Marty Robbins

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marty Robbins
Marty Robbins (1966)
Marty Robbins (1966)
Henkilötiedot
Syntynyt 26. syyskuuta 1925
Glendale, Arizona
Kuollut 8. joulukuuta 1982 (57 vuotta)
Ammatti laulaja-lauluntekijä, näyttelijä, kilpa-ajaja
Muusikko
Aktiivisena 1940–1980-luvut
Tyylilajit country
rockabilly
pop
western
calypso
Levy-yhtiöt Columbia
Decca
MCA
Aiheesta muualla
Kotisivut
MusicBrainz

Martin David Robinson (26. syyskuuta 1925 Glendale8. joulukuuta 1982), taiteilijanimeltään Marty Robbins, oli yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä. Hän levytti monia musiikinlajeja: countryä, westerniä, rockabillyä, havaijilaista musiikkia, calypsoa, poppia ja gospelia. Hänen ominta alaansa olivat country- ja western-musiikki sekä pop-balladit. Hän levytti yhteensä 18 ykköshittiä.[1][2]

Robinson kasvoi Arizonassa. Hän osallistui toiseen maailmansotaan laivastossa ja oppi siellä soittamaan kitaraa ja pitämään havaijilaisesta musiikista. Siviiliin palattuaan hän teki erilaisia lyhytkestoisia töitä. Hän on kertonut, että halusi pois työelämästä ja etsi keinoa tulla toimeen muulla tavalla. Vuonna 1947 Robinson pääsi Phoenixissä kitaristiksi Frankie Starrin yhtyeeseen, joka soitti paikallisessa baarissa. Myöhemmin hän alkoi myös laulaa Starrin yhtyeessä. Starr opetti hänelle vuorovaikutusta yleisön kanssa. Yhdessä Starrin kanssa hän alkoi esiintyä paikallisradiossa Mesassa. Eräs hänen ystävistään ehdotti nimen muuttamista lyhyempään muotoon Marty Robbins. Hän sai levytyssopimuksen Columbialle vuonna 1951. Vuoden kuluttua hän levytti kappaleen ”I’ll Go On Alone”, joka menestyi hyvin.[3][2]

Robbins lauloi 1950-luvun loppupuolella muun muassa teinipoppia ja rockabillyä. Albumi Gunfighter Ballads and Trail Songs (1959) sisältää tunnetun kappaleen ”El Paso”. Se oli ensimmäinen country–western-kappale, joka voitti Grammy-palkinnon. ”El Paso” nousi sekä pop- että country-listan kärkeen. Vuoden 1970 niin ikään Grammyllä palkittu My Woman My Woman My Wife -albumi menestyi myös sekä pop- että country-listoilla.[3][2]

Vuonna 1972 Robbins vaihtoi levy-yhtiötä. Hän esiintyi elokuvissa ja oli vanhan Grand Ole Opryn viimeinen ja uuden Grand Ole Opryn ensimmäinen esiintyjä. Vuonna 1975 hänet liitettiin Nashville Songwriters International Hall of Fame -kunnialistalle.[3] Vuonna 1982 hänet liitettiin varsinaiseen Country Music Hall of Fame -listaan.[1]

Musiikkiuransa lisäksi Robbins ajoi kilpaa Nascar-sarjassa ja esiintyi useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa.[1]

Marty Robbins meni naimisiin Marizona Baldwinin kanssa vuonna 1948. Lapset Ronnie Robbins ja Janet Robbins ovat menestyneet laulajina. Robbins kärsi pitkään sydänvaivoista ja kuoli sydänkohtausta seuranneen leikkauksen jälkeen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Marty Robbins (Adapted from the Country Music Hall of Fame® and Museum’s Encyclopedia of Country Music, published by Oxford University Press.) The Country Music Hall of Fame. Country Music Foundation. Viitattu 29.4.2013.
  2. a b c d [1] Big Iron On His Hip. truewestmagazine.com. Viitattu 16.12.2018
  3. a b c Marty Robbins all music guide. Viitattu 29.4.2013.