Matkailulääketiede

Turisteja safarilla Keniassa

Matkailulääketiede ennaltaehkäisee ja hoitaa kansainväliseen matkailuun liittyviä ongelmia. Matkailun lisäksi apua voivat tarvita työn tai opiskelun vuoksi ulkomaille matkustavat sekä maahanmuuttajat. Matkailulääketieteeseen kuuluvat tartuntojen ennaltaehkäisyyn liittyvät toimet sekä matkan aikana tai sen jälkeen liittyvien terveysongelmien hoito. Matkailulääketieteessä käsitellään myös tilanteita, joissa henkilö matkustaa ulkomaille saamaan hoitoa eli niin kutsuttu terveysturismia. Päivystyspoliklinikoilla lääkärit kohtaavat matkan jälkeisiä oireita. Yleisimin näitä ovat kuume, ripuli ja iho-oireet. Kuumeisten kohdalla on osattava löytää henkeä uhkaavat infektiot, joita ovat malaria ja vakavat bakteeri-infektiot. Malaria aiheuttaa eniten kuolemia matkailijoille ja sen riski on suurin trooppisessa Afrikassa. Tämä on huomioitava kun ohjataan matkailijoita ennen matkaa tai kun selvitetään ulkomailta palanneen matkailijan kuumetautia. Mitä kauemmas matka on tehty ja mitä kauemmin se on kestänyt, sitä suuempi on huomioon otettavien diagnoosien määrä. Suurimmat matkailijoiden riskit liittyvät tapaturmiin ja liikenneonnettomuuksiin. Altistavana tekijänä näissä ja myös seksitaudeissa on alkoholi. Seksitauteja ennalltaehkäistään kondomin käytöllä kuten malariaa ennaltaehkäistään malarian estolääkityksellä ja muita tartuntoja rokotuksilla. Matkavakuutus on järkevää pitää aina voimassa. Vakuutus korvaa matkan aikana tapahtuneen akuutin sairastumisen tai loukkaantumisen hoitokulut ja kuljetuksen kotiin. Jo ennen matkaa alkaneesta sairaudesta vakuutus korvaa kuitenkin yleensä vain sairauden pahenemisen aiheuttaman ensiapuluonteisen hoidon, ei sairastuneen kotiinkuljetusta. Tämä voi olla yllätys niille, jotka sairauden pahenemisen johdosta menettävät paluulentonsa. Niille, joilla on vaikea sydän- tai keuhkosairaus, lentäminen on riski. Entiselle kotiseudulleen palaavat ovat suuremmassa riskissä saada infektio kuin valmismatkoille osallistujat. Tästä esimerkkinä on malarianestolääkitys ja kattava rokotussuoja, mutta nämä eivät usein itse tiedä tätä. Kyläilymatkaa suunnittelevat maahanmuuttajat tuleekin ohjata asiantuntevaan matkailuneuvontaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut Matkailijan terveysoppaan, jonka sähköistä versiota päivitetään jatkuvasti. Se löytyy THL:n verkkosivuilta sekä osoitteessa www.terveyskirjasto.fi.

Matkailulääketieteen koulutus

Skotlannissa Glasgow’ssa toimii alan koulutusta järjestävä matkalääketieteellinen tiedekunta. Liverpoolin yliopisto järjestää matkalääketieteen diplomikursseja verkossa. Sveitsissä toimii Swiss Tropical and Public Health Institute, joka on trooppisten tautien osaamiskeskus ja jossa järjestetään matkalääketieteen kurssimuotoista koulutusta.

Matkalääketieteen erityispätevyyskoulutukseen voivat hakeutua Suomessa henkilöt, joilla on erikoislääkärin tutkinto, näitä voivat olla esimerkiksi sisätaudit, lastentaudit, infektiosairaudet, yleislääketiede ja työterveyshuolto, kliininen mikrobiologia, kirurgia tai geriatria. Koulutukseen kuuluu vähintään kahden vuoden pituinen käytännön palvelu. Käytännön palveluksi voidaan hyväksyä työskentely terveyskeskuksissa ja yksityisillä lääkäriasemilla, joissa annetaan neuvontaa ennen matkalle lähtöä ja/ tai otetaan vastaan matkalta palaavia, matkan aikana tai sen jälkeen sairastuneita, työskentely matkailijoiden sairastapauksia hoitavissa vakuutusyhtiöiden palveluorganisaatioissa, työskentely sairaaloissa, joissa hoidetaan matkan jälkeisiä sairauksia ja terveysongelmia sekä työskentely etävastaanotolla soveltuvin osin. Teoreettista koulutusta tulee suorittaa vähintään 60 tuntia. Koulutukseen liittyvä kotimainen koe järjestetään keväisin ja syksyisin tarpeen mukaan Lääkäriliiton koetilaisuuksien yhteydessä. Matkalääketieteen erityispätevyyttä haetaan matkalääketieteen erityispätevyystoimikunnalta. Hakijan tulee olla Suomen Lääkäriliiton jäsen.

Katso myös

• Trooppinen lääketiede