Mathilda Roslin
| Mathilda Roslin-Kalliola | |
|---|---|
 Mathilda Roslin-Kalliola |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. toukokuuta 1837 Merikarvia, Suomi |
| Kuollut | 25. huhtikuuta 1923 (85 vuotta) Merikarvia |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | suomalainen toimittaja ja kirjailija. |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Tapani Tarkka [1] |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Mathilda (Matilda) Roslin-Kalliola o.s. Ahlroth (28. toukokuuta 1837 Merikarvia – 25. huhtikuuta 1923 Merikarvia) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hän oli äidinkieleltään ruotsinkielinen, mutta kirjoitti suomeksi. Häntä on luonnehdittu kansankirjailijaksi.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Roslinin vanhemmat olivat mäkitupalainen Juha Ahlroth (ent. Ahlström, muutti nimensä Ahlrothiksi, ettei hänen ajateltaisi ylpeilevän sukulaisuudella kauppaneuvos Antti Ahlströmiin) ja kirkkoherra Bergelinin tyttärentytär Karoliina Juhontytär. Roslin kävi kiertokoulun ja ansaitsi elantonsa ompelijana, myyjänä ja käsityönopettajana, mutta kirjoittaminen oli hänen intohimonsa. Hänen kirjoituksiaan julkaisivat muun muassa lehdet Amerikan Suomalainen ja Satakunta. Roslinin käsikirjoituksia on Tampereen yliopiston käsikirjoitusarkistossa.[2] Roslin sai nimensä kenraalikuvernööri Bobrikoffin "mustaan kirjaan" pantuaan alkuun niin sanotun suuren adressin, jolla haluttiin vedota keisari Nikolai II:een.
Roslin sai haasteen Turun hovioikeuteen 1914 teoksensa Mietteitä Gogin sodasta ilmestyttyä. Teos oli ilmestynyt aiemmin ruotsiksi herättämättä enempää huomiota. Haaste kuitenkin raukesi. Teoksessa Roslin esitti Merikarvian kirkkoherra Gustaf Nyholmin vuonna 1877 kertomat ennustukset sodasta, joka lopettaisi Venäjän sortovallan Suomessa.
Roslinin elämään perustuvan oopperan Matilda ja Nikolai on kirjoittanut merikarvialaissyntyinen Arvo Salo ja säveltänyt Ilkka Kuusisto.[3][4][5] Porin Ooppera toteutti sen vuonna 2004 Porin Promenadisalissa. Roslinin kirjailijakoti Merikarvialla Kunnanviraston vieressä on säilytetty museona.[6]
Roslinin puoliso oli vuodesta 1880 puuseppä Gustav Roslin. Käytännössä avioliitto päättyi kuuden vuoden kuluttua. Roslin-Kalliolan nimen jälkiosa tulee hänen talonsa nimestä, jonka hän antoi isovanhempiensa Bergelinien mukaan.
Roslin-Kalliola on aiheena oopperassa Matilda ja Nikolai, jonka on säveltänyt Ilkka Kuusisto. Libreton on kirjoittanut Arvo Salo[7]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Roslin, Mathilda: Päättyneen vuosisadan kynnyksellä : perhemuistoja, tarkastanut ja lisäillyt Hilda Käkikoski Kansanvalistus-seura , 1902
- Roslin, Mathilda: Åland, dess natur, folk och minnen, Svenska folkskolans vänner, 1888
- Roslin, Mathilda: Kuollutko vai valekuollut? Kansanvalistus-seura, 1897
- Roslin, Mathilda: På tröskeln till det förflutna århundradet, familjeminnen, Folkupplysningssällskapet, 1902
- Roslin-Kalliola, Matilda: Inkeri, perhemuistoja Ison-vihan ajalta, 1907
- Roslin-Kalliola, Matilda: Mietteitä Gogin sodasta Merikarvialla kuolleen kirkkoherra Gust. Nyholmin mukaan kertomuksen muotoon kirjoitettu, 1912
- Roslin-Kalliola, Matilda: Milloin ja missä kuolema tapahtui? 1897
- Roslin-Kalliola, Matilda: Näyt Patmoksella, 1922
- Roslin-Kalliola, Matilda: Snäkki ja muita muistelmia, 1908
- Roslin-Kalliola, Matilda: Tankar om Gogs krig, uusi painos, 1917
- Roslin-Kalliola, Matilda: Viestini menneiltä sukupolvilta Matilda Roslin-Kalliolan elämä ja kertoelmat, 1921.
- Roslin-Kalliola, Matilda: Viron Tommi, kertomus Merikarvialta, 1908 (Uusi painos 2021, toim. Juha Mäntylä)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsingin Sanomat 29.12.2006
- Turun Sanomat (Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ KANTO – Kansalliset toimijatiedot, Kansalliskirjasto. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Tampereen Yliopiston kirjasto
- ↑ Ooppera
- ↑ Ooppera Turun Sanomissa
- ↑ Porin puuvilla -lehti
- ↑ Roslinin museo
- ↑ Merikarvian Matilda Arvo Salon uusimman oopperan aiheena Turun Sanomat 13.10.2004
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aina Lähteenoja, "Mathilda Roslin-Kalliola", WSOY 1926 (Satakunnan kirjallisen kerhon julkaisuja; 1)
- Mervi Kaarninen, "Matilda Roslin-Kalliola. Finsk historia skildrad av en kvinna av folket?"
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Porin ooppera Matilda ja Nikola
- Reija Lång: Mäkitupalaisen tyttärestä kirjailijaksi. Kasvatus ja aika -lehti
- Esittely ja tuotanto
- Vapaasti ladattavia Matilda Roslin Kalliolan e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
- "...piirtää nöyrimmästi Mathilda Roslin (vaimo) osoite Pori, Merikarvia.", Suomen Kuvalehti, 08.12.1934, nro 50, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||
