Mentuhotep II
| Mentuhotep II | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Mentuhotep II:ta esittävä veistos |
||||||||
| Faarao | ||||||||
| Hallitsi | 2049 eaa.–1999 eaa | |||||||
| Edeltäjä | Intef III | |||||||
| Seuraaja | Mentuhotep III | |||||||
| Tiedot | ||||||||
| Vanhemmat | Intef III ja Jah | |||||||
| Puoliso | Tem | |||||||
| Monumentit | Deir-el-Bahrin kuolintemppeli | |||||||
| Nimi hieroglyfein | ||||||||
syntymänimi: Mentuhotep ’Mentu on tyytyväinen’
valtaistuinnimi: Nebhepetre ’ Re on peräsimen herra’ |
||||||||
Mentuhotep II, myös Nebhepetre, oli 11. dynastian faarao, joka hallitsi noin 2008 eaa. – 1957 eaa. tai 2049 – 1999 eaa. Mentuhotep oli aluksi vain eteläisen Egyptin hallitsija, mutta onnistui yhdistämään Ylä-Egyptin ja Ala-Egyptin uudelleen kukistamalla kilpailijansa ja aloitti keskivaltakuntana tunnetun ajanjakson. Torinon papyruksen mukaan hän olisi hallinnut 51 vuotta. Mentuhotep II:sta pidetään yhtenä muinaisen Egyptin suurimmista hallitsijoista.[1][2]
Hänen vanhempansa olivat faarao Intef III ja kuningatar Jah.[2] Noustessaan valtaistuimelle Mentuhotep hallitsi Ylä-Egyptiä, joka ulottui Assuanista Thinisiin. Thinis sijaitsi noin 145 kilometriä pohjoiseen pääkaupunki Thebasta. Ylä-Egypti oli ollut noin 60 vuotta ajoittaisessa sodassa Keski- ja Ala-Egyptin valtakunnan kanssa, jonka pääkaupunki oli Herakleopolis Megale. Kummankin valtakunnan pyrkimyksenä oli hallita koko maata.[1]
Valtakautensa 14. hallintovuotena Mentuhotep II käynnisti hyökkäyksen Herakleopolista vastaan. Sodan kulusta ei ole tarkempia tietoja, mutta Mentuhotepin joukkoja auttoi se, että vihollisen pääkaupungissa tapahtui hallitsijoiden vaihdos. Viimeistään vuonna 1968 eaa. Mentuhotep oli valloittanut Herakleopoliin ja yhdistänyt koko Egyptin valtansa alle. Seuraavina vuosina taistelut jatkuivat pohjoisessa beduiineja vastaan, jotka tekivät ryöstöretkiä Niilin suistoalueelle. Nubian pohjoisosat liitettiin Egyptiin Mentuhotepin kauden loppupuolella.[1] Mentuhotep teki myös sotaretken Libyaan sekä soti Siinain beduiineja vastaan. Deir el-Baharin kivilohkareessa mainitaan keitaiden ja Ala-Nubian liittäminen Egyptiin. Henenun pylväässä mainitaan kostoretki beduiineja vastaan ja retki Libyaan, josta tuotiin saaliina puuta.[2]
Yhdistymisen varmistamiseksi Mentuhotep alisti Keski-Egyptin paikalliset kuvernöörit, joista useimmat hän kuitenkin jätti virkaansa. Thebasta tuli valtakunnan pääkaupunki, ja Mentuhotepin uskolliset kannattajat saivat keskushallinnon tärkeimmät virat. Mentuhotep myös armahti ne kukistetut vihollisensa, jotka osoittivat lojaalisuutta uutta hallintoa kohtaan.[1]
Egyptin yhdistymistä seurasi kaupan ja rakennustoiminnan valtava kiihtyminen. Mentuhotep rakensi temppeleitä useisiin paikkoihin Ylä-Egyptissä, mutta niistä on säilynyt vain vähäisiä jäänteitä. Thebaan hän rakennutti loisteliaan temppelin ja hautakompleksin. Sitä ympäröivät kukkulat olivat täynnä hänen virkamiestensä hautoja.[1] Ilmeisesti Mentuhotep myös palautti kauppasiteet Puntin maan kanssa.[2]
Mentuhotep II jätti kuollessaan seuraajalleen Sankhkare Mentuhotep III:lle yhdistyneen ja kukoistavan valtakunnan.[1]
Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Mentuhotep II:sta esittävä patsas Kairon Egyptiläisessä museossa.
-
Mentuhotep II:n hautatemppeli Deir-el-Bahrissa
-
Mentuhotep II:n hautatemppelin rekonstruktio
-
Mentuhotep II:ta esittävä reliefi hautatemppelissä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Edeltäjä: Intef III |
Egyptin faarao 11. dynastia |
Seuraaja: Mentuhotep III |
| ||||||||||||||
