Mediakonvergenssi
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Mediakonvergenssilla tarkoitetaan eri mediatyyppien eli viestimien, viestintäteknologioiden ja jakeluverkkojen sulautumista. Tämä muuttaa olemassa olevia toimialoja ja palveluita, sekä työtapoja ja uusia sisältömahdollisuuksia ilmestyy.[1] Konvergenssiin liittyy omistuksien keskittyminen harvemille tahoille, joka on uhka eri ideoiden esittämiselle.[2] Omistajuuden keskittymisen myötä isot konsernit kasvavat ja itsenäiset toimijat vähenevät.[3] Esimerkkinä konvergenssiin liittyy internet-sisällön käyttö televisiossa ja audiovisuaalisien medioiden esittäminen tietoteknisillä laitteilla.[4]
Aiemmin televisio on ollut sekä sisällön toimitustapa (televisiolähetys) ja esitystapa (television näyttölaite) ja internet on ollut vain lähetystapa, jota käytetään erilaisilla laitteilla. Mediakonvergenssin myötä koko tuotanto-, jakelu- ja käyttötapaketju muuttuu. Mediataloille muutos näkyy kolmella tavalla: yhtiöiden suhteet muuttuvat ja harvemmat yhtiöt omistavat enemmän; sisällön digitalisaatio, jolloin sama sisältö voidaan sovittaa mille tahansa medialle; ja hallinnon sääntelyn muuttuminen, joka on sallinut media-alan konglomeraattien omistaa enemmän erilaisia medioita.[5]
Mediakonvergenssi on käsitteenä moniulotteinen, ja sillä kuvataan monimutkaisia ja toisiinsa kietoutuvia mediakentän muutoksia. Yksinkertaistettuna mediakonvergenssi jaetaan useimmiten kolmeen eri alueeseen: sisältöjen, teknologian ja talouden tai omistuksen yhdentymiskehitykseen.
Konvergenssin alueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisällöllinen konvergenssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisällöllisellä konvergenssilla tarkoitetaan mediamuotojen lähentymistä, multimediaalistumista ja monimediasisältöä. Sisällöllistä konvergenssia löytyy esimerkiksi multimediatuotteista, joissa viestinnän eri ilmaisumuodot kuva, teksti ja ääni sisällytetään yhteen mediaan multimediaesityksiksi.
Esimerkiksi joistakin cd-romeista on vaikea hahmottaa, ovatko ne eniten sukua lehdelle, kuvataiteelle, romaanille, televisio-ohjelmalle vai tietokonepelille.
Teknologinen konvergenssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teknologinen konvergenssi tarkoittaa sekä verkkokonvergenssia, eli digitalisoitumisen mahdollistamaa televerkkojen monipuolistumista että päätelaitteiden konvergenssia, eli kuluttajaviestimien monipuolistumista.
Teknologista konvergenssia on esimerkiksi netin käyttö tv:n kautta tai radio-ohjelmien sijoittaminen tietoverkkoon.
Taloudellinen konvergenssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taloudellinen mediakonvergenssi viittaa media- ja teleyritysten lähentymiseen ja taloudelliseen yhdistymiseen fuusioiden, ristiinomistusten tai strategisten liittoutumien kautta. Taloudellinen yhdentyminen näkyy esimerkiksi suurina mediakonserneina, joihin kuuluu lehtiä, tv-kanavia ja nettisivustoja. Mediayhtiöt pyrkivät usein fuusioitumisella hallitsemaan viestinnän koko kenttää.
Kulttuurinen konvergenssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulttuurinen konvergenssi kuvaa sitä, kuinka yleisöt kommentoivat, kierrättävät ja kokoavat yhteen erilaisia mediatekstejä. Tätä yleisöjen toimintaa Henry Jenkins on kuvannut myös osallistuvan kulttuurin käsitteellä. Osallistuvasta kulttuurista on puhuttu populaarikulttuurin alalla erityisesti fanikulttuurin yhteydessä. Nykyään sitä käytetään monenlaisen tuotannon, niin journalistisen kuin aktivisminkin yhteydessä.
Sosiaalinen konvergenssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sosiaalinen konvergenssi viittaa lisääntyvään sosiaaliseen vuorovaikutukseen ihmisten välillä. Vuorovaikutus tapahtuu halki yhteiskunnan eri alueiden, edellä kuvattujen muutosten seurauksena.
Eri konvergenssin alueiden välillä vallitsee jännite. Yhtäällä mediayhtiöt hyödyntävät teknologista ja taloudellista konvergenssia ja toisaalla osallistuva kulttuuri on valmiina muokkaamaan, työstämään ja kierrättämään mediateollisuuden tuotantoa - erityisesti verkon tarjoamien palveluiden kautta. Sosiaalinen konvergenssi edesauttaa konvergenssikulttuurin ytimen, median ja yleisön välisen suhteen uudelleenmuotoutumisen, toteutumista.
Mediakonvergenssi ja digitaalinen media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedon, uutisten ja mediasisältöjen välittäminen on nykyjään usein monikanavaista ja hyödyntää uusia digitaalisia tekniikoita.
Mediakonvergenssin eri muodot ovat yhteydessä toisiinsa juuri digitalisoitumisen kautta. Tiedon digitalisoituminen onkin yksi tärkeimmistä mediakonvergenssin ajureista. Digitaaliseen muotoon koodattua tietoa voidaan helposti muokata ja levittää eri mediakanavissa ja digitaalisen tiedon käsittelystä on tullut helppoa ja edullista.
Tavalliset ”digilukutaitoiset” kuluttajat osallistuvat mediasisältöjen tuottamiseen ja levittämiseen. Puhutaan osallistavasta mediakulttuurista, jossa yleisöjen rooli on siirtynyt katsojista tai lukijoista tekijöiksi ja tuottajiksi, mikä hämärtää rajaa ammatillisesti ja amatöörivoimin tuotetun sisällön välillä.
Mediakonvergenssin ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mediatuotantoon voi ryhtyä kuka tahansa ja tuottaa mitä tahansa, ja raja ammatillisesti ja amatöörivoimin tuotetun sisällön välillä on hämärtynyt. Lisäksi mediasisältöjen yhdentyminen viihteellisyyden nimissä sisältää ongelmia.
Mediasisällöt yhdentyvät muun muassa siksi, että eri mediat käyttävät samoja keinoja myydäkseen ja viihdyttääkseen enemmän. Kun tiedonvälitystä viihteellistetään, myös raja arvostetun ja esimerkiksi nin sanotun sensaatiomedian välillä kapenee.
Mediakonvergenssi on sidoksissa myös journalismin viihteellistymiseen ja kaupallistumiseen. Tässä kontekstissa sisällön ja muodon samankaltaistumisella voi olla laatujournalismia heikentäviä vaikutuksia.
Yksi mediakonvergenssin ilmentymä on mediaomistuksen keskittyminen. Isot mediatalot ovat ostaneet useita mediakanavia ja pyrkivät saavuttamaan fuusioitumiseta synergiaetuja levittäessään yhden konsernin sisällä samaa sisältöä eri mediakanavia pitkin. Niinpä saman omistajan eri julkaisukanavilla kierrätetään samoja uutisia ja juttuja. Kuluttaja luulee saavansa usean kanavan kautta enemmän tietoa, mutta tosiasiassa samat jutut vain tulevat näin vastaan eri paikoista. Valinnanvara ei siis suinkaan kasva, kun mediateollisuus keskittyy yhä harvemman toimijan käsiin. Vaarana onkin median tarjoamien näkökulmien kaventuminen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Edu.fi
- Journalismikritiikin vuosikirja 2011
- Kaarina Nikunen: Enemmän vähemmällä: Laman ja teknologisen murroksen vaikutukset suomalaisissa toimituksissa 2009–2010
Kulutustutkimus.Nyt 1/2010
- Fuusioita ja monimediaa -tutkimus
- Yle.filähde tarkemmin?
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Terry Flew: media convergence britannica.com. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
- ↑ John O. Omachonu & David Schultz: Media Concentration firstamendment.mtsu.edu. 4.4.2023. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
- ↑ ”Mediatuki on demokratiatukea” – Suomessa median omistajuus on keskittyneempää kuin koskaan maailma.net. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Media Convergence digital-strategy.ec.europa.eu. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Sepideh Chakaveh & Manfred Bogen: Media Convergence, an Introduction link.springer.com. doi:10.1007/978-3-540-73110-8_88. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)