Menestysteologia

Menestysteologia (tunnetaan myös nimellä Uskon Sana tai terveyden ja vaurauden evankeliumi, kansankielellä mennarismi) on uskonnollinen oppi, jonka mukaan vauraus on moraalisen luonteen, ahkeruuden ja uskon luonnollinen tuote. Liikettä pidetään myös sosiaalidarwinismin uskonnollisena ilmentymänä. Siihen sisältyy ajatus, jonka mukaan usko, myönteinen puhe ja lahjoitukset uskonnollisiin tarkoituksiin voivat johtaa taloudelliseen menestykseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Se korostaa ajatusta, että Jumala palkitsee uskovat aineellisella vauraudella ja terveydellä merkkinä jumalallisesta suosiosta. Kristinuskon piirissä ajattelua esiintyy erityisesti tietyissä karismaattisissa tai helluntailaisissa piireissä. Käsityksen mukaan menestysteologian lupauksen ovat saavutettavissa vahvan uskon, myönteisen julkisen tunnustuksen sekä uhrautuvaisen asenteen kautta.

Menestysteologian juuret ovat 1800-luvun lopun Yhdysvalloissa, jolloin liikkeen varhaisessa ajattelussa keskittyttiin uskoon ja yksilön mielen voimaan avata Jumalan siunauksia myönteisen ajattelun ja puheen kautta. Uuteen ajatteluun perustuvaa E. W. Kenyonin teologiaa popularisoitiin itseapu-genressä ja levisi helluntailaisuuden piirissä. 1920- ja 1930-luvulla esiintyi myös muita samasta ajattelusta vaikutteita saaneita kristillisyyden muotoja. 1940- ja 1950-luvuilla F. F. Bosworthin uskon laista vaikutteita saaneet saarnaajat perustivat herätyksiä ja saarnoihin yhdityi uusia teologisia käsityksiä varallisuudesta ja "siemenuskosta".

1960-luvulta lähtien menestyksen evankeliumi jatkoi kasvuaan karismaattisissa herätyksissä leviten katolisiin ja valtavirran protestanttisiin kirkkoihin. Samoihin aikoihin monet saarnaajat alkoivat rakentaa seurakuntia, koulutuskeskuksia sekä radio- ja televisiopalvelutyötä levittääkseen sanomaansa. Julkisuuteen nousi tämän myötä monia saarnaajia. Liike kohtasi 1980-luvulla suuren kriisin, kun saarnaajia syytettiin taloudellisista ja eettisistä väärinkäytöksistä. Tilalle nousseet saarnaajat korostivat vahvemmin lempeää sanomaa ja ammattimaista toimintaa, joka kiteytyi teemaan "Jumala haluaa siunata sinua". Helluntailaisuuden piirissä syntynyt liike vetosi 2000-luvulla useisiin eri etnisiin, kirkkokunnallisiin, rodullisiin ja taloudellisiin taustoihin kuuluviin uskovaisiin.

Menestysteologian ydinväitteissä terveyttä pidetään uskon voimaa osoittavana mittarina, vaurautta Jumalan antamana siunauksena ja voittoa tai läpimurtoa hengellisenä ja laillisena oikeutena. Liikkeen juuret ovat sosiaalidarwinismissa ja amerikkalaisessa edistysuskossa. Vaurauden evankeliumi perustuu Andrew Carnegien samannimiseen esseeseen, jonka mukaan rikkaille kuuluu oikeus suureen varallisuuteen niin kauan kuin he vastavuoroisesti auttavat kehittämään aloitteellisuutta muissa. Henry Ward Beecher yhdisti vaurauden evankeliumin kalvinistiseen syntiteologiaan, mikä korosti entisestään, että ihmisten taloudellinen asema oli Jumalan säätämä ja riippui henkilön syntitilasta. Tässä uskonnollisessa tulkinnassa kilpailun laki korvasi kaitselmuksen.

Kriittisten näkemysten mukaan menestysteologinen opetus haastaa perinteiset kristologiset tulkinnat erityisesti parantamisen ja aineellisen vaurauden, saarnaajien henkilökohtaisen aseman ja rahan keräämisen sekä yliluonnollisen maailmankuvan ja siihen perustuvien lupausten käsittelyn suhteen. Kriittisten näkemysten mukaan aineellisen vaurauden korostaminen sisältää riskin vaurauden pitämisestä epäjumalana.

Liikkeen keskeinen arvostelu liittyy siihen, että liike ei pidä esillä sanomaa ristiinnaulitusta Kristuksesta, jota pidetään kristillisiä kirkkoja yhdistävänä sanomana. Täten arvostelijat pitävät liikettä epäraamatullisena ja harhaoppisena, sillä liikkeen väitettä kristillisyydestä ei voida perustella. Tähän näkemykseen liittyy myös käsitys, ettei kristittynä oleminen tarkoita helppoa elämää, vaan ristin kantamista. Vaurauden teologian on katsottu auttaneen muovaamaan kapitalismin kehitystä sekä Amerikan kultakautta. Liikettä ovat vastustaneet myös kristilliset sosialistit ja sosiaalisen evankeliumin liike.

Määritelmä

Menestysteologia on oppi, joka painottaa uskovien ajallista menestymistä. Menestysteologinen kirjallisuus kertoo yleensä tämän tarkoittavan terveyttä, aineellista rikkautta eli rahaa, suurta omaisuutta, parhaimpia autoja ja kalleimpia vaatteita.

Menestysteologia tarkoittaa oppia, joka perustuu Kenyonin ja Kenneth Haginin opetuksiin. Menestysteologiksi sanotaan tällöin ihmistä, joka opettaa samaa oppia kuin Kenneth Hagin.

Kuten mitä tahansa oppia, menestysteologiaakin tuovat esille erilaiset ihmiset monella eri tavalla. Useimmiten menestysteologisessa opetuksessa tulevat vahvasti esille Kenyonin ja Haginin keskeisemmät opetukset, toisinaan jätetään menestysteologian opetuksista eniten kritisoitu ja vastustettu JDS-opetus vähäisempään osaan.

Silloin kun ihmisen opetetaan olevan Jumalan veroinen tai jopa Jumala ja opetetaan ihmisen olevan voimattoman Jeesuksen yläpuolella ja Pyhän Hengen opetetaan olevan voiman, joka palvelee uskovia toteuttaen oikeiden metodien kautta esitettyjä käskyjä, ollaan menestysteologiassa.

Kun usko nähdään Jumalasta irrallaan olevana voimana, jota voidaan hallita oikeiden metodien avulla, sairaiden parantamisessa ja ajallisen menestymisen tavoittelussa, positiivisen tunnustamisen ja Jeesuksen nimeen liitetyn uskovan auktoriteettivoiman kautta, sekä mielikuvatekniikka visualisoinnin kautta, ollaan menestysteologiassa.

Historia

Menestysteologian juuret ovat 1800-luvun lopun Yhdysvalloissa, jolloin liikkeen varhaisessa ajattelussa keskittyttiin uskoon ja yksilön mielen voimaan avata Jumalan siunauksia myönteisen ajattelun ja puheen kautta. E. W. Kenyonin teologia, yhdisti Uuden ajattelun (New Thought) metafyysisiä näkemyksiä joita popularisoitiin kasvavassa itseapu-genressä. Kenyonin teologia levisi nuoren helluntaialisuuden piirissä toimivien parantajaevankelistojen kautta, joista kuuluisin oli F. F. Bosworth. Muita Uudesta ajattelusta vaikutteita saaneita kristillisyyden muotoja esiintyi 1920- ja 1930-luvun itseapujulistajilla, kuten Father Divinen rauhanlähetysliikkeessä sekä United House of Prayer -yhteisössä.

Kenneth E. Hagin

1940- ja 1950-luvuilla monet Bosworthin uskon laista vaikutteita saaneet helluntailaiset pastorit, kuten Oral Roberts, William Branham, T. L. Osborn, A. A. Allen ja Gordon Lindsay, perustivat herätyksiä eri puolilla Pohjois-Amerikkaa. 1950-luvun alussa saarnoihin yhdistyi uusia teologisia käsityksiä varallisuudesta ja "siemenuskosta", jonka mukaan seurakunnalle annetut lahjoitukset palautuisivat uskoville moninkertaisina. Uskon Sana -liikkeen perustaja Kenneth E. Haginin kerrotaan oppineen Kenyonilta ns. JDS-opin. Hagin perusti vuonna 1974 Oklahoman osavaltioon, Tulsan kaupunkiin Rhema Bible Institute -raamattukoulun.

1960-luvulle tultaessa varsinaiset parantamisherätykset hiipuivat, mutta menestyksen evankeliumi jatkoi kasvuaan karismaattisissa herätyksissä, jotka levisivät katolisiin ja valtavirran protestanttisiin kirkkoihin. Liike saavutti keskiluokkaista yleisöä, suurempaa arvostusta ja laajempaa kuulijakuntaa helluntailiikkeen ulkopuolella. Samoihin aikoihin monet saarnaajat alkoivat rakentaa seurakuntia, koulutuskeskuksia sekä radio- ja televisiopalvelutyötä levittääkseen sanomaansa. Julkisuuteen nousivat saarnaajat kuten Rex Humbard, Robert Schuller sekä Jim ja Tammy Bakker. 1980-luvulla liike kohtasi suuren kriisin, kun useita televisio-evaneklistoja syytettiin taloudellisista väärinkäytöksistä ja sopimattomasta seksuaalisesta käytöksestä. Myös Norman Vincent Peale ja Napoleon Hill ovat vaikuttaneet merkittävästi menestysteologian leviämiseen.

1980-luvun kriisin jälkeen uusia henkilöitä nousi tilalle lempeämällä sanomalla ja ammattimaisemmalla toiminnalla. Liikkeen sanoma yhdistyi vahvasti saman teeman ympärille: Jumala haluaa siunata sinua. Henkilöt kuten Joel Osteen, T. D. Jakes ja Joyce Meyer lupasivat kristityille voimaa vaatia taloudellista ja fyysistä hyvinvointia myönteisen ajattelun ja puheen kautta. Alkujaan helluntaialisuuden piirissä vaikuttanut vetosi 2000-luvulla liike useisiin eri etnisiin, kirkkokunnallisiin, rodullisiin ja taloudellisiin taustoihin kuuluviin uskovaisiin.

Saarnaaja Robert H. Schullerin Garden Grove Community drive-in-kirkko.

Saarnaaja Robert H. Schuller

Saarnaaja Napoleon Hill

Keskeiset opetukset

Menestysteologian keskeisimmät opetukset tulevat hyvin selvästi esille menestysteologien keskuudessa arvostettujen ja kunnioitettujen opettajien, kuten Kenneth Haginin, Sten Nilssonin, Ulf Ekmanin ja E. W. Kenyonin teoksissa. Näissä teoksissa korostuvat tässä artikkelissa mainitut keskeiset opetukset, joiden perusteella menestysteologia tunnetaan.

Menestysteologia korostaa erityisesti opetusta taloudellisen, terveydellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin saavuttamisesta positiivisen tunnustuksen avulla, opetusta Jeesuksen nimen käytöstä ja uskovan auktoriteetista.

Näkemys sovituksesta

Menestysteologian näkemys sovituksesta perustuu E. W. Kenyonin JDS-opetukseen, jonka mukaan Jeesus ei sovittanut ihmisten syntejä kuollessaan ristillä, kuten monet muut suuntaukset opettavat. Menestysteologia opettaa että sovitus tapahtui helvetissä.

Sovitukseen sisältyvät myös terveys ja rikastuminen laillisena oikeutena.

Kenyonin opetuksen mukaan Aatami ja Eeva kuolivat paratiisissa hengellisesti, mikä tarkoittaa sitä, että Jumalan Pyhä Henki poistui heistä ja saatanan henki tuli heihin. Uudestisyntyminen nähdään tapahtumana, jossa ihmisen henki virkoaa eloon, jolloin ihminen on palannut täysin alkuperäiseen tilaansa henkenä.

E. W. Kenyonin JDS-opetuksen mukaan Jeesuksen uudestisyntyessä helvetissä Jeesus sai Saatanan luonnon tilalle Jumalan luonnon.

E. W. Kenyonilta peräisin oleva JDS-oppi on menestysteologian keskeisin opetus, jonka mukaan Jeesus kuoli hengellisesti, joutui helvettiin ja sai Saatanan luonnon joutuen Saatanan valtaan. Oltuaan helvetissä kolme päivää ja yötä Jumala vanhurskautti Jeesuksen ja hän uudestisyntyi helvetissä. Tämä oppi poikkeaa yleisestä kristillisestä käsityksestä. JDS-oppi esiintyy nykyisinkin menestysteologien käyttämässä kirjallisuudessa, kuten E. W. Kenyonin, Kenneth Haginin, Sten Nilssonin, Younggi Chon ja Paul E. Billheimerin teoksissa.

Monet menestysteologit uskovat, että uskova ihminen ei voi tehdä syntiä. Heidän oppinsa mukaan ihminen on henki, ja koska henki on uudestisyntynyt, se ei tee syntiä. Tämän opin mukaan uudestisyntyneen ihmisen henki on täydellisesti vanhurskas. Jos ihminen tekee syntiä, sitä tekee silloin sielu tai ruumis mutta ei uudestisyntynyt henki. Synti johtuu siitä, että henki ei ole vielä ottanut ihmisen sielua tai ruumista täysin hallintaansa. Mutta uudestisyntynyt ihminen itse, joka on menestysteologien mukaan henki, ei heidän mukaansa voi tehdä enää syntiä.

Näkemys uskosta

Usko on menestysteologisen näkemyksen mukaan puhutun sanan voima, jota Jumala käytti luodessaan maailman. Jumala käytti voimaa lausumalla sanoja ääneen, ja tätä samaa puhuttujen sanojen voimaa voi menestysteologien mukaan kuka tahansa ihminenkin käyttää. Toinen tapa käyttää tätä voimaa on luova visualisointi.

Menestysteologisen näkemyksen mukaan usko sisältää ns. laillisia oikeuksia, jotka on opittava tuntemaan. Näihin näkemyksiin kuuluvat oppi ihmisen asemasta uutena luomuksena, oppi uskovan auktoriteetista ja vapautus lain kirouksesta, joka sisältää köyhyyden, sairauden ja kuoleman.

Kenneth Haginin Uskovan auktoriteetti -kirjan opetuksen mukaan ”Risti on tappion ja häpeän paikka”.

Positiivisella tunnustamisella tarkoitetaan sitä, että uudestisyntynyt ihminen puhuu uskon sanaa, myönteisiä ja positiivisia asioita, tuo sanoillaan julki aineellista menestystä, fyysistä terveyttä ja voittoa. Pahimpana virheenä pidetään negatiivista tunnustusta, sairauden oireiden myöntämistä, köyhyydestä, tappiosta ja epäonnistumisesta puhumista.

Positiivinen tunnustus (engl. Positive Confession) on menestysteologian keskeisiä opetuksia. Sen mukaan puhutuilla sanoilla on luova voima vaikuttaa ihmisen kohtaloon, todellisuuteen, elämään ja olosuhteisiin. Uskon Sana -liikkeen opetuksen mukaan se, mitä sanot, määrää kaiken, mitä sinulle tapahtuu.

Kenneth Hagin opettaa kirjassaan Toimiva Usko: ”Voit saada sen, mitä sanot.” ja ”Tappiot ja epäonnistumiset johtuvat väärästä ajattelusta ja väärästä uskomisesta ja vääristä puheista.”

Menestysteologien keskuudessa on toisinaan opetettu visualisointia, joka toimii siten, että ensin omassa mielessä kuvitellaan se asia, mikä tahdotaan saada – esimerkiksi uusi kallis auto, jonka tarkkaa ja yksityiskohtaista mielikuvaa haudotaan toistuvasti useita kertoja ajatuksissa, ja tämän prosessin väitetään vaikuttavan sitten niin, että tuo auto saadaan.

Kenyon opetti että Jumala oli tehnyt itseään sitovan veriliiton. Sten Nilsson opettaa, että Jumala teki lupauksen veriliitosta, Adamin ja Eevan syntiinlankeemuksen tapahduttua.

Tämä veriliitto solmittiin Abramin tultua luvattuun maahan. Veriliitto antoi ihmiselle vallan Jumalaan nähden. Liitto solmittiin Jeesuksen ja Jumalan välillä. Jeesus edusti Abramia tässä liitossa. Ympärileikkaus vahvisti ja sinetöi liiton. Liitto uudistettiin Joosefin aikana Egyptissä. Veriliiton etuihin kuuluu laillisena oikeutena rikastuminen, suuri omaisuus ja runsaasti rahaa.

Menestysteologiassa on keskeisenä opetuksena oppi uskovan asemasta Jumalan edessä, eli korostetaan uskovan auktoriteettiasemaa sekä laillisia oikeuksia.

Kenneth Hagin opettaa uskovan auktoriteetista kirjassaan Toimiva usko: Uskovalla on Jeesuksen auktoriteetti ja valta, josta Jeesus on itse luopunut ja on nyt vailla valtaa ja voimaa.

Tämän opetuksen mukaan ihminen on voimassaan täysin Jeesuksen veroinen ja voi tehdä samoja tekoja kuin Jeesus teki ollessaan maan päällä.

Sten Nilssonin mukaan maapallo on ”ihmisten yhdyskunta" eikä se ole Jumalalle soveltuva paikka. Tämän tähden vain ihminen voi käyttää jumalallista auktoriteettia maan päällä.

Vapautus lain kirouksesta

Sairaus nähdään kirouksena. Terveyttä pidetään uuteen liittoon ja uudestisyntymiseen kuuluvana laillisena oikeutena, jota sairauden tullessa uskon sanaa tunnustamalla vaaditaan.

Kenneth Haginin opettaa kirjassaan Toimiva usko: Köyhyys ja sairaus on vain tiedon ja uskon puutetta. Menestysteologit opettavat, että terveyttä saadaan tunnustamalla ääneen ”Minä olen terve", vaikka ihmisen fyysiset aistit väittäisivät toista, ja sen jälkeen on vain pidettävä kiinni tästä tunnustuksesta, jotta saatua terveyttä ei menettäisi.

Menestysteologia kieltää kaikki sairauden oireet ja pitää niitä valheellisina tuntemuksina. Kristillinen tiede opettaa samalla tavalla. Niitä pidetään epäuskon seurauksina, sillä ne opettavat, että ihmisellä pitää olla riittävän paljon uskoa voidakseen vaatia itselleen terveyden.

Menestysteologisen opetuksen mukaan sairaudelle täytyy puhua. Sten Nilsson opettaa kirjassaan Vapauttava usko, puhumaan syövälle tällä tavalla: "Minä kiroan sinut, syöpä, Jeesuksen nimessä."

Sairauden aiheuttajana pidetään syntiä, lain kirousta sekä sielunvihollista ja riivaajahenkiä, jotka tuottavat kaikenlaisia sairauksia ja tauteja. Yonggi Cho opettaa, että paholainen varustaa kaikki elementit virukset mukaan lukien tuhoavalla energialla. Yonggi Chon mukaan tunnustamalla suulla terveyttä vapautuu parantavaa voimaa, elämän energiaa, joka vaikuttaa koko hermojärjestelmään.

Menestysteologien opetuksen mukaan Jumala tahtoo lastensa menestyvän ja köyhyys nähdään kirouksena..

Menestysteologien näkemyksen mukaan uudestisyntyneet ihmiset ovat osallisia Abrahamin siunauksista ja kaikista Raamatun lupauksista. Nämä rikkaudet pitää omistaa uskossa itselleen tunnustamalla positiivisesti uskoen saavansa kaiken tahtomansa ja visualisoimalla mielessään oikean tekniikan avulla nämä aineelliset rikkaudet itselleen.

Menestysteologien opetuksen mukaan, kuten Kenneth Hagin kirjassaan Toimiva Usko, opettaa, heille kuuluvat: Kalleimmat autot ja parhaimmat vaatteet. Rahaa ja menestystä saadaan opin mukaan mm. vaatimalla ääneen rahaa saatanalta.

Näkemys ihmisestä

Ihminen nähdään samanveroisena ja jopa suurempana kuin Jeesus Kristus. Ihminen nähdään melkein Jumalan veroisena, joten opin mukaan ihmisen ei tarvitse tuntea alemmuudentunnetta Jumalan edessä.

Kenyonin mukaan Aadam kuului ennen syntiinlankeemusta samaan luokkaan kuin Jumala. Monien Kenyonin seuraajien opetuksen mukaan Aadam oli luomisen Jumala ja hänellä oli valta hallita luomakuntaa. Uudestisyntymisessä uusi luomus saa tämän Aadamin saatanalle myymän vallan takaisin.

Sten Nilssonin mukaan Aadam hallitsi maaplaneettaa Jumalana; Jumala oli antanut siihen auktoriteetin ja kyvyn.

Jumala nähdään sidottuna Raamatun lupauksiin ja veriliittoon. Tämän vuoksi Jumalaa voidaan menestysteologien opetuksen mukaan vaatia oikeita menetelmiä käyttämällä tekemään tahdottuja asioita.

Uudestisyntyneellä ihmisellä on Jumalan luonto, ja hän voi tehdä Jumalan tekoja. Younggi Chon näkemyksen ihminen riisti paratiisissa itselleen Jumalan kaikkivaltiuden syömällä kiellettyä hedelmää.

Kenyonin mukaan Adamilla oli valta hallita taivaita, tähtiä, enkeleitä ja demoneja. Hagin opettaa teoksessaan Uskovan Auktoriteetti, että Adam oli tämän maailman Jumala. Hagin opettaa että "Uudestisyntymisessä tapahtuu todellinen inkarnaatio (Jumalan lihaksi tuleminen). Jumalan luonto ja olemus (engl. nature, substance, being) siirtyvät uudestisyntyneeseen ihmiseen. Jokainen uudestisyntynyt on lihaksi tullut Jumala. Jokainen uudestisyntynyt on yhtä paljon inkarnaatio kuin Jeesus Nasaretilainen. Juuri sitä me olemme; me olemme Kristus. "

Ihminen luotiin tasavertaiseksi Luojansa kanssa. Tämä käsitys on lähtöisin kristillisestä tieteestä, jonka näkemyksen mukaan materia, aine, on epätodellista. Todellista on ainoastaan henki. Henki on Jumala. Ihminen on Jumalan kuva ja sen vuoksi henki. Hän ei ole aineellinen (epätodellinen), vaan hengellinen (todellinen). Uuden ajattelun (New Thought) opettaja R. W. Trine toteaa: Koska Jumalassa ja ihmisessä oleva elämä on täysin samanlaista, he ovat yksi.

Menestysteologiaan kuuluu spiritualistinen ihmiskäsitys, joka näkee ihmisen henkenä joka asuu ruumissa ja jolla on sielu. Sen perusteella uudestisyntynyttä ihmistä pidetään Jumalan vertaisena tai jopa Jumalana, mikä poikkeaa perinteisten kristillisten suuntausten näkemyksestä. Väittämä vain sinun henkesi on todellinen sinä on gnostilaista uskoa.

Näkemys Jumalasta ja Jeesuksesta

Menestysteologia opettaa, että Jeesus on delegoinut kaiken valtansa ihmisille ja että tätä valtaa käytetään Jeesuksen nimen kautta tunnustamalla uskon sanaa. Opetuksen mukaan Jumala on antanut ihmisille Jeesuksen nimellä vahvistetun valtakirjan, joka sisältää näiden hengelliset, aineelliset ja taloudelliset tarpeet. Opetukseen sisältyy myös, että Jeesus on valtansa luovutettuaan voimaton ja avuton itsessään. ”Jeesus antoi uskoville samat rajattomat oikeudet, jotka Hänellä itsellään oli Poikana. ”

Menestysteologian mukaan ihmisillä on sama usko kuin Jumalalla oli maailmaa luodessaan.

Gnostilaisuus ja synnittömyysoppi

Menestysteologia on sukua monille aikaisemmille liikehdinnöille. Siinä on elementtejä alkukristillisen ajan gnostilaisuudesta ja Suomessa vapaakirkollisuudessa 1890-luvulla vaikuttaneesta ruotsalaisesta Helgelseförbundetista. Tämä pyhitysliitto, kuten nimi suomennettuna kuuluu, harrasti pyhittymistä, ja jotkut sen muodot päätyivät aina synnittömyyteen asti. Synnittömyysoppia ilmeni myös strömborgilaisuudessa, jonka perustajan Johan Strömborgin (1842–1885) oppi synnittömyydestä perustui hänen omaan Ilmestyskirjan tulkintaansa.

Menestysteologia Suomessa

Yksi ensimmäisistä menestysteologiaa Suomessa saarnanneista julistajista oli yhdysvaltalainen Tommy Hicks, joka vieraili Suomessa vuonna 1955 julistaen Helsingin Suurtorilla Suurkirkon edustalla ja myös Kaisaniemessä telttakokouksissa. Näihin kokouksiin osallistui joka ilta 10 000 – 20 000 ihmistä. Kokouksia pidettiin myös Jyväskylässä. Hänen kirjassaan Jeesus-nimen atomivoima uskoville on havaittavissa E. W. Kenyonin opetuksien vaikutus.

Suomen Elämän Sanan historian alkuvaiheet ajoittuvat syksyyn 1985, jolloin pastori Ulf Ekman kävi Suomessa Håkan Westergårdin kanssa. Pastori Ekman saarnasi silloin Maarianhaminassa, Turussa, Porissa, Närpiössä, Vaasassa ja Helsingissä.

Suomessa menestysteologiaa on levitetty muun muassa Uusi Elämä -lehden sekä sen julkaisemien kasettien ja kirjojen kautta ja Uskon Sana -kustannuksen kirjojen kautta.

Helsinkiläisen (ennen Lappajärvellä toimineen) Sana ja Ylistys -seurakunnan katsotaan myös edustavan menestysteologiaa.

Kenneth Haginin Rhema Bible Institute -raamattukoulun innoittamana eurooppalaiset menestysteologit ovat perustaneet omia raamattukoulujaan, usein seurakuntiensa yhteyteen, voidakseen tarjota Kenneth Haginin innoittamaa opetusta. Suomessa menestysteologiaa on opetettu mm. Turun Elämän Sana -seurakunnan koulussa, Tampereen Voitonkeskuksen Logoksessa (kaksi edellä mainittua ovat sittemmin lakkauttaneet toimintansa) ja Helsingissä Elämän Sana -seurakunnan Koko Kansan Raamattukoulussa.Monet suomalaiset ovat käyneet myös ruotsalaisen Livets Ordin raamattukoulun. Menestysteologisissa raamattukouluissa opiskelleet ulkopuoliset ihmiset yleensä vievät omaksumansa menestysteologian opin ja näkemykset niihin seurakuntiin, joista he ovat lähtöisin.

Maaliskuussa 2014 Suomeen on perustettu Word of Faith Church Finland "Uskon Sana" -seurakunta. Sitä johtavan pastori Patrick Tiaisen on syytetty opettavan menestysteologiaa. Tiainen itse kuitenkin irtisanoutui syytöksistä, että olisi opettanut ainakaan JDS-oppia .

Ruotsalaisessa aiemmin Ulf Ekmannin johtamassa Livets Ordissa on enemmän jäseniä kuin kaikissa Suomen menestysteologissa seurakunnissa yhteensä.

Tällä hetkellä Suomessa yksi näkyvimmin menestysteologiaa edustava seurakunta on pastoriparin Tomi ja Sanna Lehdon johtama River Church Finland, joka rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi huhtikuussa vuonna 2018 . Seurakunnan internetsivujen Mihin uskomme -osion alla olevassa Lunastuksen muut vaikutukset -kentässä todetaan seuraavasti: "Herran Jeesuksen kuolema, hautaus ja ylösnousemus ei ainoastaan varmistanut ikuista lunastusta synnistä, vaan myös lunastuksen sairaudesta, köyhyydestä ja puutteesta. Jumalallinen parantuminen on saatavilla sovituksen kautta. Se on parantuminen fyysisistä sairauksista ja toimii Jumalan voimasta erilaisten metodien kautta, mitkä ovat yksityiskohtaisesti Sanassa. Jumalallinen vauraus on myös saatavilla sovituksen kautta. Todellinen vauraus ei koske pelkästään taloudellista huolenpitoa, vaan myös sielun menestystä. Jumalan voima saa tämän aikaan kymmenysten ja uhrien, kylvämisen ja niittämisen periaatteiden kautta sekä muiden lukuisten taloudenhoitoa koskevien totuuksien kautta, mitkä ovat löydettävissä läpi Raamatun." Huhtikuussa vuonna 2019 River Church Finlandin julkaisemassa Youtube-videossa otsikolla Parantuminen - Healing Tomi Lehto kehottaa kuulijoitaan päättämään hengessään, etteivät ole samaa mieltä sairauden kanssa. Hänen mukaansa kristittyjen tulee seisoa vakaasti kaikkea maailman saastutusta vastaan, johon kuuluvat taudit ja sairaudet. Videossa Lehto toteaa, ettei aio ikinä jäädä sidotuksi sairaalan vuoteeseen, eikä tule ikinä olemaan vararikossa.

Suhtautuminen menestysteologiaan ja kritiikki

Monet kristilliset suuntaukset suhtautuvat menestysteologiaan kielteisesti. Menestysteologian itseymmärryksen mukaan kyse on kristillisestä liikkeestä, mutta opillisten erimielisyyksien vuoksi monissa ryhmittymissä tätä pidetään kiistanalaisena.

Eniten kritisointia ja arvostelua saa osakseen menestysteologien JDS-oppi, jonka katsotaan olevan ristiriidassa perinteisten kirkkokuntien opin kanssa.

Runsaasti kritisointia saa osakseen myös menestysteologien opetus uskovan auktoriteetista ja siihen liittyvästä avuttomasta, voimattomasta ja vallattomasta Jeesuksesta.

Monet perinteiset kirkkokunnat eivät myöskään hyväksy menestysteologien opetusta ihmisen jumaluudesta eivätkä lupauksiinsa sidotusta, ihmisen vallassa olevasta, eri tekniikkojen (visualisointi, lailliset oikeudet, lupaukset, veriliitot) avulla hallittavasta Jumalasta.

Menestysteologien opetus positiivisesta ja negatiivisesta tunnustamisesta saa osakseen myös runsaasti kritiikkiä kristittyjen taholta, joiden mielestä sellainen usko, jonka mukaan ihmisen omat sanat, positiiviset tai negatiiviset, määräävät ihmisen kohtalon, ei ole kristillistä uskoa, vaan taikauskoa.

Menestysteologien käyttämää visualisointia eli mielikuvatekniikkaa pidetään monissa muissa suuntauksissa kristinuskoon kuulumattomana.

Myös luterilaiset, sekä Suomen ja Ruotsin Vapaakirkot ovat suhtautuneet kielteisesti menestysteologiaa kohtaan.

Menestysteologit kohdistavat "evankeliointinsa" luterilaisiin, helluntailaisiin, vapaakirkollisiin, metodisteihin ja baptisteihin tahtoen opettaa heille Uskon Sana -liikkeen oppi-isien Kenyonin ja Haginin opetuksia. Sen tähden he tahtovat tuoda tämän oppinsa myös kristillisiin seurakuntiin.

Menestysteologiaa ovat arvostelleet David Wilkerson ja monet uskovat muun muassa väärästä helvettikeskeisestä sovitusopista ja myös tuomitsevasta suhtautumisesta köyhiä sekä eri tavoin vammaisia ja sairaita uskovia kohtaan. Lisäksi monet kristityt moittivat menestysteologiaa sanoen, että se on kehitelty vain tiettyjen raamatunkohtien pohjalta ottamatta huomioon Raamatun kokonaisuutta ja jakeiden kontekstia.

Helluntailaisten keskuudessa suhtautuminen menestysteologiaan vaihtelee. Suomen Helluntaiherätys on saarnaajiensa talvipäivillä tammikuussa 1984 hylännyt Haginin opin, mutta jotkut yksittäiset Helluntaiherätyksen seurakunnat ovat omaksuneet tämän opin joko osittain tai kokonaan.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen helluntaiherätys antoivat 26. huhtikuuta 1989 valtuuskuntiensa kautta yhteisen julkilausuman Kavahtakaa ahneutta; ”Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi.", ”Seurakuntiemme jäsenet ovat kutsutut elämäntavallaan todistamaan kristillisen uskon kantavasta voimasta ja julistamaan evankeliumia vapauttajana myös mammonan orjuudesta."

Helluntaiherätys ilmaisi vuoden 2010 Talvipäivillä kantansa menestysteologiaan. Suomen Helluntaikirkon kannanotto Helluntaiherätyksen Talvipäivillä Helsingissä 16.1.2010: Aineellinen hyvinvointi voi olla Jumalan siunausta sekä ihmisen oman ahkeran työn seurausta. Jumalan siunaus on luonteeltaan ennen muuta hengellistä. Rikkaus itsessään ei ole paha tai tuomittava asia. Sen sijaan rikkauden pitäminen itseisarvona sekä itsekäs elämäntapa ja varallisuuden tavoitteleminen väärin keinoin eivät kuulu aitoon kristillisyyteen.'

Yhdysvaltalaisen helluntailiikkeen (The Assemblies of God), joka on yksi maansa suurimmista helluntaikirkkokunnista (yli 1,7 miljoonalla jäsenellään ja 2,9 miljoonalla kannattajallaan), johtaja General Superintendent Dr. George O. Wood totesi elokuussa 2010 esitetyssä Ask the Superintendent -lähetyksessä, joka lähetettiin suorana lähetyksenä netin kautta, menestysteologian olevan vain hölynpölyä.

Kun George O. Woodille esitettiin kysymys menestysteologiasta, joka määriteltiin opetuksena uskovien oikeudesta saada terveyden ja rikkauden siunaus positiivisella uskon tunnustamisella, niin Wood tuomitsi menestysteologian. Wood totesi että kristillisessä mediassa on paljon huijareita, jotka pyytävät lähettämään sata dollaria ja vastaanottamaan Jumalan siunauksen, ja tämä on Woodin mielestä hölynpölyä.

Wood totesi, että meidän on otettava totuus Raamatusta. Herra rakastaa iloista antajaa; mitä sinä kylvät, sinä niität 30-kertaisena, jopa 60-kertaisena, jne. Mutta kyse on myös antamisen motiivista. Motiivi antamiseen ei ole antaa, saadakseen ottaa. Antamisen motiivina pitäisi olla Jumalan ja hänen työnsä siunaaminen, sekä muiden ihmisten siunaaminen.

Lausanne-ryhmä keskusteli menestysteologiasta lokakuun 2008 ja syyskuun 2009 välisenä aikana. Ryhmään kuuluivat mm. tohtorit Chris Wright ja John Azumah. Ryhmä teki lyhyehkön määritelmän menestysteologiasta: ”Uskovilla on oikeus terveyden ja menestymisen siunauksiin ja he voivat saada nämä siunaukset positiivisen uskon tunnustamisen ja ”siementen kylvämisen” kautta uskollisella kymmenyksien maksamisella ja uhrilahjoilla."

Lausanne-ryhmä otti kantaa menestysteologiaa vastaan: "Opetukset jotka kaikista eniten edistävät menestysteologiaa ovat vääriä ja Raamatun opetuksen vastaisia."

Katso myös

• Selviytymisharha

Lähteet

• Paavo Hiltunen: Super uskovat, Uusi tie, 1986, ISBN 951-619-162-2
• Esko Halme: Operaatio Uusi aika, RV-kirjat, 1989, ISBN 951-606-147-8
• Matti Pyykkönen: Jumala juoksupoikana, RV-kirjat, 1991, ISBN 951-606-224-5
• Sven Reichman: Lammasten vaatteissa, Kuva ja sana, 1991, ISBN 951-9204-61-X
• Kenneth E. Hagin: Toimiva usko, Ari-kustannus, 1980, ISBN 951-786-126-5
• Kenneth E. Hagin: Uskovan auktoriteetti, Uskon Sanan Kustannus Oy, Saarijärvi, 1982, ISBN 951-95788-1-1
• Kenneth E. Hagin: Jeesuksen nimi, Uskon Sanan Kustannus Oy, Saarijärvi, 1985, ISBN 951-95789-4-3
• Cho, Yonggi: Pelastus, parantuminen, menestys, Kuva ja sana, Helsinki, 1996, ISBN 951-585-025-8
• Cho, Yonggi: Menestyvä elämä, RV-kirjat, Vantaa, 1981, ISBN 951-605-673-3
• Nilsson, Sten: Veriliitto : Raamatun punainen lanka, Uskon sanan kustannus, 1988, ISBN 951-95790-8-7
• Nilsson, Sten: Vapauttava usko, Uusi Elämä, 1986, ISBN 951-99708-8-6
• Daugherty, Billy Joe: Uusi elämä, Helsinki, 1984, ISBN 951-95789-3-5
• Tommy Hicks: Jeesus-nimen atomivoima uskoville, Kuva ja sana, 1956
• Tommy Hicks: Maasta maahan Jeesuksen nimessä, Kuva ja sana, 1956
• David Sterling: Hyvinvointi, raha ja Raamattu, Tampereen kristillinen yhteisö, 1993, ISBN 951-96805-1-9
• Kjell Sjöberg: Valloita kaupunki, Uusi elämä, 1989, ISBN 951-96168-0-2
• Pauli Rantaniemi: Tunnusta voittoa, Älvsjö : Uusi elämä, 1986, ISBN 951-99760-9-4
• Ulf Ekman: Usko joka voittaa maailman, Elämän sanan kustannus, 2002 (ed. p. Uusi elämä-kustannus), ISBN 951-99680-9-1
• Groothuis, Douglas R.: Uuden aikakauden monet kasvot, (Suomen ev. Lut. Opiskelija- ja koululaislähetyksen julkaisu), Kirjaneliö, ISBN 951-600-777-5
• Dave Hunt, T. A. McMahon: The seduction of chtistianity, 1985, ISBN 9780890814413
• Dave Hunt: Beyond Seduction: A Return to Biblical Christianity, Harvest House Pub, 1986, ISBN 978-0890815588
• Erwin W. Lutzer & John. F. DeVries: Satans Evangelistic Strategy for This New Age, Victor Books, 1989, ISBN 978-0896936331
• Bob Larsson: Straight Answers on the New Age, Thomas Nelson, 1989, ISBN 978-0840730329
• Pekka Reinikainen: Parantajat : kuinka puoskarointi muuttui vaihtoehtolääketieteeksi, Kuva ja Sana, 1992, ISBN 9789519204819
• Juhani Aitomaa: Uusi viini juovuttaa, Ookootoimi kirjakustannus, 2001, ISBN 978-9519868509
• Ellis H. Skolfield: Demons in the Church, Fish House, 1993, ISBN 978-0962813924
• D. R. McConnell: A Different Gospel: Biblical and Historical Insights into the Word of Faith Movement, Hendrickson Publishers, 2007, ISBN 978-1565631328
• Kuosmanen, Juhani: Raamatun opetuksia, Ristin Voitto, Vantaa, 1993, ISBN 951-606-399-3
• E. W. Kenyon: The Father and His Family, Lynnwood WA, Kenyon's Gospel Publishing Society, 1964
• Mäkelä, Raimo: Herää valvomaan lehti. Numero 6 , Suomen raamattuopiston säätiö, Hämeenlinna, 1989
• Toim. Christopher Partridge: Uusien uskontojen käsikirja, Kirjapaja, Helsinki, 2006, ISBN 951-607-327-1

Aiheesta muualla

• Elämän Sana ry-Livets Ord rf, Uskonnot.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
• Moreno Dal Bello Raamatullinen tutkielma uskonliikkeen opista (Arkistoitu – Internet Archive)
• Jyrki Rossi: Uskon seurakunnat
• Kotisivut: Elämänsana