Maus (panssarivaunu)
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Maus (panssarivaunu) | |
---|---|
![]() Maus Kubinkan panssarimuseossa |
|
Pituus | |
– putki edessä | 10,09 m |
– pelkkä runko |
9.03 m pituus = 11,09 m |
Leveys | 3,67 |
Korkeus | 3,63 m |
Taistelupaino | 188 t |
Telaketjut | ? mm, telapaine ? kg/cm² |
Maksiminopeus | |
– tiellä | 20 km/h |
– maastossa | ? km/h |
Toimintasäde | 160–190 km |
Pääase |
1× 128 mm:n KwK 44 L/55 1× 75 mm:n KwK 44 L/36.5 |
Muu aseistus | 1× 7,92 mm:n MG-34 |
Panssarointi | 300-250 mm |
Moottori |
Daimler-Benz MB 509 (V1)/Daimler-Benz MB 517 (V2) 1 080/1 200 hv 805/895 kW |
Miehistö | 6 |
Valmistusmaa |
![]() |
Panzerkampfwagen VIII "Maus" (suom. Hiiri), tunnettu myös suunnittelunimellä Sd. Kfz. 205, oli toisen maailmansodan aikoihin kansallissosialistisessa Saksassa suunniteltu ja valmistettu jättiläismäinen panssarivaunu. Maus oli kooltaan, aseistukseltaan ja panssaroinniltaan maailman suurin panssarivaunu, mutta sodan päättymisen vuoksi se jäi pelkäksi keskeneräiseksi prototyypiksi eikä koskaan ehtinyt osallistua taistelutoimiin.
Sisällysluettelo
Projekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Projekti Mausin rakentaminen käynnistettiin vuoden 1942 kesäkuussa, jolloin Porsche-autoyhtiön perustaja Ferdinand Porsche ehdotti Adolf Hitlerille VK70001/Porsche typ 205 -suunnitelman mukaista uutta panssarivaunua. Suunnitelma edellytti ennennäkemättömän kookkaan panssarivaunun rakentamista Saksan asevoimien käyttöön. Hitlerin hyväksynnällä suunnitelma siirtyi eteenpäin. Ensimmäinen, vuonna 1943 valmistunut prototyyppi V1 sai suunnitteluvaiheessa kutsumanimen Mammut (suom. Mammutti), joka vuoden 1942 joulukuussa vaihtui nimeen Mäuschen (suom. Hiirulainen), kunnes helmikuussa vuonna 1943 nimeksi vihdoinkin vakiintui Maus. Projektin pääurakoitsijoina toimivat Krupp ja Alkett.
Vuoden 1943 maaliskuussa suunnitteluryhmä esitteli puusta veistetyn Mausin mallin Hitlerille, joka toukokuussa hyväksyi esityksen massatuotannon aloittamisesta ja tilasi Maus-vaunuja 150 kappaletta. Vaikka Mausin suunnittelutyö jatkui, lokakuussa Hitlerin esittämä tilaus peruttiin ja marraskuussa koko tutkimustyö määrättiin lopetettavaksi. Määräysten vastaisesti Krupp kuitenkin jatkoi tutkimustyötä ja vuoden 1944 maaliskuussa yhtiö sai valmiiksi V2-nimisen prototyypin. Vuoden 1944 heinäkuussa Krupp aloitti neljän Mausin lisärungon rakentamisen.
Piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kooltaan massiivinen Maus oli 188 tonnin painoinen, mikä tekee siitä kaikkien aikojen painavimman koskaan rakennetun panssarivaunun. Valtavan painon takia panssarivaunu oli ohjautuvuudeltaan erittäin kömpelö, ja jopa sen kääntäminen liikkeessä vaati miehistöltä harjoittelua. Koska useimmat sillat olisivat Mausin painon takia saattaneet romahtaa, vaunut suunniteltiin ylittävän joet kahlaten snorkkelin ja periskoopin avulla. Jotta tiet eivät murskaantuisi panssarivaunun alta ja telaketjut eivät katkeaisi käännyttäessä, tehtiin teloista niin leveät, että ne veivät yhteensä noin 60 prosenttia koko vaunun leveydestä.
Alun perin Mausin huippunopeudeksi suunniteltiin 20 kilometriä tunnissa, mutta sen huippunopeuden on arvioitu olleen ainoastaan 13 kilometriä tunnissa, koska yksikään senaikainen moottori ei ollut vaunun painon takia tarpeeksi voimakas liikuttamaan vaunua 20 kilometrin tuntinopeudella. Saksalaiset suunnittelijat myös huomasivat, että tykkitornin lähellä kannella olevat moottorin tuuletusaukot olivat haavoittuvia ja suurikokoisia maaleja.
Vuoden 1943 tammikuussa Maus päätettiin aseistaa 128 mm:n Kwk 44 L/55 -panssarivaunukanuunalla, mutta vaunun tulivoiman nostamiseksi siihen asennettiin myös pienempi, 75 mm:n KwK 44 L/36.5 -panssarivaunukanuuna. Kaksi raskasta pääasetta teki Mausista erittäin tulivoimaisen, ja sen on arvioitu kyenneen iskemään 3,5 kilometrin päässä oleviin viholliskohteisiin. Mausin tykkitorniin asennettiin myös yksi 7,92 mm:n MG-34-konekivääri, joka oli tarkoitettu vihollisen jalkaväen torjuntaan.
Mausissa oli 200 mm:n paksuinen panssarointi, mikä teki vaunusta huomattavasti raskaammin panssaroidun kuin yhdestäkään toisesta sodanaikaisesta panssarivaunusta. Rungon etulevyn paksuus oli 200 mm, sivujen 180 mm ja perässä 160 mm. Panssarointi oli paksuimmillaan tykkitornissa, jossa se oli peräti 240 mm:n paksuinen. Vaikka raskas panssarointi olisi tehnyt Mausista miltei haavoittumattoman useimpien liittoutuneiden panssarivaunujen pääaseille, se myös lisäsi huomattavasti vaunun valtaisaa painoa.
Sivuprojekteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mausin suunnittelutyön seurauksena saksalaiset kehittivät lukuisia sivuprojekteja Saksan asevoimien uusista panssariajoneuvoista, jotka kuitenkin jäivät suunnitelmiksi tai kokeiluasteelle. Yksi esimerkki oli Flakzwilling-ilmatorjuntavaunu, jossa olisi ollut aseistuksena kaksi nopeasti ampuvaa 88 mm:n ilmatorjuntatykkiä. Saksalaiset myös rakensivat suunnittelemansa Entwicklung-panssarivaunusarjan suurimmaksi vaunuksi tarkoitetun E-100:n, joka oli varustettu Mausin tykkitornilla ja tunnettiin suunnittelijoidensa keskuudessa lempinimellä "Maus Tiger".
Vaikka Maus on maailman suurin koskaan rakennettu panssarivaunu, saksalaiset suunnittelivat valmistavansa paljon suurempia panssarivaunuja. Vuonna 1942 saksalaiset hyväksyivät suunnitelman rakentaa Mausin seuraajaksi Landkreuzer P. 1000 Ratten, joka olisi ollut 35 metrin pituinen ja 1000 tonnin painoinen eli noin kymmenen kertaa suurempi kuin Maus. Saksan varusteluministeri Albert Speer kuitenkin keskeytti projektin vuonna 1943.
Saksalaiset suunnittelivat myös valmistavansa vieläkin suuremman panssarivaunun, peräti 42 metrin pituisen ja 1 500 tonnin painoisen Landkreuzer P. 1500 Monsterin, joka tosin pohjapiirrostensa perusteella muistutti enemmän valtavaa telatykkiä kuin varsinaista panssarivaunua. Monster kuitenkin jäi Ratten tavoin pelkäksi suunnitelmaksi, eikä näitä vaunuja ikinä rakennettu.
Kohtalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prototyypit kehitettiin armeijan tutkimuslaitoksessa Kummersdorfissa, ja myöhemmin niitä kokeiltiin maavoimien harjoitusalueella Böblingenissä. Vuoden 1945 keväällä molemmat alueet kuitenkin joutuivat Saksaan etenevän neuvostoarmeijan valloittamiksi. Kertomusten mukaan toimintakykyiset V1 ja V2 yrittivät paeta neuvostoliittolaisilta, mutta niiden koneistot hajosivat pakomatkalla. Jotta puna-armeija ei olisi saanut panssarivaunuja haltuunsa, miehistön jäsenet tuhosivat räjähteillä molemmat prototyypit. On myös esitetty teoria, jonka mukaan V1 olisi osallistunut taisteluun ennen rikkoutumistaan, mutta tätä on ehdotettu enimmäkseen epäluotettavan neuvostohistorioinnin puolelta.
Vaikka V1 ja V2 tuhottiin, puna-armeijan sotilaat onnistuivat paikantamaan niiden jäännökset. Neuvostojoukkojen komentajan käskystä sotilaat kokosivat prototyyppien osista kokonaisen panssarivaunun, jonka runko oli peräisin V1:sta ja tykkitorni V2:sta. Vaunu saatiin valmiiksi vuonna 1946, ja nykyisin se on yleisön nähtävillä Kubinkan panssarimuseossa Venäjällä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Estes, Kenneth W.: Super-heavy Tanks of World War II. Bloomsbury Publishing, 2014. ISBN 978-1-78200-383-0. (englanniksi)
- Jentz, Thomas: Panzer Tracts No.6-3 Schwere Panzerkampfwagen Maus and E 100 Development and Production from 1942 to 1945. Darlington Publications, 2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maus AchtungPanzer.com. (englanniksi)
- The German Mouse Heavy Tank "Maus" LoneSentry.com. (englanniksi)
Panssarivaunut |
Panzer I • Panzer II • Panzer III • Panzer IV • Panther • Tiger I • Tiger II • Panzer 35(t) • Panzer 38(t) |
---|---|
Telatykistö |
Wespe • Hummel • Grille • Panzerwerfer • sIG 33 • Wurfrahmen 40 |
Rynnäkkötykit |
StuG III • StuG IV • StuIG 33 • StuH 42 • Brummbär • Sturmtiger |
Panssarintorjuntavaunut |
Panzerjäger I • Marder I • Marder II • Marder III • Hetzer • Jagdpanzer IV • Jagdpanther • Nashorn • Jagdtiger • Elefant |
Puolitelavaunut |
SdKfz 2 • SdKfz 4 • SdKfz 6 • SdKfz 7 • SdKfz 10 • SdKfz 11 • SdKfz 250 • SdKfz 251 • SdKfz 252 • SdKfz 253 • SdKfz 254 |
Panssariautot | |
Ilmatorjuntavaunut |
Flakpanzer IV: Möbelwagen, Wirbelwind, Ostwind, Kugelblitz • Flakpanzer 38(t) |
Prototyypit |
Maus • E-sarja • Panther II • Waffenträger • Neubaufahrzeug • Sturer Emil |
Suunnitelmat |
Panzer VII 'Löwe' • Panzer IX • Panzer X • Ratte • Monster |