Martti Santavuori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Martti Jaarli Olavi Santavuori, vuoteen 1906 Sandberg, (11. marraskuuta 1901 Merikarvia8. marraskuuta 1972 Helsinki)[1] oli suomalainen kirjailija, suomentaja ja ammattiupseeri. Hän oli erikoistunut kuvaamaan historiallisissa romaaneissaan muun muassa sodankäyntiä.

Kadetti Martti Santavuori siskojensa Lyylin ja Suoman kanssa 1923.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santavuoren vanhemmat olivat kanttori Frans Niklas Santavuori ja Maria Josefina Sved. Hänen puolisonsa 1927–1936 oli Rauha Maria Luukko ja vuodesta 1943 Kaino Orvokki Halme.[2] Santavuori oli Suomen sisällissodan puhjetessa 16-vuotias ja liittyi vapaaehtoisena sotilaaksi valkoiseen armeijaan. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1921 Seinäjoen yhteiskoulusta, minkä jälkeen hän kävi kadettikoulun vuosina 1922–1924 ja sotakorkeakoulun 1937–1939. Santavuori ylennettiin everstiluutnantiksi 1942. Puolustusvoimien upseerina hän toimi 1924–1947, opettaen loppuvaiheessa sotahistoriaa sotakorkeakoulussa[3]. Sen jälkeen hän palveli eri siviilitehtävissä vuoteen 1955, josta alkaen toimi vapaana kirjailijana.

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailijana Santavuorelle oli rakas lajityyppi erityisesti historiallinen romaani. Nuorukaisena kokemaansa sisällissotaa hän käsitteli romaanissa Lähtö (1962). Santavuoren monipuolisen kirjailijanuran tunnetuin teos lienee silti dokumenttiromaani Suomen kuningas (Karisto, 1965). Ensimmäiset teoksensa 1930-luvun alkupuolella hän julkaisi salanimellä Olavi Uoma. Santavuori kirjoitti myös useita tietoteoksia ja suomensi yli 30 kirjaa. Vuosina 1958–1964 hän toimi Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajana.

Julkaisematon teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Siniset, (kaksiosainen romaani)

Teokset nimimerkillä Olavi Uoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rykmentin vinttikoira, (novelleja), Porvoo 1930
  • Kersantti Huovi ja talontyttö, (yksinäytöksinen historiallinen näytelmä), Helsinki 1931
  • Kun kissa on poissa, (yksinäytöksinen ilottelu nuotteineen), Pori 1931
  • Luurankotakki, (novelleja), Porvoo 1931
  • Messinkiruusu, (nuoren upseerin rakkaustarina, ajanviettoromaani), Jyväskylä 1934

Teokset omalla nimellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Napue, (historiallinen romaani), Porvoo 1933[2]
  • Ratsuväen taistelutehtäviä, Seinäjoki 1934
  • Nimetön kirja, (runoja), Jyväskylä 1935
  • Sylvesterinyö, (historiallinen romaani), Jyväskylä 1935
  • Hiiltynyt Lehti, (romaani), Porvoo 1937
  • Sen täytyi kerran tulla, (romaani), Porvoo 1937
  • Miesten taistelu, (kuvauksia Suomen talvisodan rintamilta), Helsinki 1941
  • Vanhan sissikorpraalin aarre, (seikkailukertomus pikkuvihan ajoilta), Helsinki 1941
  • Suomen sotahistoria sekä katsaus yleisen sotataidon historian tärkeimpiin vaiheisiin 1, (itsenäisyyden toteutumista edeltänyt aika), Helsinki 1941
  • Suomen sotahistoria sekä katsaus yleisen sotataidon historian tärkeimpiin vaiheisiin 2, (Suomen vapaussota yleismaailmallisen sodan aikana), Helsinki 1943
  • Petrus, kirjuri 1–3', (historiallinen romaani), Helsinki 1945–48
  • Totuuden Tähden, (romaani), Helsinki 1946
  • Kolmen sydämen tarina, (kertomus kahden miehen rakkaudesta samaan naiseen), Hämeenlinna 1954
  • Tuliahon neito ja hopeasormus, (kaksi historiallista kertomusta nuorisolle), Riihimäki 1954
  • Valon varjo, (sotainvalidikohtaloita), Helsinki 1956
  • Noitanukke, (luentakertomuksia nuorten juhliin), Helsinki 1958
  • Sopivin hirteen, (romaani kohtalokkaan unohtamisen vuosilta), Helsinki 1959
  • Yksi meistä, (näytelmä), 1959
  • Vara 1910–1960', (historiikki), Helsinki 1960
  • Hissipoika, (romaani), Hämeenlinna 1961
  • Merikarvian historia 1920-luvun alkuun, Vammala 1961
  • Lähtö, (romaani), Hämeenlinna 1962
  • Kirkkaina kiiltävät säilät, (tarinoita kokoelmista Rykmentin vinttikoira ja Luurankotakki), Hämeenlinna 1963
  • Kirjailijan vapaus ja vastuu, Helsinki 1964
  • Tuli ja purjeet, (romaani), Hämeenlinna 1964
  • Suomen kuningas, Hämeenlinna 1965
  • Seikkailu Narvassa, (nuorisoromaani), Hämeenlinna 1967
  • Patruuna ja emäntäpiika, (näytelmä), 1967–68
  • Hurskaat ympyrät, (romaani), Pieksämäki 1969
  • Ratsumies Pentti Vänskä, (eräs soturikohtalo), Hämeenlinna 1969
  • Ruhtinaan tie, (romaani), Hämeenlinna 1971

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juhani Korhonen, Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 243. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6.
  2. a b Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.): Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Martti Santavuori, s. 259-264. Porvoo: WSOY, 1947.
  3. Vesa Santavuori: "Valkoisten voitto", Valkoinen suomalainen. Karisto, 1999. S. 9−29, luettu 18.10.2008.