Meksikongofferikilpikonna
| Meksikongofferikilpikonna | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Kilpikonnat Testudines |
| Heimo: | Maakilpikonnat Testudinidae |
| Suku: | Gofferikilpikonnat Gopherus |
| Laji: | flavomarginatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Gopherus flavomarginatus |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Meksikongofferikilpikonna (Gopherus flavomarginatus)[2] on maakilpikonniin kuuluva matelijalaji. Lajia tavataan uhanalaisena Meksikosta.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Meksikongofferikilpikonna on Pohjois-Amerikan kilpikonnista suurin ja sen kilpi voi kasvaa 16–40 cm pitkäksi ja ne saavuttavat 35–100 kg painon. Naaraat ovat koiraita kookkaampia. Meksikogofferinkilpikonnan kilpi on päältä litteä ja etuosastaan kapeampi kuin takaosastaan. Kilpi on ruskea ja sen reunat ovat keltaiset. Kilpi koostuu levyistä, joiden keskustat ovat tummat. Lajin raajat ovat väriltään keltaiset tai ruskeat ja vatsa on keltainen.[1][3][4]
Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Meksikongofferikilpikonnaa tavataan Meksikosta Chihuahuan, Coahuilan ja Durangon osavaltioista. Lajin elinympäristöä ovat aavikon pensaikot ja ruohoa kasvavat alueet. Laji kaivaa aavikon hiekkaan käytäviä, jotka voivat olla kaksi metriä syviä ja kymmenen metriä pitkiä. Meksikongofferikilpikonnat viettävät niissä suurimman osan ajastaan. Käytävät suojaavat kilpikonnaa aavikon voimakkailta lämpötilavaihteluilta ja pedoilta. Marraskuulta huhtikuulle laji on horroksenkaltaisessa tilassa. Meksikongofferikilpikonnan ravintoa on erityisesti galletaheiniin kuuluva Pleuraphis mutica, mutta se syö myös muita kasveja esimerkiksi mehikasveja ja kaktusten hedelmiä. Matelijan parittelukausi kestää toukokuulta heinäkuulle ja naaraat munivat kesäkuusta elokuulle. Munia on useimmiten 6–18. Meksikongofferikilpikonna voi elää 70-vuotiaaksi. Populaatioissa naaraita on enemmän kuin koiraita.[1][3][4]
Meksikongofferikilpikonna luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi ja kannan kooksi arvioidaan 2 500 yksilöä ja kanta on vähenevä. Tärkeimmät uhat kannalle ovat pyydystäminen ravinnoksi ja elinympäristön häviäminen, koska karjaa laidunnetaan ruohomailla.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kiester, A.R., Palomo-Ramos, R., Ríos-Arana, J. & Goode, E.V.: Gopherus flavomarginatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Komission asetus (EU) N:o 750/2013, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2013 , luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 muuttamisesta Euroopan komissio. Viitattu 23.1.2021.
- ↑ a b John Legler, Richard C. Vogt: The Turtles of Mexico, s. 220-227. Univ of California Press, 2013. ISBN 978-0-520-26860-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.1.2021). (englanniksi)
- ↑ a b Neil McDonald: Gopherus flavomarginatus Animal Diversity Web. Viitattu 23.1.2021.