Mauritiuksenharmaakaija
| Mauritiuksenharmaakaija | |
|---|---|
 Piirros: Julian P. Hume |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kaijat Psittaculidae |
| Suku: | Kaijat Psittacula |
| Laji: | bensoni |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Psittacula bensoni |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Mauritiuksenharmaakaija (Psittacula bensoni) on sukupuuttoon kuollut papukaijalaji. Se sai suomenkielisen nimen vasta vuoden 2017 jälkeen.[1]
Se tunnetaan fossiileista, aikalaispiirroksista ja tarinoista. Sen kuvailtiin olevan pitkäpyrstöinen, harmaa papukaija. Siitä ei ole väripiirroksia tai nahkoja, joten sen täydellinen ulkonäkö ei ole täysin tunnettu, esimerkiksi lajin nokan väriä ei tiedetä.
Se luokiteltiin ensin sukuun Lophopsittacus mauritiuksenisokaijan kanssa, mutta on sittemmin luokiteltu kuuluvan Psittacula-sukuun, johon kuuluu nykyään esimerkiksi kauluskaija ja isokauluskaija. Kooltaan mauritiuksenharmaakaija saattoi olla lähellä isokauluskaijaa (eli noin 58 cm pitkä nokasta pyrstön kärkeen ja noin 250 gramman painoinen[2]), mutta sen nokka oli leveämpi.
Willem van West-Zanen kuvailee lajia Mauritiuksen vierailulla 1600-luvulla erityisen pelottomaksi: "Osa miehistöstä lähti linturetkelle ja nappasi niin monta lintua kuin halusivat, kaikki käsin, se oli suorastaan ilahduttavaa katseltavaa. Erityisen kesyjä olivat harmaat papukaijat: jos yhden sai kiinni ja sen pani ääntelehtimään, pian satoja lintuja lenteli pään ympärillä, ja niitä saattoi iskeä maahan pienillä kepeillä."[3]
Laji hävisi joskus 1730-luvun jälkeen, kun metsiä tuhottiin maanviljelyn tieltä.
Lähteet ja lisätietoa:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 18.11.2025.
- ↑ Alexandrine Parakeet | World Parrot Trust parrots.org. Viitattu 18.11.2025.
- ↑ Cheke, Anthony ja Beentje, Hank: Exploring At Second-Hand: Separating the Editor from the Traveller in Soeteboom’s Version of Van West-Zanen’s Sojourn in Mauritius in 1602. huhtikuu 2019. ResearchGate. Viitattu 18.11.2025.