Matti Vihtonen
Matti Alvar Vihtonen (1921–1993) oli suomalainen kanttori, urkuri ja kuoronjohtaja.[1]
Vihtonen suoritti lauludiplominsa Sibelius-Akatemiassa vuonna 1953 Oiva Soinin johdolla. Hän työskenteli kanttorina Pyynikin seurakunnassa vuosina 1957–1961 ja Tampereen tuomiokirkkoseurakunnassa 1961–1984. Vuosina 1957–1990 hän oli Tampereen konservatoriossa ensin laulun ja sitten kuoronjohdon opettaja. Vihtonen johti Händel-kuoroa vuosina 1969–1989 ja Kamarikuoro Eternitasta vuosina 1972–1978. Molemmat kuorot hän perusti itse Tampereelle. Kamarikuoro Eternitaksen kanssa Vihtonen sai kultamitalin Tampereen sävel -kilpailussa vuonna 1975. Mieskuoro Laulajia hän johti sen Yhdysvaltain- ja Kanadan-kiertueella vuonna 1977. Lisäksi hän sai sen kanssa uuden kultamitalin Tampereen sävel -kilpailussa vuonna 1979.[1]
Vihtonen toimi myös Suomen Kanttorikuoron solistina ja varajohtajana. Hänelle myönnettiin director cantuksen ja musiikkineuvoksen (1982) arvonimet.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Otavan Musiikkitieto A–Ö, uudistetun laitoksen 1. painos (1997), toim. Keijo Virtamo