Matti Yrjänä Joensuu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Matti Yrjänä Joensuu
Matti Yrjänä Joensuu lokakuussa 2010.
Matti Yrjänä Joensuu lokakuussa 2010.
Syntynyt 31. lokakuuta 1948
Helsinki
Kuollut 4. joulukuuta 2011 (63 vuotta)
Valkeakoski
Ammatit kirjailija, poliisi
Kansalaisuus suomalainen
Äidinkieli suomi
Tyylilajit poliisiromaani
Aiheet rikos
Esikoisteos Väkivallan virkamies (1976)
Tuotannon kieli suomi
Tunnustukset Valtion kirjallisuuspalkinto, Vuoden johtolanka -palkinto
Ehdokkuudet Finlandia-palkinto
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Matti Yrjänä Joensuu (31. lokakuuta 1948 Helsinki4. joulukuuta 2011 Valkeakoski[1]) oli Suomen arvostetuimpia rikoskirjailijoita. Joensuun tuotanto käsittää 12 romaania. Hänelle myönnettiin Valtion kirjallisuuspalkinto 1982,[1] Vuoden johtolanka -palkinto 1985, 1994 ja 2004, ja hän oli kaksi kertaa Finlandia-ehdokkaana.[2][3] Joensuun teoksia on käännetty noin 20 kielelle.[2]

Joensuun romaanien päähenkilö, vanhempi konstaapeli Timo Harjunpää, on sympaattinen henkilöhahmo, joka suhtautuu yhtä inhimillisesti työssään kohtaamiinsa rikollisiin kuin perheeseensä. Joensuu kuvaa myös henkilöittensä ajatusmaailmaa. Sukunimen Harjunpää kirjailija lainasi vuonna 1966 virkatehtävässä kuolleelta konstaapeli Reino Harjunpäältä.[4]

Kirjailija-toimittaja Jarkko Sipilä on kehunut etenkin Matti Yrjänä Joensuun kykyä kuvata tapahtumia, tilanteita ja tunnelmia.[5]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuu valmistui poliisiksi vuonna 1973 ja toimi rikostutkijana Helsingin poliisilaitoksen väkivaltatoimistossa sekä päivystävänä ylikonstaapelina, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 2006.[1]

Vuosina 1976-1986 Joensuulta ilmestyi runsaasti kirjoja, noin yksi vuodessa. Yhtä lukuunottamatta kirjojen päähenkilö oli Timo Harjunpää. Sitten julkaisutahti harveni. 1990-luvulla ilmestyi vain yksi Harjunpää-kirja.

Vuosikymmenen tauon jälkeen Joensuu julkaisi vuonna 2003 romaanin Harjunpää ja pahan pappi, joka kuvaa harhaluulojen vallassa satunnaisia uhreja Helsingin metron alle tyrkkivän Markus Luukas Paavali Heinon tapausta. Viimeinen Harjunpää-romaani, Harjunpää ja rautahuone, ilmestyi syyskuussa 2010.[6] Teoksen jatko-osa jäi kirjailijalta tiettävästi kesken. Joensuu kuoli sairauskohtaukseen 63-vuotiaana joulukuussa 2011[7].

Eläkkeelle jäätyään Joensuu muutti Valkeakoskelle. Helsingissä häntä häiritsivät monet muistot ikävistä rikoksista, joita hän oli selvittänyt aikoinaan.[1] Hänen viimeisiä vuosiaan leimasi erakoituminen.[8]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuulla oli kolme tytärtä, joista yksi on juontaja Anu Harkki.[8]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Petäjä, Jukka: Suomalaisen rikosromaanin isä on poissa. Helsingin Sanomat 6.12.2011, s. A 8. Artikkelin verkkoversio
  2. a b Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu on kuollut, Yle/uutiset/kulttuuri, viitattu 6.12.2011
  3. Suomen dekkariseura > Vuoden johtolanka > Kaikki Johtolangat, viitattu 6.12.2011.
  4. Nordman, Risto & Nykänen, Harri: Huumekyttä, s. 59. Juva: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17253-7. (suomeksi)
  5. Harjunpään isä on poissa. Iltalehti, 7.12.2011, s. 32.
  6. ”Matti Yrjänä Joensuulta uusi Harjunpää-kirja syyskuussa”. HS.fi, 5.3.2010. Viitattu 6.3.2010.
  7. Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu kuollut Yle Uutiset. 5.12.2011. Viitattu 5.12.2011.
  8. a b Linda Mäki-Kala: Isänsä hylkäämä Anu Harkki: "Vaitonaisuus välillämme oli järjetöntä ja järkyttävää" Me Naiset. 4.7.2013. Viitattu 15.2.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ruohonen, Voitto: Paha meidän kanssamme: Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta. [Väitöskirja.] Otava. 2005. ISBN 951-1-20235-9

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]