Matti Yrjänä Joensuu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Matti Yrjänä Joensuu
Matti Yrjänä Joensuu lokakuussa 2010.
Matti Yrjänä Joensuu lokakuussa 2010.
Syntynyt 31. lokakuuta 1948
Helsinki
Kuollut 4. joulukuuta 2011 (63 vuotta)
Valkeakoski
Ammatit poliisi, kirjailija
Kansallisuus suomalainen
Äidinkieli suomi
Tyylilajit poliisiromaani
Aiheet rikos
Ensiteokset Väkivallan virkamies (1976)
Tuotannon kieli suomi
Tunnustukset Valtion kirjallisuuspalkinto, Vuoden johtolanka -palkinto
Ehdokkuudet Finlandia-palkinto
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Matti Yrjänä Joensuu (31. lokakuuta 1948 Helsinki4. joulukuuta 2011 Valkeakoski[1]) oli Suomen arvostetuimpia rikoskirjailijoita. Joensuun tuotanto käsittää 12 romaania. Hänelle myönnettiin Valtion kirjallisuuspalkinto 1982,[1] Vuoden johtolanka -palkinto 1985, 1994 ja 2004, ja hän oli kaksi kertaa Finlandia-ehdokkaana.[2][3] Joensuun teoksia on käännetty noin 20 kielelle.[2]

Joensuun romaanien päähenkilö, vanhempi konstaapeli Timo Harjunpää, on sympaattinen henkilöhahmo, joka suhtautuu yhtä inhimillisesti työssään kohtaamiinsa rikollisiin kuin perheeseensä. Joensuu kuvaa myös henkilöittensä ajatusmaailmaa. Sukunimen Harjunpää kirjailija lainasi vuonna 1966 virkatehtävässä kuolleelta konstaapeli Reino Harjunpäältä.[4]

Kirjailija-toimittaja Jarkko Sipilä on kehunut etenkin Matti Yrjänä Joensuun kykyä kuvata tapahtumia, tilanteita ja tunnelmia.[5]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuu valmistui poliisiksi vuonna 1973 ja toimi rikostutkijana Helsingin poliisilaitoksen väkivaltatoimistossa sekä päivystävänä ylikonstaapelina, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 2006.[1]

Vuosikymmenen tauon jälkeen Joensuu julkaisi vuonna 2003 romaanin Harjunpää ja pahan pappi, joka kuvaa harhaluulojen vallassa satunnaisia uhreja Helsingin metron alle tyrkkivän Markus Luukas Paavali Heinon tapausta. Viimeinen Harjunpää-romaani, Harjunpää ja rautahuone, ilmestyi syyskuussa 2010.[6] Teoksen jatko-osa jäi kirjailijalta tiettävästi kesken. Joensuu kuoli sairauskohtaukseen 63-vuotiaana joulukuussa 2011[7].

Dramatisoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useita Joensuun romaaneista on dramatisoitu elokuviksi, TV-sarjoiksi, kuunnelmiksi ja näytelmiksi.[2] Harjunpää-kirjoista samannimisiksi kuunnelmasovituksiksi on tehty Harjunpää ja rakkauden lait (1987), Harjunpää ja kiusantekijät (1989), Harjunpää ja poliisin poika (1990) sekä Harjunpää ja heimolaiset (1991). Ne on ohjannut Rauni Ranta ja dramatisoinut Timo Kanerva. Harjunpäätä esittää Petteri Sallinen ja Onervaa Elli Castrén.

Viidestä filmatisoinnista neljä on ohjannut Åke Lindman. 1980-luvulla hän ohjasi ruotsinkielisiksi, neliosaisiksi TV-sarjoiksi teokset Harjunpää ja kapteeni Karhu (nimellä Harjunpää ja kylmä kuolema / Harjunpää och kalla döden, 1983) sekä Harjunpää ja ahdistelija (Harjunpää och antastaren, 1985). Kummassakin Harjunpäätä esitti Johan Simberg. Lindmanin suomenkielisessä TV-sarjassa Harjunpää ja heimolaiset (1995) Harjunpäänä nähdään Kari Heiskanen. Lindman ohjasi myös yhden elokuvan, vuonna 1993 valmistuneen Harjunpää ja kiusantekijät, jossa Heiskanen esitti Harjunpäätä.

Vuonna 2007 Juha Lehtola ohjasi TV-sarjan Rakkauden nälkä romaanin Harjunpää ja rakkauden nälkä pohjalta. Sarja voitti vuoden parhaan draamasarjan Venlan, Kultainen TV -palkinnon ja Koura-kunniamaininnan 2007.

Romaanista Harjunpää ja pahan pappi tehtiin elokuva suomalais-saksalaisena yhteistuotantona. Elokuvassa Harjunpäätä esittää Peter Franzén, ja se saapui elokuvateattereihin lokakuussa 2010. Elokuvan juoni poikkeaa melko paljon kirjasta.[8]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuulla oli kolme tytärtä, joista yksi on juontaja Anu Harkki.[9]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Petäjä, Jukka: Suomalaisen rikosromaanin isä on poissa. Helsingin Sanomat 6.12.2011, s. A 8. Artikkelin verkkoversio
  2. a b c Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu on kuollut, Yle/uutiset/kulttuuri, viitattu 6.12.2011
  3. Suomen dekkariseura > Vuoden johtolanka > Kaikki Johtolangat, viitattu 6.12.2011.
  4. Nordman, Risto & Nykänen, Harri: Huumekyttä, s. 59. Juva: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17253-7. (suomeksi)
  5. Harjunpään isä on poissa. Iltalehti, 7.12.2011, s. 32.
  6. ”Matti Yrjänä Joensuulta uusi Harjunpää-kirja syyskuussa”. HS.fi, 5.3.2010. Viitattu 6.3.2010.
  7. Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu kuollut Yle Uutiset. 5.12.2011. Viitattu 5.12.2011.
  8. Film-o-holicin arvostelu elokuvasta
  9. http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/isansa_hylkaama_anu_harkki_vaitonaisuus_valillamme_oli_jarjetonta_ja_jarkyttavaa

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ruohonen, Voitto: Paha meidän kanssamme: Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta. [Väitöskirja.] Otava. 2005. ISBN 951-1-20235-9

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]