Mauno Järvelä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mauno Ilmari Järvelä (s. 25. marraskuuta 1949, Kaustinen) on suomalainen viulisti, kaustislaisen pelimannimusiikin opettaja ja esittäjä. Hän aloitti soittoharrastuksen 7-vuotiaana ja soittaa nykyisin viulua ja urkuharmonia. Järvelä kirjoitti ylioppilaaksi 1969 ja sai klassisen koulutuksen Sibelius-Akatemiassa 1969–1975.

Työuransa Järvelä aloitti Suomen Kansallisoopperan orkesterin jäsenenä 1970. Vuosina 1971–1975 hän toimi Radion sinfoniaorkesterin 2. viulun soittajana ja vuodet 1976–1979 2. viulun varaäänenjohtajana. Kokkolan orkesterin 2. viulun äänenjohtajana hän soitti 1978–1981 ja virkaa tekevänä ensimmäisenä konserttimestarina hän toimi 1982–1986. Perhonjokilaakson kansalaisopiston musiikin opettajana hän on toiminut vuodesta 1985 lähtien ja Keski-Pohjanmaan konservatorion ja Kaustisen musiikkilukion viulunsoiton tuntiopettajana vuodesta 1978 lähtien.[1]

Järvelä on soittanut pelimanniyhtyeissä Järvelän pelimannit, Kankaan pelimannit ja JPP. Hän on kehittänyt oman, kansanmusiikkiin voimakkaasti tukeutuvan opetusmenetelmän jota sanotaan näppärimenetelmäksi tai sisuki-menetelmäksi, koska se muistuttaa japanilaista Suzuki-menetelmää.[2][3]

Sibelius-Akatemian hallitus kutsui Järvelän kunniatohtoriksi vuoden 2012 promootioon.[4]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi hän on saanut valtion kolmivuotisen taiteilija-apurahan vuonna 2000 ja Keski-Pohjanmaan liiton kulttuuripalkinnon vuonna 2000. Pro Finlandia -mitali ja Suomi-palkinto Järvelälle myönnettiin vuonna 2004.[5][6] Vuonna 2009 hän sai Puu kulttuurissa ry:n Luonnotar-palkinnon.[7]

Järvelälle myönnettiin ruotsalainen Pohjantähti-ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki vuonna 2010. [8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.