Markus Lång

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Markus Lång
Henkilötiedot
Syntynyt 30. maaliskuuta 1968
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Eero Tarasti, Kimmo Lehtonen
Tutkimusalue musiikkitiede

Työskennellyt myös suomentajana.

Harri Markus Lång (vuoteen 1991 Töysä; s. 30. maaliskuuta 1968 Helsinki) on suomalainen musiikintutkija ja suomentaja.[1] Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä ja suomen kieltä ja väitellyt tohtoriksi vuonna 2005 psykoanalyyttisesta musiikintutkimuksesta. Lång on suomentanut muun muassa useita Sigmund Freudin teoksia.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lång tuli ylioppilaaksi Vetelin lukiosta vuonna 1989 ja suoritti Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1993 ja lisensiaatintutkinnon vuonna 1996; tutkielmien aiheena oli musiikin pragmatiikka, joka kuuluu musiikkisemiotiikan alaan. Hänen väitöskirjansa vuodelta 2005 käsitteli psykoanalyyttista musiikintutkimusta erityisesti klassisen psykoanalyysin näkökulmasta, ja hän on puolustanut psykoanalyysin tieteellisyyttä.[3] Lisäksi hän on soveltanut metakognitiota taiteen vastaanoton tutkimukseen[4] sekä tutkinut Martti Pokelan musiikkia Timo Väänäsen kanssa.[5] Sana kanneltaja on Långin luomus.[6]

Lång on työskennellyt vuodesta 1993 alkaen tutkijana, suomentajana, arvostelijana ja kielentarkistajana. Vuosina 1998–2000 hän toimi Länsiväylä-lehden musiikkiarvostelijana.[2] Lång asuu Helsingissä.[7] Hänen suomennoksiinsa kuuluvat muun muassa Lewis Carrollin Kirjeitä lapsiystäville ja muita kirjoituksia (1998/2018), Elias Canettin Joukko ja valta (1998), Ernst Jüngerin Teräsmyrskyssä (2008) sekä Sigmund Freudilta esimerkiksi teokset Maallikkoanalyysin kysymys (2010) ja Joukkopsykologia ja egoanalyysi (2010). Hän on suomentanut myös saksalaista sarjakuvaa (Manfred Schmidt,[8] Anke Feuchtenberger, Martin tom Dieck) sekä Suomen kansallisbiografian artikkeleita.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelman Valitetut teokset kansi.

Kirjoittanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Psykoanalyysi ja sen soveltaminen musiikintutkimukseen. Studia musicologica Universitatis Helsingiensis, 11 [12]. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2004. ISBN 952-10-2197-7.
  • Suomen Suuriruhtinaanmaan Rikoslaki 1889–1894: Alkuperäiset säädökset Suomen Asetuskokoelmasta. Toimite. Helsinki: Books on Demand, 2012. ISBN 978-952-93-0895-8.
  • Valitetut teokset: Esseitä ja arvosteluja 1991–2011. Helsinki: Books on Demand, 2014. ISBN 978-952-286-837-4.
  • Alice in a World of a Finnish Wonderland: A Re-edited offprint. Helsinki: Books on Demand, 2015. ISBN 978-952-330-241-9.

Suomentanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eskola, Anton & Relas, Jukka & Ahokas, Lari (toim.): Kutsu filosofisen tiedekunnan maisteri- ja tohtoripromootioon toukokuun 25. päivänä 2007, s. 105. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2007. ISBN 978-952-10-3991-1.
  2. a b Markus Långin kotisivu mlang.name. Viitattu 1.9.2014.
  3. Kylmäaho, Heidi: Psykoanalyyttisen psykoterapian asema Suomessa, s. 39–45, 47–48. Pro gradu (kasvatustiede). Oulu: Oulun yliopisto, 2013.
  4. Valitetut teokset, s. 131–158.
  5. Valitetut teokset, s. 69–84.
  6. Lång, Markus: Pari sanaa kanneltajasta. Kielikello, 2014, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  7. Valitetut teokset, s. 461.
  8. Haukilahti, Maria: Sarjakuvan sanaleikkien kääntäminen: Esimerkkinä Nikke Knatterton -sarjakuvan ensi- ja uudelleensuomennos. Pro gradu. Tampere: Tampereen yliopisto, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö, 2013. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]