Max Payne 3

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Max Payne 3
Kehittäjä Rockstar Vancouver
Julkaisija Rockstar Games
Jakelija Take-Two Interactive
Käsikirjoittaja Dan Houser
Säveltäjä Health
Pelisarja Max Payne
Pelimoottori RAGE
Euphoria
Julkaistu PlayStation 3, Xbox 360
  • NA 15. toukokuuta 2012
  • EU 18. toukokuuta 2012
Microsoft Windows
  • NA 29. toukokuuta 2012
  • EU 1. kesäkuuta 2012
Lajityyppi kolmannen persoonan ammuntapeli
Pelimuoto yksinpeli, moninpeli
Ikäluokitus PEGI: 18[1]
ESRB: MVirheellinen ESRB-arvo[2]
Alusta Mac OS X, Microsoft Windows, PlayStation 3, Xbox 360
Jakelumuoto Digitaalinen jakelu
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Max Payne 3 on Rockstar Vancouverin kehittämä ja Rockstar Gamesin julkaisema kolmannen persoonan ammuntapeli. Peli julkaistiin Microsoft Windowsille, PlayStation 3:lle ja Xbox 360:lle. Rockstar Gamesin piti julkaista peli loppuvuodesta 2010,[3] mutta sen julkaisu siirtyi toukokuuhun 2012. Nimensä mukaisesti peli on Max Payne -pelisarjan kolmas osa.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellisen pelin tapahtumista on kulunut yhdeksän vuotta. Max Payne on siirtynyt eläkkeelle New Yorkin poliisista ja on hukuttamassa suruaan alkoholiin ja kipulääkkeisiin varjoisassa asunnossaan Hobokenissa, New Jerseyssä. Kun Max joutuu baarissa vastakkain paikallisen mafiapomon Anthony DeMarcon pojan kanssa, hänen vanha poliisituttunsa Raul Passos puuttuu peliin. Passos haluaa hänet mukaansa yksityisen henkivartijan työhön Etelä-Amerikkaan. Max kieltäytyy, mutta kun DeMarcon mafia saapuu kostamaan poikansa kuolemaa, hän lähtee Passosin mukaan. Lähtiessään he poikkeavat hautausmaalla Maxin kuolleen vaimon ja tyttären haudalla, päätyen kuitenkin DeMarcon kynsiin. Max ja Passos kuitenkin pakenevat ja saavat yhteyden Passosin Queensin kontakteihin.

Max ja Passos työskentelevät São Paulossa Brasiliassa rikkaalle Brancon perheelle, jossa on kolme veljestä: kiinteistömoguli Rodrigo, poliitikko Victor ja juhlimista rakastava Marcelo. Juhlien aikana katujengi Comando Sombra yrittää kidnapata Rodrigon ja hänen vaimonsa Fabianan, mutta Max pelastaa heidät. Jengi hyökkää myös pian yökerhoon Maxin pelastaessa Fabianan sisaren Giovannan ja Marcelon, Fabianan jäädessä vangiksi. Max ja Passos tuovat lunnaat jalkapallostadionille, mutta puolisotilaallinen ryhmä Crachá Preto varastaa rahat. Max ja Passos hyökkäävät Sombran tukikohtaan pelastaakseen Fabianan, mutta jengin johtaja Serrano pakenee hänen kanssaan. Myöhemmin Max, Passos, Rodrigo, Victor ja Armando Becker, paikallisen poliisin erikoisjoukkojen (UFE) komentaja, keskustelevat tilanteesta. Kun Max ja Rodrigo jäävät kahden kesken, Crachá Preto hyökkää Brancon toimistotaloon. Rodrigo salamurhataan ja rakennus tuhoutuu. Kuoleva sotilas paljastaa Fabianaa pidettävän vankina Nova Esperanza -kukkulalla.

Favelassa Max tapaa Wilson Da Silva -nimisen poliisin, joka paljastaa Rodrigon palkanneen Crachá Preton puhdistamaan kyliä hänen hankkeisiinsa. Da Silva epäilee Victorilla ja UFE:lla olevan näppinsä pelissä jutussa. Max löytää Fabianan lisäksi vangittuina myös Giovannan ja Marcelon, jotka olivat yrittäneet maksaa lunnaat. Serrano teloittaa Fabianan ja ottaa loput kaksi mukaansa UFE:n saapuessa ratsaamaan faveloita. Max näkee Crachá Preton ja UFE:n käyvän kauppaa kyläläisillä. Hän löytää Giovannan ja Marcelon seuraamalla Crachá Preton alipomoa Milo Regoa. Marcelo poltetaan elävältä, mutta Max tappaa Regon ja pelastaa Giovannan, joka odottaa Passosin lasta. Passos saapuu katolle helikopterilla, mutta lähtee vain Giovanna mukanaan. Max saa kyydin Da Silvalta, joka kertoo Passosin olleen Victorin palveluksessa ennen kuin hän palkkasi Maxin. Da Silva muistuttaa Panaman tapauksesta, jolloin Passos ja Marcelo olivat jättää Maxin jahdille Panaman sotilaiden tapettavaksi ja ajaen pois tuntemattoman lastin kanssa. Da Silva epäilee Victorin palkanneen Passosin hakemaan Maxin alun perin ”syntipukiksi” Brancojen laittomille toiminnoille. Victor olisi saanut veljensä vaurautta ja sympatiaa vaaleihin. Da Silva osoittaa Maxille pilaantuneen Imperial Palace -hotellin, jonne hän oli nähnyt Crachá Preton ja UFE:n vieneen vankeja. Max huomaa rakennuksen olevan perusta rikollisringille, joka kauppaa korruptoituneen UFE:n toimittamien vankien elimiä. Max löytää vangitun ja huonokuntoisen Serranon, joka vapauduttuaan tappaa kirurgin kostoksi. Asennettuaan räjähteet perustuksiin Max haastaa Álvaro Nevesin, Crachá Preton johtajan. Neves pääsee niskan päälle, kunnes Passos saapuu ja tappaa hänet. Passos kertoo Maxille Marcelon ja Victorin painostaneen häntä juoneen saada Rodrigolta rahaa. Max antaa hänelle anteeksi ja Passos lähtee Brasiliasta Giovanna mukanaan, kehottaen Maxiakin jatkamaan eteenpäin.

Da Silva ja Max kehittävät suunnitelman, jonka mukaan Max pääsee antautumalla sisään UFE:n poliisiasemalle. Etsiessään raskauttavia todisteita Max löytää CD:n, joka paljastaa Armando Beckerin oikean käden miehen murhanneen Rodrigon. Max kohtaa raivostuneena Beckerin, mutta Victor yllättää hänet. Aseella uhaten Victor paljastaa tarvinneensa rahaa kampanjaansa varten ja ryöstäneen Crachá Preton avulla lunnasrahat elinkaupalle, jonka tuotot auttoivat hänen kampanjaansa. Victor ja Becker pakenevat Max ja Da Silva kannoillaan lentoasemalle, josta heidän on tarkoitus lentää pakoon. Monen taistelun päätteeksi Max saapuu lentokonehalliin, missä Becker ja Victor valmistautuvat lähtöön. Becker yrittää tappaa Maxin kranaatinheittimellä, mutta Max räjäyttää kranaatin repien Beckerin käden irti. Kranaatinheittimellä Max pysäyttää Victorin lentokoneen kiitotielle. Da Silva pyytää Maxia säästämään Victorin hengen, jotta tämä voi vastata rikoksistaan.

Viikkoa myöhemmin Bahian rannalla Max katselee uutisia televisiosta; UFE on lopettanut toistaiseksi toimintansa johtuen yhteyksistä elinryöstöihin ja Victor on löydetty hirttäytyneenä sellistään epäselvissä olosuhteissa. Max lähtee baarista ja kävelee rannalle kohti auringonlaskua.

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Max Paynen ulkonäkö on peräisin James McCaffreyltä, joka on pelissä myös Paynen ääninäyttelijä.[4]

Rockstar osti oikeudet Max Payne -sarjaan Remedyltä vuonna 2002, mutta pelistä ilmoitettiin virallisesti vuonna 2009. Peliä suunniteltiin julkaistavaksi samana vuonna, mutta julkaistiin toukokuussa 2012..[5]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peli on saanut IGN:n arvostelussa arvosanaksi 9/10.[6]

Ääninäyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 James McCaffrey  Max Payne  
 Julian Rebolledo  Raul Passos  
 Frank Rodriguez  Rodrigo Branco  
 Benedita Pereira  Fabiana Branco  
 Robert Montano  Victor Branco  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. PEGI Pan European Game Information - Advanced Search pegi.info. Viitattu 15.6.2015.
  2. Max Payne 3 ERSB. Viitattu 15.6.2015.
  3. Rockstar Games: Max Payne 3 myöhästyy peliplaneetta.net. Arkistoitu 11.6.2010. Viitattu 9.6.2010.
  4. Josh West: Who will be the face of Max Payne in the Remedy/Rockstar remake? gamesradar.com. 5.8.2022. (englanniksi)
  5. Alex Walker: A Look Back At The Turbulent History Of Max Payne 3 kotaku.com.au. 26.3.2018. Viitattu 20.12.2022. (englanniksi)
  6. Daniel Krupa: Max Payne 3 Review 14.5.2012. IGN. Viitattu 13.6.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Tämä videopeleihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.