Masako (keisarinna)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Masako
Empress Masako at TICAD7.jpg
Masako vuonna 2019
Japanin keisarinna
Virkakausi 1. toukokuuta 2019 –
Edeltäjä Michiko
Syntynyt Masako Owada (小和田雅子)
9. joulukuuta 1963 (ikä 56)
Toranomonin sairaala, Toranomon, Tokio, Japani
Puoliso Naruhito (vih. 1993)
Lapset prinsessa Aiko
Isä Hisashi Owada
Äiti Yumiko Egashira
Uskonto šintolaisuus

Masako, Japanin keisarinna[1] (koko nimi jap. 皇太子徳仁親王妃雅子, Kōtaishi Naruhito Shinnōhi Masako, s. 9. joulukuuta 1963, Tokio)[2] on Japanin keisarin Naruhiton vaimo.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellisen keisarinnan Michikon lisäksi Masako on ainoa Japanin aateliston ulkopuolelta tuleva keisarinna. Masakon isä, Hisashi Owada, toimi diplomaattina, minkä vuoksi Masako vietti osan lapsuudestaan mm. Venäjällä.[3]

Masako valmistui Harvardista vuonna 1985 pääaineenaan taloustiede.[2] Hän seurasi isänsä jalanjäljissä ja alkoi luoda uraa diplomaattina läpäistyään ulkoministeriön diplomaattikokeen vuonna 1987. Aluksi hänet komennettiin Oxfordiin, mutta vuonna 1990 hän palasi Japaniin ja johtuen hyvästä kielitaidostaan hänelle annettiin käännettäväksi erilaisia diplomaattisia tekstejä.[4] Masako jätti työnsä Japanin ulkoministeriössä vuonna 1993 aloittaessaan suhteensa Naruhiton kanssa.[2]

Elämä keisarillisessa perheessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisarinnan käyttämä lippu.

Masako ja Naruhito tapasivat Espanjan prinsessan järjestämillä teekutsuilla vuonna 1986. Masakon kerrotaan aluksi jännittäneen keisarilliseen perheeseen naimista.[5]

Keisaripariskunnalla on yksi tytär, Aiko, joka on syntynyt vuonna 2001.[2] Masako kärsi keskenmenon vuonna 1999.[6]

Kun Naruhito virallisesti otti vastaan keisarin arvomerkit keskiyöllä 1. toukokuuta 2019, Masako, tai kukaan muukaan keisarilliseen perheeseen kuuluva nainen, ei ollut paikalla perinteiden vuoksi.[4]

Mielenterveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Masakolla on todettu olevan eritasoisia mielenterveydellisiä ongelmia siitä saakka, kun hän meni naimisiin Naruhiton kanssa. Yhdeksi ongelmien taustaksi mainitaan se, ettei keisariperheelle koskaan syntynyt poikaa, joka voisi periä isänsä valtaistuimen.[7]

Vuonna 2004 silloinen kruununprinssi kertoi, että "pakko luopua urastaan ja persoonallisuudestaan" ovat aiheuttaneet ongelmia Masakolle. Noihin aikoihin hänelle kehittyi stressiin liittyvä sairaus, minkä vuoksi hän katosi julkisuudesta yli vuosikymmeneksi.[8]

Vuonna 2018 Masako avautui epävarmuudestaan, joka liittyi keisarinnaksi tulemiseen, mutta kertoi kuitenkin olevansa sitoutunut palvelemaan Japanin kansalaisia.[5]

Vuonna 2006 australialainen toimittaja Ben Hills julkaisi kirjan Princess Masako: Prisoner of the Chrysanthemum Throne. Kirja kertoo Masakon läpikäymästä elämänmuutoksesta ja matkan varrella ilmenneistä ongelmista. Japanin viranomaiset pyrkivät aluksi estämään kirjan julkaisun.[9]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Government panel outlines proposals on Emperor's abdication, titles japantimes.co.jp. 14.4.2017. Viitattu 9.6.2017.
  2. a b c d Their Majesties the Emperor and Empress 2020. The Imperil Household Agency. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
  3. Profile of new Japanese Empress Masako Kyodo News. 1.5.2019. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
  4. a b Masako Encyclopædia Britannica. 2020. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
  5. a b Japan's Princess Masako opens up on insecurities and health BBC News. 9.12.2018. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
  6. McCurry, Justin: Royal miscarriage stuns an expectant Japan The Guardian. 31.12.1999. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
  7. Yoshinda, Reiji & Murakami, Sakura: Crown Princess Masako: A symbol of Japanese women's struggles in a male-dominated society The Japan Times. 22.2.2019. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
  8. Empress Masako: The Japanese princess who struggles with royal life BBC News. 1.5.2019. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
  9. Zücher, Christian: Kaiserin mit Anpassungsschwierigkeiten Tagens Anzeiger. 1.5.2019. Viitattu 24.4.2020. (saksaksi)