Melanijan tie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Melanijan tie
Melānijas hronika
The Chronicles of Melanie.jpg
Ohjaaja Viestur Kairish
Käsikirjoittaja Viestur Kairish
Perustuu Melanie Vanagan romaaniin
Tuottaja Klaus Heydemann
Inese Boka-Grūbe
Gints Grūbe
Julietta Sichel
Säveltäjä Arturs Maskats
Kārlis Auzāns
Kuvaaja Gints Bērziņš
Leikkaaja Jussi Rautaniemi
Pääosat Sabine Timoteo
Valmistustiedot
Valmistusmaa Latvia
Suomi
Tšekki
Tuotantoyhtiö Mistrusmedia
Inland Film Company
Ensi-ilta 1. marraskuuta 2016
Kesto 120 minuuttia
Alkuperäiskieli latvia
Venäjä
saksa
Budjetti 705 000 euroa[1]
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Melanijan tie (latviaksi Melānijas hronika) on vuonna 2016 valmistunut latvialais-suomalais-tšekkiläinen yhteistuotantoelokuva. Elokuvan on käsikirjoittanut latvialainen elokuva- ja oopperaohjaaja Viestur Kairish, ja sen suomalaisena tuottajana toimii Klaus Heydemann. Elokuva on kaikkien aikojen suurimpia latvialaisia elokuvatuotantoja. Se on historiallisiin tositapahtumiin perustuva elokuva, joka pohjautuu latvialaisen Melānija Vanagan omaelämänkerralliseen romaaniin. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1940–1950-lukujen Latviaan, vaiheeseen Josif Stalinin vainojen seurauksena tuhansia ihmisiä karkotettiin Baltian maista Siperiaan.[2] Elokuva kuvattiin osittain Pohjois-Karjalassa Kolin kansallispuistoissa.[3]

Elokuvan päähenkilö Melanija joutuu poikansa kanssa keskelle taigaa, työleirille kolhoosiin, jossa heitä kohdellaan kuin orjia. He joutuivat taistelemaan sairauksia, nälkää ja kylmää vastaan. Aviomies on viety muualle. Melanija kirjoittaa tälle rakkauskirjeitä tietämättä, mihin mies tai kirjeet päätyvät.[4]

Elokuvan ensi-ilta Latviassa oli vuoden 2016 marraskuun alussa, ja vuoden loppuun mennessä sen näki yli 70 000 katsojaa.[5]

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Sanomien Henri Waltter Rehnströmin mukaan Melanijan tie on synkkä tunnelmakuva elämästä Siperiassa ilman täydellisesti eheää draaman kaarta. Vuodenajat vaihtuvat yllättäen, mutta arki pysyy samanlaisena. Suomalaisen Jussi Rautaniemen (Hymyilevä mies, Korso) leikkaus rytmittää tilanteet Rehnströmin mielestä vaikuttavaksi kokonaisuudeksi.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Melanijan tie. Suomen elokuvasäätiö. Arkistoitu 18.1.2017. Viitattu 12.1.2017.
  2. Melanijan tie - Synopsis Finnkino. Viitattu 12.1.2017.
  3. Sampo Bergman: Melanijan tie • Valkokangas Film-O-Holic.com. 31.12.2016. Viitattu 9.1.2021.
  4. Melanijan tie Episodi. Viitattu 12.1.2017.
  5. Kolin ja Enon maisemat ovat kuin elokuvan Siperiaa Karjalainen. 28.12.2016. Viitattu 12.1.2017.
  6. Rehnström, Henri Waltter: Elokuva-arvio: Siperialainen kärsimyksen fresko Turun Sanomat. 30.12.2016. Viitattu 21.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]