rajavartiolaitoksen sotilaallinen järjestys herätti vuoden 2005 rajavartiolainsäädännön uudistustyön yhteydessä keskustelua turvallisuusviranomaisten piirissä. Muissa Euroopan maissa on pääosin jo siirrytty rajapoliisiorganisaatioihin, jotka eivät ole sotilaallisesti järjestettyjä. Rajavartiolaitoksen sotilaallisuuden varjopuolena pidettiin sitä, että rajavartiomiesten sotilaskoulutus oli aikoinaan puutteellista erilaisia lainvalvontatehtäviä ajatellen. Näkemyksen toi voimakkaimmin esille Suomen poliisijärjestöjen liitto ry, joka nykyistä rajavartiolakia valmisteltaessa esitti rajavartiolaitoksen kaikkien poliisivaltuuksien poistamista.[23][24] Koulutusta koskeneeseen ongelmaan on pyritty vastaamaan pidentämällä raja- ja merivartijoiden peruskurssi puolesta vuodesta vuoden mittaiseksi. Lisäksi rajaupseereiden koulutus sisältää noin vuoden mittaisen Puolustusvoimista eriytyvän jakson. Jakso sisältää toimivaltuus ja lainsäädännöllistä koulutusta. Muutoin rajavartiolaitoksen tehtäviä lainvalvonnassa on oikeastaan ainoastaan lisätty. Esimerkiksi Smash ASEM -mielenosoituksen yhteydessä joukkojenhallintaan käytettiin myös Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa.[25][26]

Henkilöstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajavartija partioimassa koiran kanssa.

Rajavartiolaitos rekrytoi jatkuvasti uusia rajamiehiä. Rajavartijoiden rekrytoinnista vastaa Raja- ja merivartiokoulu. Uudet rajamiehet, jotka on juuri nimitetty nuoremman rajavartijan virkaan, koulutetaan Espoon Otaniemessä ja Imatralla Raja- ja merivartiokoulussa noin vuoden mittaisella rajavartijan peruskurssilla. Osa rajavartijoista suorittaa rajavartijan jatkokurssin noin 8–12 palvelusvuoden jälkeen ja mestarikurssin noin 15–17 palvelusvuoden jälkeen[27]

Rajavartijan peruskurssille hyväksyttävän tuli vuonna 2012 olla: [28]

  • 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen
  • Suorittanut Suomen puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa aseellisen varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen (pl. Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat henkilöt)
– Vuodesta 2012 alkaen naiset voivat hakea peruskurssille ennen vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista. Kurssille valittujen naisten on kuitenkin suoritettava hyväksytysti vapaaehtoinen asepalvelus ennen kurssin alkamista.
  • Suorittanut vähintään lukion oppimäärän, yo-tutkinnon tai toisen asteen ammattitutkinnon
  • Terveydentilaltaan rajavartijan tehtäviin sopiva
palveluskelpoisuusluokka A
– näön tarkkuus kummassakin silmässä vähintään 0,7 (ilman silmälaseja)
– normaali väriaisti (Ishiharan värinäkötestissä enintään 4 virhettä)
– normaali kuuloaisti
– ei kroonisia sairauksia tai työtä haittaavaa allergiaa
– Merenkulkutehtävissä lisäksi: näön tarkkuus kummassakin silmässä vähintään 1,0 (ilman silmälaseja), lähinäkökyky (kyettävä lukemaan konekirjoitustekstiä ilman silmälaseja), värinäkö tarkka (Ishiharan värinäkötesti täysin oikein), ei hämäräsokeutta, ei keliakiaa eikä helposti oireilevaa laktoosi-intoleranssia, ei meritautitaipumusta
  • Ruumiilliselta kunnoltaan rajavartijan tehtäviin sopiva
– Cooperin testin tulos miehillä vähintään 2 400 metriä ja naisilla 2 200 metriä (saadakseen vakituisen viran rajavartijan peruskurssin jälkeen on Cooperin testin tulos oltava miehillä vähintään 2 600 metriä ja naisilla 2 400 metriä)
– kyettävä uimaan 200 metriä kuuteen minuuttiin

Rajavartiolaitoksen johtotehtävissä toimivat upseerit, jotka ovat saaneet koulutuksensa Maanpuolustuskorkeakoulun rajavartio- ja merivartio-opintosuunnilla. Palveluksessa on myös opistoupseereja, joiden koulutus on kuitenkin lopetettu. Teknisissä tehtävissä työskentelee noin 60 erikoisupseeria ja erilaisissa huolto- ja toimistotehtävissä noin 500 siviiliä. Lisäksi Rajavartiolaitoksella on pieni varusmiesten joukko kolmessa paikassa sijaitsevissa Rajajääkärikomppanioissa. Rajavartiolaitoksen liikekannallepanovahvuus on 11 600 henkilöä.

Ilma-alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajavartiolaitoksella on käytössään helikoptereita, joiden avulla suoritetaan omien tehtävien lisäksi myös virka-aputehtäviä kuten pelastuslaitosten avustamista metsäpalojen sammuttamisessa vesipussien avulla tai tarkastamalla paloalue ilmasta. Helikopterit voivat myös tukea etsinnöissä poliisia.

Aérospatiale AS 332 Super Puma, OH-HVP
Suomen rajavartiolaitoksen ilma-alukset
ilma-alustyyppi merkki ja malli rekisteritunnus vartiolentue aloitus edeltävä rekisteritunnus aloitus
keskiraskas kaksimoottorinen meripelastushelikopteri Airbus Helicopters H215 Super Puma [29] OH-HVF Helsinki 1987 [30]
keskiraskas kaksimoottorinen meripelastushelikopteri Aérospatiale AS 332 Super Puma OH-HVG Turku 1988 [31]
keskiraskas kaksimoottorinen meripelastushelikopteri Aérospatiale AS 332 Super Puma OH-HVI Turku 1991 [32]
keskiraskas kaksimoottorinen meripelastushelikopteri Airbus H215 (Eurocopter AS332L1e) Super Puma OH-HVP Helsinki 2016 [33] [34]
keskiraskas kaksimoottorinen meripelastushelikopteri Airbus H215 (Eurocopter AS332L1e) Super Puma OH-HVQ Helsinki 2016 [35] [36]
kevyt kaksimoottorinen meripelastushelikopteri Agusta Bell 412 OH-HVD 1985 [37]
kevyt kaksimoottorinen meripelastushelikopteri Agusta Bell 412 OH-HVE 1986 [38]
kevyt kaksimoottorinen meripelastushelikopteri Agusta Bell 412 OH-HVH 1990 [39]
kevyt kaksimoottorinen meripelastushelikopteri Agusta Bell 412 OH-HVJ 1996 [40]
kevyt kaksimoottorinen meripelastushelikopteri Agusta Bell 412 OH-HVK 1999 [41]
kevyt yksimoottorinen helikopteri Agusta Westland AW 119 Ke Koala OH-HVL 2009 Agusta AB 206 Jet Ranger OH-HRG [42] [43]
kevyt yksimoottorinen helikopteri Agusta Westland AW 119 Ke Koala OH-HVM 2010 Agusta AB 206 Jet Ranger OH-HRH [44] [45]
kevyt yksimoottorinen helikopteri Agusta Westland AW 119 Ke Koala OH-HVN 2011 Agusta AB 206 Jet Ranger OH-HRI [46] [47]
kevyt yksimoottorinen helikopteri Agusta Westland AW 119 Ke Koala OH-HVO 2011 [48] [49]
lentokone Dornier DO 228-212 OH-MVN 1995 [50]
lentokone Dornier DO 228-212 OH-MVO 1995 [51]

YouTubessa on OH-HVI:n pelastusnäytös. https://youtu.be/4ifwr4A-urM

Vesialukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajavartiolaitoksen vesialuksilla suoritetaan sen merivartiostotehtäviä. Joillain ulkovartiolaivoilla on kyky myös öljyntorjuntaan, mikä on ympäristöministeriön tehtävä kansainvälisillä vesialueilla mm. Suomenlahdella ja Suomen aluevesirajan sisällä alueen kunnan. Kuntien pelastustoiminta hoitavat aluepelastuslaitokset manner-Suomessa. Suomenlahdella idästä länteen toimivat Kotkan Kymenlaakson pelastuslaitos, Porvoon Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Helsingin Helsingin pelastuslaitos, Vantaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Espoon kaupungin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Turun Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

Suomen rajavartiolaitoksen vesialukset
vesialustyyppi merkki ja malli haltija rekisteritunnus MMSI aloitus edeltävä haltija rekisteritunnus MMSI aloitus
ulkovartiolaiva VL Merikarhu Suomenlahden merivartiosto [52] 1994
ulkovartiolaiva VL Tavi Suomenlahden merivartiosto OJEK 230 982 460 2002
ulkovartiolaiva VL Telkkä Länsi-Suomen merivartiosto OJEJ 230 991 690 1999
ulkovartiolaiva VL Tursas Länsi-Suomen merivartiosto [53] OIUI 230 303 000 [54] 1986
ulkovartiolaiva VL Turva Suomenlahden merivartiosto [55] OJEK 230 982 460 [56] 2014 [57] VL Tiira Länsi-Suomen merivartiosto täydennettävä täydennettävä 2004
ulkovartiolaiva VL Uisko Länsi-Suomen merivartiosto [58] OIUM 230 304 000 [59] 1987
rannikkovartiovene 30 kpl
ilmatyynyalus 7 kpl, mm. Hovecraft

Lisäksi käytössä oli vuoden 2014 syksyyn asti Telkkä-luokan monitoimialukset VL Telkkä, VL Tavi ja VL Tiira, mutta ne eivät voineet liikennöidä talvella, minkä vuoksi niistä on luovuttu. 2015 eivät ulkovartiolaivat olleet enää rajavartiolaitoksen metsänvihreitä väritykseltään, vaan Suomen lipun värien sinivalkoiset, koska on kansainvälinen käytäntö osoittaa kansalliset värit vartioaluksissa. [60]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kosonen, Matti & Pohjonen, Juha: Isänmaan portinvartijat: Suomen rajojen vartiointi 1918-1994. Rajavartiolaitoksen julkaisu. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13106-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2016 Rajavartiolaitos. Viitattu 17.4.2017.
  2. Lyhenneluettelo 31.10.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 24.11.2013.
  3. Rajavartiolaitoksen uusi päällikkö Ilkka Laitinen: Pitäisikö turvapaikanhakijoille asettaa enemmän velvollisuuksia? Yle 10.7.2018
  4. Jari Strömberg: Rajavartiolaitoksen päällikkö vaihtuu Yle.fi, uutiset. 3.9.2019. Viitattu 3.9.2019.
  5. Kosonen & Pohjonen 1994, 70
  6. a b c Hyyryläinen, H. 85 vuotta rajavartiokoulutusta. Viitattu 14.2.2007
  7. Rajavartiolaitos. Salmin rajavartiosto 1919–1939 Viitattu 14.2.2007
  8. Rajavartiolaitos: Lapin rajavartioston synty Viitattu 14.2.2007
  9. Kosonen & Pohjonen 1994, 157-158
  10. Kosonen & Pohjonen 1994, 159
  11. Kosonen & Pohjonen 1994, 161
  12. Kosonen & Pohjonen 1994, 201
  13. Rajavartiolaitos: Merivartiolaitoksen perustaminen Viitattu 14.2.2007
  14. Kosonen & Pohjonen 1994, 203
  15. a b Rajavartiolaitos: Saaristomeren merivartioston muodostuminen.
  16. Rajavartiolaitos: Kaakkois-Suomen rajavartiosto 1944– Viitattu 14.2.2007
  17. Rajavartiolaitos: Lapin rajavartiosto sodassa
  18. Kosonen & Pohjonen 1994, 320-321
  19. Rajavartioliitto: Historiaa Viitattu 14.1.2007
  20. Kosonen & Pohjonen 1994, 349
  21. Rajavartiolaitos: Kaakkois-Suomen rajavartiosto Viitattu 14.2.2007
  22. Rajavartiolaitos: Länsi-Suomen merivartioston historiaa Viitattu 14.2.2007
  23. Joutjärvi, S. (2005) Rajavartiomiehen oikeudesta käyttää voimakeinoja. Pro gradu -tutkielma. Joensuun yliopisto. s.80-82, 114-118
  24. Hallituksen esitys Eduskunnalle rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. HE 6/2005. S. 70. Viitattu 29.11.2007
  25. Kirjallinen kysymys 668/2006 vp. Viitattu 29.11.2007.
  26. Kotilainen, L. Smash ASEM -nöyryytys. Libero 2/2007. Viitattu 29.11.2007
  27. [1]. Rajavartiolaitos. Viitattu 26.6.2012.
  28. [2]. Rajavartiolaitos. Viitattu 26.6.2012.
  29. https://www.raja.fi/vllv/tiedotteet/1/0/ensimmainen_retrofit_airbus_helicopters_h215_super_puma_suomeen_77764
  30. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto/as332_super_puma
  31. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto/as332_super_puma
  32. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto/as332_super_puma
  33. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto/as332_super_puma
  34. Rajavartiolaitos - Tiedote: Meripelastushelikopterin hankintasopimus allekirjoitettu Viitattu 19.1.2013.
  35. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto/as332_super_puma
  36. Rajavartiolaitos - Tiedote: Meripelastushelikopterin hankintasopimus allekirjoitettu Viitattu 19.1.2013.
  37. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto
  38. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto
  39. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto
  40. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto
  41. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto
  42. Rajavartiolaitos - AW 119 Koala Viitattu 19.1.2013.
  43. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto/aw_119_ke_koala
  44. Rajavartiolaitos - AW 119 Koala Viitattu 19.1.2013.
  45. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto/aw_119_ke_koala
  46. Rajavartiolaitos - AW 119 Koala Viitattu 19.1.2013.
  47. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto/aw_119_ke_koala
  48. Rajavartiolaitos - AW 119 Koala Viitattu 19.1.2013.
  49. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto/aw_119_ke_koala
  50. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto/do-228_dornier
  51. https://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto/do-228_dornier
  52. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rajavartiolaitoksen-vartiolaivoille-suomen-varit-metsanvihrea-jaa-historiaan/698453
  53. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rajavartiolaitoksen-vartiolaivoille-suomen-varit-metsanvihrea-jaa-historiaan/698453
  54. https://www.raja.fi/lsmv/organisaatio/vartiolaivat/vl_tursas
  55. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rajavartiolaitoksen-vartiolaivoille-suomen-varit-metsanvihrea-jaa-historiaan/698453
  56. https://www.raja.fi/slmv/organisaatio/vartiolaivat/vl_turva
  57. Ulkovartiolaivan kastetilaisuus ja vesillelasku STX Finlandin Rauman telakalla (Lehdistotiedote) 2.3.2013. Rajavartiolaitos. Viitattu 25.10.2013.
  58. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rajavartiolaitoksen-vartiolaivoille-suomen-varit-metsanvihrea-jaa-historiaan/698453
  59. https://www.raja.fi/lsmv/organisaatio/vartiolaivat/vl_uisko
  60. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rajavartiolaitoksen-vartiolaivoille-suomen-varit-metsanvihrea-jaa-historiaan/698453/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen Rajavartiolaitos.