Tämä on lupaava artikkeli.

Martin Hendrickson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Martin Hendrickson
Martin Hendrickson.JPG
Henkilötiedot
Syntynyt 1872
Kruunupyy
Kuollut 8. lokakuuta 1936
Petroskoi
Ammatti toimittaja

Martin Hendrickson (1872 Kruunupyy[1]8. lokakuuta 1936 Petroskoi[2]) oli suomalainen toimittaja ja työväenliikkeen aktiivi, joka oli yksi amerikansuomalaisen sosialistisen työväenliikkeen alkuaikojen merkittävimmistä hahmoista yhdessä Alfred F. Tannerin, F. J. Syrjälän ja Moses Hahlin kanssa. 1900-luvun ensimmäisinä vuosina hän kiersi puhujana eri puolilla maata amerikansuomalaisten parissa ja auttoi heitä organisoimaan omia työväenyhdistyksiä ja Amerikan sosialistisen puolueen suomenkielisiä paikallisosastoja.[3][4] Hendrickson tunnettiin radikaalina, joka sisällytti puheisiinsa myös uskonnollisia elementtejä. Lisäksi hänen sanottiin toimintansa alkuvaiheessa saaneen vaikutteita jopa anarkismista.[5]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kruunupyyn Kivijärveltä kotoisin ollut Hendrickson oli ammatiltaan suutari, ja hän saapui Pohjois-Amerikkaan vuonna 1889. Hän työskenteli aluksi itärannikolla kivilouhoksilla, kunnes 1894 perusti oman suutariliikkeen Bostoniin.[1] Hän toimi paikallisen amerikansuomalaisen raittiusliikkeen johtohahmona, kunnes kiinnostui sosialismista A. F. Tannerin innoittamana. Vuonna 1900 Hendrickson auttoi Tanneria perustamaan lyhytikäiseksi jääneen Amerikan Työmies -sanomalehden, jota julkaistiin New Yorkin Harlemissa.[6] Sen muita toimittajia olivat pastori J. W. Lähde sekä niin ikään pappina Pohjois-Amerikassa toiminut Alex Halonen.[7] Lehti tunnettiin erityisesti kriittisestä suhtautumisestaan työläisten asiaa ajaneisiin konservatiivisiin kirkonmiehiin.[8] Syksyllä 1900 Hendrickson organisoi Massachusettsissa suomalaisten karpalonpoimijoiden lakon. Sen yhteydessä häntä syytettiin ilkivallasta ja yleisen rauhan rikkomisesta, joista langetettiin oikeudessa puolen vuoden vankeustuomio.[5]

Amerikan Työmiehen perustamisen jälkeen Hendrickson muutti Michiganin Ironwoodin.[1] Vuonna 1901 hän oli mukana perustamassa Hancockissa toimintansa aloittanutta Jousi-nimistä sosialistista työväenyhdistystä,[9] ja kesällä 1902 Hendrickson uudelleenorganisoi Minnesotan Duluthissa toiminutta luterilaisen kirkon Nuija Youth Society -yhdistystä The Friends -nimiseksi yhdistykseksi, joka myöhemmin liittyi sosialistiseen puolueeseen.[10] Samana vuonna hän asui myös Brittiläisessä Kolumbiassa sijainneessa Matti Kurikan perustamassa Sointula-yhteisössä.[1]

Vuosina 1902–1903 Hendrickson julkaisi Oregonin Portlandissa ainoastaan neljän numeron verran ilmestynyttä Vapauttaja-nimistä lehteä.[11] Samaan aikaan hän suunnitteli Minnesotan Elyyn muuttaneen Tannerin kanssa myös uuden lehden perustamista, mutta vetäytyi lopulta hankkeesta.[12]

Amerikansuomalaisen työväenliikkeen keskinäiset riidat heijastuivat myös Hendricksonin toimintaan, kun hän ryhtyi vastustamaan Kurikan edustamaa utopiasosialismia. Hendrickson noudatti itse tuolloin kansainvälisen sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen linjaa, joka pohjautui niin sanottuun Erfurtin ohjelmaan.[13]

Länsirannikolta palattuaan Hendrickson kiersi puhumassa eri puolilla Keskilänttä ja toimi samalla Amerikan Työmiehen asiamiehenä, mutta sai kuitenkin pääosin kielteisen vastaanoton.[14] Hän kiersi erityisesti Michiganin Upper Peninsulan alueella, jossa sosialistinen työväenliike ei aikaisemmin ollut saavuttanut merkittävää kannatusta.[15]

Hendrickson otti vaikutteita myös kristinuskosta, mikä aiheutti paheksuntaa papiston ja saarnamiesten keskuudessa. Nämä hyökkäsivät kovasanaisesti häntä vastaan ja kehottivat työläisiä olemaan kuuntelematta Hendricksonia. Joissakin paikoissa häntä pidettiin jopa paholaisena, mutta Hendrickson onnistui kuitenkin vakuuttamaan puheillaan suuria määriä amerikansuomalaisia työläisiä.[8] 1910-luvulla Hendrickson jatkoi edelleen agitaattorina ja toimi samalla Työmies-lehden asiamiehenä.[13] Suomessa hän vieraili ainakin vuosina 1908 ja 1910, jolloin Hendrickson kiersi puhetilaisuuksissa eri puolilla maata.[16][17] Hän vieraili paluumatkallaan syyskuussa 1910 myös Pariisissa, missä sosialistinen sanomalehti L’Humanité julkaisi pääkirjoitussivullaan Hendricksonin selostuksen Suomen poliittisesta tilanteesta.[18]

Hendrickson valittiin 1914 Socialist Publishing Company -kustantamon ensimmäiseen johtokuntaan. Se perustettiin Duluthissa julkaisemaan syndikalistista Sosialisti-sanomalehteä, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Industrialisti.[10] Ensimmäisen maailmansodan alettua samana vuonna Hendrickson kiersi Kanadassa yhdessä F. J. Syrjälän ja Sanna Kannaston kanssa puhumassa sodanvastaisissa tilaisuuksissa.[19]

Hendrickson julkaisi 1919 poikiensa kanssa Floridan Astorissa Floridan Uutiset -nimistä sanomalehteä, jota on kuvailtu liberaalisosialistiseksi. Lehti ilmestyi vain vuoden ajan, ja sitä seurasi Hendricksonin perheen englanninkielinen Florida Herald vuosina 1920–1921.[20] Myöhemmin 1930-luvun alussa hän muutti lukuisten muiden amerikansuomalaisten sosialistien tavoin Neuvostoliittoon, jossa Hendrickson kuoli ennen Stalinin vainojen alkamista.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muistelmia kymmenvuotisesta raivaustyöstäni, Raivaajan kirjapaino, Fitchburg, Massachusetts, 1909.
  • Ajan varrelta, Worchester, Massachusetts, 1926.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Sulkanen, Elis: Amerikan suomalaisen työväenliikkeen historia, s. 489–490. Fitchburg, Massachusetts: Amerikan Suomalainen Kansanvallan Liitto, Raivaaja Publishing Company, 1951. Teoksen verkkoversio.
  2. Martin Hendrickson kuollut. Suomen Sosialidemokraatti, 17.10.1936, s. 6.
  3. Saarinen, Oiva W.: Between a Rock and a Hard Place: A Historical Geography of the Finns in the Sudbury Area, s. 119. Waterloo, Ontario: Wilfrid Laurier University Press, 1999. ISBN 978-088-92035-3-2. Teoksen verkkoversio.
  4. Kostiainen, Auvo: Finnish-American Workmen's Associations Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 8.11.2015.
  5. a b Suomalainen tuomittu kuuden kuukauden vankeuteen Amerikassa. Karjalatar, 22.09.1900, nro 111, s. 4. Kansalliskirjasto Viitattu 3.1.2016.
  6. Hoglund, A. William: Training for the Class Struggle: Finnish Immigrants and Workers' Education, 1899 to World War II 1993. Roots Web. Viitattu 8.11.2015.
  7. Holmio, Armas K. E.: History of the Finns in Michigan, s. 276. Detroit, Michigan: Wayne State University Press, 2001. ISBN 978-081-43297-4-0. Teoksen verkkoversio.
  8. a b Siitonen, Harry: "Free Thought & Secularism in the Finnish Diaspora," a Lecture By Harry Siitonen 24.7.2008. Finnishhall member histories. Viitattu 8.11.2015.
  9. Early American Marxism: Finnish Language Federations history Marxists Internet Archive. Viitattu 8.11.2015.
  10. a b Wasastjerna, Hans R.: History of the Finns in Minnesota, s. 223, 236. Duluth, Minnesota: Minnesota Finnish-American Historical Society, 1957. Teoksen verkkoversio.
  11. The Finnish Socialists of Astoria Project Gutemberg Self-Publishing Press. Viitattu 8.11.2015.
  12. A great journey Minnesota Humanities Center. Viitattu 8.11.2015.
  13. a b Työmies kymmenvuotias, s. 11, 31. Hancock, Michigan: Työmies Kustannusyhtiö, 1913. Teoksen verkkoversio.
  14. Mattson, Leo: 40 vuotta – Kuvauksia ja muistelmia Amerikan suomalaisen työväenliikkeen toimintataipaleelta 1906–1946, s. 13,. New York: Finnish American Mutaual Aid Society, 1946. Teoksen verkkoversio.
  15. Kaunonen, Gary & Goings, Aaron: Community in Conflict: A Working-class History of the 1913-14 Michigan Copper Strike and the Italian Hall Tragedy, s. 69. East Lansing, Michigan: Michigan State University Press, 2013. ISBN 978-161-18609-3-1. Teoksen verkkoversio.
  16. Suomalaiset muissa maissa: Amerikasta saapuu sosialisteillemme agitaattoreita.. Helsingin Sanomat, 28.6.1908, nro 146B, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 3.1.2016.
  17. Toweri Hendricksonia kuulemaan!. Raivaaja, 15.8.1910, nro 91, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 03.01.2016.
  18. Martin Hendrickson Pariisissa. Raivaaja, 30.09.1910, nro 111, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 03.01.2016.
  19. Beaulieu, Michael S.: Labour at the Lakehead: Ethnicity, Socialism and Politics, 1900-35, s. 55. Vancouver, British Columbia: University of British Columbia Press, 2012. ISBN 978-077-48200-2-8. Teoksen verkkoversio.
  20. Hoerder, Dirk: The Immigrant Labor Press in North America, 1840s-1970s: An Annotated Bibliography: Volume 2: Migrants from Eastern and Southeastern Europe, s. 215. Westport, Conncticut: Greenwood Press, 1987. ISBN 978-031-32607-7-3. Teoksen verkkoversio.