Mathilda Roslin

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mathilda Roslin-Kalliola
Mathilda Roslin-Kalliola
Mathilda Roslin-Kalliola
Syntynyt 28. toukokuuta 1837
Merikarvia, Suomi
Kuollut 25. huhtikuuta 1923 (85 vuotta)
Merikarvia
Ammatit suomalainen toimittaja ja kirjailija.
Kansalaisuus suomalainen
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Mathilda (Matilda) Roslin-Kalliola o.s. Ahlroth (28. toukokuuta 1837 Merikarvia25. huhtikuuta 1923 Merikarvia) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hän oli äidinkieleltään ruotsinkielinen, mutta kirjoitti suomeksi. Häntä on luonnehdittu kansankirjailijaksi.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roslinin vanhemmat olivat mäkitupalainen Juha Ahlroth (ent. Ahlström, muutti nimensä Ahlrothiksi, ettei hänen ajateltaisi ylpeilevän sukulaisuudella kauppaneuvos Antti Ahlströmiin) ja kirkkoherra Bergelinin tyttärentytär Karoliina Juhontytär. Roslin kävi kiertokoulun ja ansaitsi elantonsa ompelijana, myyjänä ja käsityönopettajana, mutta kirjoittaminen oli hänen intohimonsa. Hänen kirjoituksiaan julkaisivat muun muassa lehdet Amerikan Suomalainen ja Satakunta. Roslinin käsikirjoituksia on Tampereen yliopiston käsikirjoitusarkistossa.[1] Roslin sai nimensä kenraalikuvernööri Bobrikoffin "mustaan kirjaan" pantuaan alkuun niin sanotun suuren adressin, jolla haluttiin vedota keisari Nikolai II:een.

Roslin sai haasteen Turun hovioikeuteen 1914 teoksensa Mietteitä Gogin sodasta ilmestyttyä. Teos oli ilmestynyt aiemmin ruotsiksi herättämättä enempää huomiota. Haaste kuitenkin raukesi. Teoksessa Roslin esitti kirkkoherra G. Nyholmin 1877 kertomat ennustukset sodasta, joka lopettaisi Venäjän sortovallan Suomessa.

Mathilda Roslin-Kalliolan Kalliola-niminen kotitalo Merikarvialla.

Roslinin elämään perustuvan oopperan Matilda ja Nikolai on kirjoittanut merikarvialaissyntyinen Arvo Salo ja säveltänyt Ilkka Kuusisto.[2][3][4] Porin Ooppera toteutti sen vuonna 2004 Porin Promenadisalissa. Roslinin kirjailijakoti Merikarvialla Kunnanviraston vieressä on säilytetty museona.[5]

Roslinin puoliso oli vuodesta 1880 puuseppä Gustav Roslin. Käytännössä avioliitto päättyi kuuden vuoden kuluttua. Roslin-Kalliolan nimen jälkiosa tulee hänen talonsa nimestä, jonka hän antoi isovanhempiensa Bergelinien mukaan.

Roslin-Kalliola on aiheena oopperassa Matilda ja Nikolai, jonka on säveltänyt Ilkka Kuusisto. Libreton on kirjoittanut Arvo Salo[6]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Roslin, Mathilda: Päättyneen vuosisadan kynnyksellä : perhemuistoja, tarkastanut ja lisäillyt Hilda Käkikoski Kansanvalistus-seura , 1902
  • Roslin, Mathilda: Åland, dess natur, folk och minnen, Svenska folkskolans vänner, 1888
  • Roslin, Mathilda: Kuollutko vai valekuollut? Kansanvalistus-seura, 1897
  • Roslin, Mathilda: På tröskeln till det förflutna århundradet, familjeminnen, Folkupplysningssällskapet, 1902
  • Roslin-Kalliola, Matilda: Inkeri, perhemuistoja Ison-vihan ajalta, 1907
  • Roslin-Kalliola, Matilda: Mietteitä Gogin sodasta Merikarvialla kuolleen kirkkoherra Gust. Nyholmin mukaan kertomuksen muotoon kirjoitettu, 1912
  • Roslin-Kalliola, Matilda: Milloin ja missä kuolema tapahtui? 1897
  • Roslin-Kalliola, Matilda: Näyt Patmoksella, 1922
  • Roslin-Kalliola, Matilda: Snäkki ja muita muistelmia, 1908
  • Roslin-Kalliola, Matilda: Tankar om Gogs krig, uusi painos, 1917
  • Roslin-Kalliola, Matilda: Viestini menneiltä sukupolvilta Matilda Roslin-Kalliolan elämä ja kertoelmat, 1921.
  • Roslin-Kalliola, Matilda: Viron Tommi, kertomus Merikarvialta, 1908

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aina Lähteenoja, "Mathilda Roslin-Kalliola", WSOY 1926 (Satakunnan kirjallisen kerhon julkaisuja; 1)
  • Mervi Kaarninen, "Matilda Roslin-Kalliola. Finsk historia skildrad av en kvinna av folket?"

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]