Martti Levón
Martti Albert Levón (10. tammikuuta 1892 Oulu – 6. toukokuuta 1979 Helsinki[1]) oli suomalainen insinööri, joka oli Teknillisen korkeakoulun (TKK) professorina vuosina 1930–1961 ja rehtorina vuosina 1940–1943 ja 1946–1955 sekä Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) ensimmäisenä ylijohtajana vuosina 1942–1947.[2] Hän oli myös saloistelainen kirjailija, kotiseutu- ja museoharrastaja.
Levónia voidaan Jyrki Vesikansan mukaan pitää Suomen teknologisen edistyksen avainhahmona.[3]
Sukujuuret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Martti Levón syntyi vuonna 1892 Oulussa, hänen isänsä oli toimitsija August Alb. Levón. Levónien sukujuuret ovat Saloisissa, vanhin tunnettu esi-isä on pitäjänseppä Hans Leinonen (1682–1742) Piehingistä. Hansin poika Zacharias muutti Raaheen sepäksi ja pojanpoika Johan toimi Raahessa siltavoutina. Johan muutti nimensä Levóniukseksi. Johan Levóniuksen poika Johan toimi Saloisten kihlakunnan henkikirjoittajana ja muutti Saloisiin Järvelän taloon vuonna 1812. Hän otti käyttöön suvun nykyisen nimen Levón. Vuonna 1855 henkikirjoittajan poika esikuntakapteeni Robert Levón osti Mutalan tilan Saloisista. Mutalan kartano on sen jälkeen ollut yli sata vuotta Levónien suvulla. Vuosina 1867–1888 tilaa viljeli Martti Levónin isoisä merikapteeni Carl A. Levón. Vuonna 1888 Mutala siirtyi Martti Levónin isälle Augustille, jolta edelleen Martille vuonna 1924. Mutala oli Martti Levónin kesäpaikkana vuoteen 1961, jolloin se siirtyi Saloisten kunnan omistukseen ja myöhemmin Rautaruukille. Nykyisin Mutalan kartano toimii Rautaruukin edustustiloina.[4][5][6]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Martti Levón kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1910 ja valmistui diplomi-insinööriksi TKK:n koneinsinööriosastolta vuonna 1916. Hän työskenteli aluksi teollisuudessa, vuosina 1916–1920 Asean, Hankkijan ja Oulun sähkölaitoksen palveluksessa, vuosina 1921–1924 Kemi Oy:n sahojen teknillisenä johtajana sekä 1924–1931 Ekono-yhdistyksen sahateknillisen osaston johtajana. Pääuransa Levón teki Teknillisessä korkeakoulussa, jossa hän oli puun mekaanisen teknologian professorina vuosina 1930–1961, toimien myös kyseisen oppilaitoksen rehtorina vuosina 1940–1943 ja 1946–1955. Välissä hän oli vuodet 1943–1945 Suomen Teollisuusliiton toimitusjohtajana. Levónin rehtorikaudella päätettiin TKK:n kampusalueen siirtämisestä Helsingin Hietalahdesta Espoon Otaniemeen ja hän olikin Otaniemen hoitokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana 1949–1955.[1] Levón ymmärsi Hietalahden alueen ahtauden ja vaikutti voimakkaasti Otaniemi-hankkeen läpimenoon.[3] Hän oli myös TKK:n yhteyteen perustetun Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen ensimmäinen ylijohtaja 1942–1947 ja hallituksen puheenjohtaja 1942–1956.[1] Vuonna 1949 Levón vihittiin tekniikan kunniatohtoriksi. Pääosin Levónin ansiosta perustettiin vuonna 1947 yhteispohjoismainen teknis-tieteellistä tutkimusta koordinoiva elin Nordforsk. Hän oli vuonna 1957 perustamassa Teknillisten tieteiden akatemiaa ja hänestä tuli sen kunniajäsen 1972. Hän oli myös Suomen Teknillisen Seuran kunniajäsen ja Suomen Puuteollisuusinsinöörien Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja.[1]
Sukunsa kotipitäjässä Saloisissa Levón tuli tunnetuksi ahkerana kotiseututyöntekijänä. Hän toimitti vuonna 1970 suomeksi Thomas Stenbäckin 1700-luvulla kirjoittaman vanhimman Saloisten ja Raahen historiaa käsittelevän ruotsinkielisen kirjan Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista. Hän kirjoitti 1960- ja 1970-luvuilla useita Saloisten alueesta ja sen historiasta kertovia kirjoja. Hän oli myös perustamassa vuonna 1965 Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistystä sekä Saloisten kotiseutumuseota. Martti Levón lahjoitti kotiseutumuseolle Mutalan kartanon vanhan pirtin, jonka vanhin osa on vuodelta 1791.[5][6]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Merenkävijöitä ja kauppaporvareita: Erään pohjalaisen suvun tarina. WSOY, 1964.
- Stenbäck, Thomas: Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista. Toimittanut Martti Levón. 1970.
- Pappeja, talonpoikia: Historiallisia kertomuksia Pohjois-Pohjanmaalta Saloisten pitäjästä. Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys & Pohjoinen, 1971.
- Puun keinotekoinen kuivaaminen. Voima- ja polttoainetaloudellinen yhdistys, 1928. (Voima- ja polttoainetaloudellinen yhdistys, n:o 17.)
- Sahamiehiä: Välähdyksiä Suomen sahateollisuusmiesten yhdistyksen 40-vuotiselta taipaleelta 1927–1967. 1967.
- Saloinen ennen ja nyt. Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys, 1972
- Saloisten asukkaita ja elämää. Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys & Pohjoinen, 1974.
- Tekniikka, työ ja teekkarihenki: Insinöörin muistelmia. WSOY, 1967.
- Saloisten kotiseutumuseo: Museo-opas.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kuolleita. Helsingin Sanomat 16.5.1979, s. 14. Viitattu 14.4.2018. (Maksullinen linkki.)
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 394. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ a b Vesikansa, Jyrki: Teknologian uranuurtaja Uusi Suomi. Arkistoitu 28.9.2008. Viitattu 22.12.2008.
- ↑ Levón, Kaarlo: Muistelmia Pohjanmaalta.
- ↑ a b Levón, Martti: Saloisten asukkaita ja elämää. 1974.
- ↑ a b Kotiseutumme Pattijoki, Raahe, Vihanti 2001–2002. Botnia-foto oy.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Levón, Martti hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||
