Martapura
| Martapura | |
|---|---|
|
|
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Martapura on pieni kaupunki Etelä-Kalimantanissa, Indonesiassa, noin 40–45 km itään Banjarmasinista. Martapura on Banjarin hallintopiirin pääkaupunki ja tunnetaan erityisesti timanttikaupastaan, korujen valmistuksesta ja islamilaisesta kulttuuristaan, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös nimillä "Kota Intan" (Timanttikaupunki) ja "Kota Santri" (Islamilaisten oppineiden kaupunki).
Timanttikauppa ja jalokivet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Martapura on Kalimantanin tärkein timanttien leikkaus- ja kiillotuskeskus sekä korkealaatuisten korujen valmistaja. Kaupungissa tarjolla on kaula- ja rannekoruja, sormuksia, rintakoruja ja muita esineitä, jotka on valmistettu timanteista, kullasta, zirkonista, hopeasta ja muista jalokivistä, sekä myös muovi- ja lasijäljitelmistä. Martapuran korujen laatu on maailmankuulua, ja kaupunki on sekä jalokivien kaivuu- että jalostuskeskus Borneossa.[1] Alueella sijaitsevat useat kaivoskylät, joissa kaivetaan timantteja perinteisesti jopa 10–15 metrin syvyydestä, erityisesti Cempakan alueella, noin 8 km Martapurasta. Timantit luokitellaan keltaisiin (matala laatu), mustiin (uskotaan sisältävän mystisiä voimia), valkoisiin ja pinkkeihin (parhaat, sateenkaaren värejä hehkuvat), ja tunnetuin löydetty timantti on 160 karaatin pitoisuus. Timantit leikataan ja kiillotetaan Martapuran timanttimarkkinoilla, jotka tunnetaan myös nimellä “Diamond Town”.[2]
Kaivostoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Martapuran alueella harjoitetaan perinteistä kaivostoimintaa, jossa kaivajat kaivavat ja huuhtelevat maata “henkioppaan” ohjauksessa etsien parhaita esiintymiä. Kaivostoiminta on keskittynyt erityisesti Cempakan alueelle.[2] Kaupungin timanttimarkkinat ja korusepänliikkeet korostavat käsityöosaamista, ja kaupankäynti kietoutuu yhteen paikallisten perinteiden kanssa.[3]
Kulttuuri ja historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Martapuran kulttuuri koostuu Banjarnese- ja Dayak Ngaju -yhteisöistä, ja alueen luonto tarjoaa sademetsän trooppista villieläimistöä.[2] Historiallisesti Martapura toimi Banjoin kuningaskunnan pääkaupunkina Sultan Adamin aikana, ja sieltä on kotoisin kuuluisa teologi Syekh Muhammad Arsyad Al-Banjari. Kaupungissa näkyy vahva islamilainen kulttuuri, esimerkiksi Al-Karomahin moskeijan ja useiden islamilaisten oppilaitosten kautta.[4] Vilkkaat torit ja kulttuurijuhlat tekevät Martapurasta paikan, jossa timanttikaupan perinne kohtaa elävän kulttuurin.[3]
Martapurajoki ja ympäristöhaasteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Martapurajoki jakaa Banjarmasinin kahtia ja on keskeinen osa asukkaiden elämää liikenneväylänä, kaupankäynnin keskuksena ja matkailukohteena. Kaupungin kehitys on johtanut nopeaan maankäytön muutokseen joen varrella, ja rakennetun maan osuus on kasvanut 2,31 % viimeisen 12 vuoden aikana väestötiheyden kasvaessa noin 1,5 % vuodessa. Paikalliset tavat, kuten joen rannoille rakentaminen, liittyvät uskonnollisiin ja asumiseen liittyviin perinteisiin, mutta ne ovat aiheuttaneet ympäristöhaasteita, kuten joen saastumista ja slummiutumista. Tutkimukset osoittavat, että Martapurajoen alueen ekologinen kestävyys on heikko, vaikka taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ovat paremmalla tasolla. Jätehuollon puutteet ja veden laadun heikkeneminen, erityisesti jokien käyttö peseytymiseen ja jätteiden hävitykseen, lisäävät saastumista. Kestävän kehityksen edistämiseksi on ehdotettu alueellisten kaavoitusmääräysten tarkistamista ja yhteisöpohjaista jätehuoltoa joen ympäristön tilan parantamiseksi.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Martapura indonesia.travel. Viitattu 3.9.2025.
- ↑ a b c MARTAPURA DIAMOND & GEMSTONE MARKET SOUTH KALIMANTAN TOUR www.borneotourgigant.com. Viitattu 3.9.2025.
- ↑ a b Where is Martapura | Location of Martapura in Indonesia Map MapsofWorld Where Is. Viitattu 3.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Visiting Martapura City in Banjar Regency, South Kalimantan – Indonesia www.banjar.indonesia-tourism.com. Viitattu 3.9.2025.
- ↑ Edi Rusdiyanto, Abdillah Munawir: New Built Land Threat of Martapura River – Implementation of Environmental Sustainability in Banjarmasin City, South Kalimantan, Indonesia. Journal of Ecological Engineering, huhtikuu 2023, nro 23(5), s. 276–287. doi:10.12911/22998993/161759 Artikkelin verkkoversio. (ladattava pdf)
