Axel Mauri Hartea
Axel (Aksel) Mauri Hartea, ent. Hellsten[1] (12. heinäkuuta 1865 Turku – 3. elokuuta 1941 Helsinki) oli hieronnan opetuksen uranuurtaja Suomessa. [2]
Hartean vanhemmat olivat merimies Frans Henrik Hellsten ja Anna Sofia Engblom. Hän pääsi ylioppilaaksi 1887 Turun yksityislyseosta, valmistui filosofian kandidaatiksi 1890, mutta jätti kesken aloittamansa lääketieteen opinnot kandidaatin tutkintovaiheessa, koska ei saanut suorittaa tutkintoaan suomen kielellä. Hartea toimi hierojana ja sairasvoimistelijana vuodesta 1888 alkaen, oli alan opettaja vuodesta 1893 ja toimi Helsinkiin perustamansa Suomen hieromaopiston sekä hieronta-, voimistelu- ja ortopedisen laitoksen johtajana vuodesta 1895 alkaen. Hän tutustui sekä suomalaiseen perinteiseen hierontaan että teki useita opintomatkoja ulkomaille. Suomen hieromaopistosta valmistui tuhansia hierojia, osa heistä oli ulkomaisia ja huomattava määrä sokeita. Vuonna 1906 Hartea perusti Suomen Hierojaseuran, jonka puheenjohtajana hän toimi.[2]
Hartea julkaisi vuonna 1930 teoksen Suomalaisen hieronnan ja terveysvoimistelun käsikirja I. Hierontaoppi. Alan kysymyksiä hän tarkasteli myös kolmiosaisessa teoksessaan Uusille urille (1915–1931). Muita hänen julkaisujaan ovat:[1]
- Kansanomaisista parannustavoista Suomessa
- Hieronta ja maalaishieronta
- Hieromataidon opetuksesta
- Onko suomalaisille omaa hieromatapaa
- Hierontavoimistelun historia I–III
- Ketkä meidän maassa hierojien ammattia ja toimintaa valvomaan?
- Sauna-Eevan testamentti
- Palkinnoista ja palkintojen jaosta voimailu- ja urheilukilpailuissa
- Terveydenhuolto-opetuksesta kouluissa
- Luonnonmukaisen ravinnon merkityksestä ihmisen terveyteen
- Terveydenhoitoiloita joka kuntaan
Hartean ensimmäinen puoliso vuodesta 1892 oli Olga Susanna Nelin (k. 1894) ja toinen vuodesta 1897 Naëmi Maria Malin (k. 1948).[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto, s. 275. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kansanomaisen hieromataidon leviäminen maassamme, Suomen Kuvalehti, 20.10.1923, nro 42, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot