Meripaja
| Meripaja | |
|---|---|
 Rakennus toukokuussa 2018. |
|
| Osoite | Katajanokanlaituri 3 Kanavakatu 4 |
| Sijainti | Katajanokka, Helsinki |
| Rakennustyyppi | virastorakennus |
| Valmistumisvuosi | 1993 |
| Rakennuskustannukset | 76 milj. mk |
| Suunnittelija | Olli Pekka Jokela Jokela & Kai Wartiainen (kilpailuehdotus) |
| Rakennuttaja | Suomen ulkoministeriö |
| Omistaja | Senaatti-kiinteistöt |
| Tyylisuunta | postmodernismi |
| Kerrosluku | 4 |
| Kerrosala | 7 600 m² |
 |
|
Meripaja on Helsingin Katajanokalla sijaitseva nelikerroksinen valtion virastorakennus, joka valmistui vuonna 1993. Sen käyntiosoitteet ovat Katajanokanlaituri 3 ja Kanavakatu 4. Rakennus valmistui ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston Finnidan pääkonttoriksi, jonka aiemmat tilat Mannerheimintiellä Töölön sokerin tontilla kävivät ahtaaksi.[1] Meripajassa oli tilat noin 150–170 ulkoministeriön työntekijälle. Ulkoministeriö toimi rakennuksessa vuoteen 2017 asti ja vuosina 2023–2025 se toimi Suojelupoliisin väistötiloina.[2][3] Omistaja Senaatti-kiinteistöt etsii Meripajalle ja sen vieressä olevalle Rahapajan talolle uutta käyttäjää.[4]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]_Jun_6,_2026.jpg)
Meripaja perustuu vuosina 1986–1987 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittajatyöhön Valo työssä, jonka suunnittelivat Olli Pekka Jokela ja Kai Wartiainen. Jatkosuunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Jokela.[5] Valkoisen ja vaaleanharmaan rakennuksen on katsottu tasapainottaneen Alvar Aallon ”Sokeripalan” mittakaavaa. Niiden väliin jää graniittisokkelin päällä seisova August Bomanin suunnittelema Rahapajan talo vuodelta 1863. Meripajan räystäskorkeus suunniteltiin samalla tasolle sen kanssa, jotta pienempi rakennus ei jäisi visuaalisesti kahden isomman puristuksiin.[1] Meripajan arkkitehtonisia ratkaisuja on pidetty onnistuneina. Sisätiloissa vaikutelma on suuren valopihan ja väljän huonemoduulimitoituksen ansiosta avara ja ilmava verrattuna aiempien vuosikymmenten virastotaloihin. Sisustusarkkitehti Antti Paatero vastasi sisätilojen kalusteista.[6][7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkujaan Meripajan tontille suunniteltiin Enso-Gutzeitin toimitalon laajennusosaa, ja Alvar Aalto laati siitä piirustuksia vielä vähän ennen kuolemaansa vuonna 1976. Tontilta purettiin Rahapajan 1950-luvulla valmistunut lisäosa, jota pidettiin rakennustaiteellisesti heikkona ja merelliseen kaupunkikuvaan sopimattomana.[8]
Meripaja kohtasi myös vastustusta aikalaisissa. Rakennustyöt osuivat syvimpään lama-aikaan, ja leikkausten kohteina olleiden kehitysapurahojen käyttö ylelliseen toimitaloon arvotontilla herätti kritiikkiä. Toimitaloa nimitettiin hieman ivallisesti ”kehitysyhteistyön palatsiksi”.[9][10] Finnidan tiedotuspäällikkö Christian Sundgren puolusti hanketta toteamalla ”Rakentaminen tuli hyvään saumaan. Nyt on hirveästi rakennusalan työttömiä ja rakentaminen on halpaa”. Meripajan rakennuskustannukset olivat 76 miljoonaa markkaa. Lisäksi vanhan Rahapajan saneeraukseen käytettiin 13 miljoonaa markkaa.[11]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katajanokan Laituri, uudisrakennus (v. 2024) jatkaa vaaleiden julkisivujen sarjaa[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Eteläsataman itäosa ja Katajanokanranta – Ympäristöhistoriaselvitys s. 151–152. (PDF) Helsingin kaupunki. Viitattu 6.6.2026.
- ↑ Näin Suomi auttoi köyhiä maita – kehitysapurahoilla rakennettiin ”palatsi” Katajanokalle Helsingin Sanomat. Viitattu 6.6.2026.
- ↑ Supo muutti Helsingin Ratakadulta väistötilaan Katajanokalle – tältä se näyttää Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2026.
- ↑ Senaatti-kiinteistöt käynnisti tarjouskilpailun Katajanokan Rahapajasta ja Meripajasta Senaatti-kiinteistöt. Viitattu 6.6.2026.
- ↑ Sivu 27 – 30.04.1993 Helsingin Sanomat. Viitattu 17.6.2026.
- ↑ Lahti, Juhana: Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys : valtion rakentamisen kaksi vuosisataa 1811-2011, s. 83–85. Edita, 2011.
- ↑ Meripaja – Rakennushistoriaselvitys ja arkkitehtuurianalyysi (PDF) Arkkitehdit Mustonen Oy. Viitattu 6.6.2026.
- ↑ Eteläsataman itäosa ja Katajanokanranta – Ympäristöhistoriaselvitys s. 109. (PDF) Helsingin kaupunki. Viitattu 6.6.2026.
- ↑ NÄKÖKULMA Olli Kivinen Finnida tarvitsee peilin Helsingin Sanomat. Viitattu 6.6.2026.
- ↑ Kehitysyhteistyön talo tarjoaa yleisölle kulttuuria ja keskusteluja Helsingin Sanomat. Viitattu 6.6.2026.
- ↑ Finnida saa uudet toimitilat, vaikka kehitysapu supistuu Helsingin Sanomat. Viitattu 6.6.2026.
- ↑ Sokeripalasta seuraava Helsingin Sanomat. Viitattu 6.6.2026.