Markku Lehmuskallio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Markku Lehmuskallio
Markku Lehmuskallio Sodankylän elokuvajuhlilla 2009.
Markku Lehmuskallio Sodankylän elokuvajuhlilla 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt31. joulukuuta 1938 (ikä 83)
Rauma
Ammatti elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, elokuvaaja, metsäteknikko
Ohjaaja
Tunnetuimmat ohjaukset Korpinpolska (1980)
Seitsemän laulua tundralta (2000)
Elämän äidit (2002)
Palkinnot

Parhaan lyhytelokuvan Jussi (1974)

Parhaan kuvauksen Jussi (1975)

Parhaan työryhmän Jussi (1980)

Erikois-Jussi (1993)

Parhaan elokuvan Jussi (2001)

Aho & Soldan -elämäntyöpalkinto (2002) Parhaan dokumentin Jussi (2003)

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Markku Lehmuskallio (s. 31. joulukuuta 1938 Rauma)[1] on yksi tunnetuimmista suomalaisista dokumentintekijöistä, joka on saanut tunnustusta myös ulkomailla.

Lehmuskallion vanhemmat olivat merenkulkuneuvos Osmo Lehmuskallio ja Kerttu Johanna Penttilä.[2]

Lehmuskallio on kuvannut monissa elokuvissaan Siperian, Pohjois-Kanadan sekä Skandinavian alkuperäiskansojen elämää ja perinteitä[3], ja hänen tuotantonsa käsittää yhteensä 18 pitkää elokuvaa sekä sarjan lyhytelokuvia. Dokumenttien ohella Lehmuskallio on ohjannut myös fiktiivisiä elokuvia, kuten ensimmäisen nenetsikielisen näytelmäelokuvan Seitsemän laulua tundralta (2000)[4], joka palkittiin muun muassa Suomessa vuoden elokuvan Jussi-patsaalla ja Pariisin elokuvajuhlilla lehdistön palkinnolla.[5] Yhdessä nenetsikansaan kuuluvan Anastasia Lapsuin kanssa Lehmuskallio on tehnyt jo 11 elokuvaa.[6]

Uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehmuskallio toimi nuoruudessaan metsäteknikkona, ja alkusysäyksenä elokuva-alalle toimi oman asunnon ja irtaimiston tuhoutuminen tulipalossa. Lehmuskallio osti vakuutusrahoilla 16 millimetrin elokuvakameran ja alkoi opetella harrastuksekseen elokuvanteon eri vaiheita. Hän pysyi metsähallituksen palkkalistoilla, mutta teki päätyönsä ohella metsäaiheisia opetuselokuvia Yhdyspankille ja dokumenttielokuvia Yle TV2 -kanavalle. Vuonna 1969 hän sai paikan mainoselokuvaajana Filmitalo Oy:ssä ja siirtyi sieltä Aimo Jäderholmin yritykseen ja edelleen Filmisyndikaatti-nimiseen tuotantoyhtiöön, kunnes vuonna 1973 jättäytyi vapaaksi elokuvantekijäksi. 1970-luvulla hän toimi omien elokuvahankkeidensa ohella kuvaajana kolmessa pitkässä elokuvassa: Asko Tolosen Kesän maussa, Heikki Partasen ym. Antti Puuhaarassa ja Mikko Niskasen Pulakapinassa.[7]

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytelokuvat (ohjaus)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva Huomioitavaa
1973 Pohjoisten metsien äänet 14 min, dokumentti, Jussit (1974): paras lyhytelokuva
1974 Tapiola 15 min, dokumentti
1974 Mies jolla on kahdet kasvot 19 min, dokumentti
1975 Elämän tanssi 15 min, dokumentti, ohjaus yhdessä Erkki Malinin, Pekka Vainion, Pekka Martevon ja Seppo Virtasen kanssa, Uudenmaan läänin taidepalkinto (1977)[8]
1977 Mikä mies metsuri 19 min, dokumentti, ohjaus yhdessä Harri Rumpusen kanssa

Pitkät elokuvat (ohjaus)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva Huomioitavaa
1980 Korpinpolska Jussit (1980): paras työryhmä, Berliinin elokuvajuhlat (1980): kunniamaininta
1982 Skierri – vaivaiskoivujen maa
1985 Sininen imettäjä
1988 Inuksuk
1992 Minä olen – Elokuva tundralla asuvien ihmisten taiteesta: Esihistoria ja kohtaaminen dokumentti, Jussit (1993) erikois-Jussi
1992 Minä olen - Elokuva tundralla asuvien ihmisten taiteesta: Nykytaide dokumentti, Jussit (1993) erikois-Jussi
1993 Poron hahmossa pitkin taivaankaarta... dokumentti
1994 Kadotettu paratiisi dokumentti
1995 Jäähyväisten kronikka dokumentti
1997 Anna dokumentti, ohjaus yhdessä Anastasia Lapsuin kanssa
1998 Uhri – elokuva metsästä dokumentti, ohjaus yhdessä Anastasia Lapsuin kanssa,
2000 Seitsemän laulua tundralta draamadokumentti, ohjaus yhdessä Anastasia Lapsuin kanssa, Jussit (2001): paras elokuva
2001 Paimen dokumentti, ohjaus yhdessä Anastasia Lapsuin kanssa
2002 Elämän äidit dokumentti, ohjaus yhdessä Anastasia Lapsuin kanssa, Berliinin elokuvajuhlat (2002): CICAE:n erikoispalkinto, Jussit (2003): paras dokumentti
2004 Jumalan morsian ohjaus yhdessä Anastasia Lapsuin kanssa
2005 Fata Morgana dokumentti, ohjaus yhdessä Anastasia Lapsuin kanssa
2007 Saamelainen dokumentti, ohjaus yhdessä Anastasia Lapsuin kanssa
2007 Matka dokumentti, ohjaus yhdessä Anastasia Lapsuin kanssa
2009 Maan muisti dokumentti, ohjaus yhdessä Anastasia Lapsuin kanssa
2010 Sukunsa viimeinen ohjaus yhdessä Anastasia Lapsuin kanssa
2012 Yksitoista ihmisen kuvaa dokumentti, ohjaus yhdessä Anastasia Lapsuin kanssa
2015 Tsamo ohjaus yhdessä Anastasia Lapsuin kanssa
2017 Pyhä dokumentti, ohjaus yhdessä Anastasia Lapsuin ja Johannes Lehmuskallion kanssa
2020 Anerca – elämän hengitys dokumentti, ohjaus yhdessä Johannes Lehmuskallion kanssa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elonet: Markku Lehmuskallio elonet.fi. Viitattu 14.7.2009.
  2. Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1978, s. 504. (Viitattu 9.9.2019)
  3. Illume: Markku Lehmuskallio illume.fi. Viitattu 14.7.2009.
  4. Lehmuskallio & Lapsui Kansallinen audiovisuaalinen arkisto. Viitattu 14.7.2009. [vanhentunut linkki]
  5. Awards & Nominations IMDB. Viitattu 14.7.2009.
  6. Kumppani-lehti Kepa. Viitattu 14.7.2009.
  7. Lehtola, Erkka: ”Kaukana valtateiltä – Markku Lehmuskallion yksinäinen tie”, Studio 10, Elokuvan vuosikirja 1980, sivu 54–55. Suomen elokuvasäätiö 1980.
  8. Elämän tanssi Elonet. Viitattu 16.2.2022.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toiviainen, Sakari: Kadonnutta paratiisia etsimässä : Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin elokuvat, SKS 2009. ISBN 978-952-222-067-7.
  • Markku Lehmuskallion ajatuksia teoksessa Nyt vasta näen, s. 72–87, Otava 2009, ISBN 978-951-1-23284-1.
  • Varjola, Markku: ”Elokuvallinen tutkimusmatkailija”, Markku Lehmuskallion haastattelu, Filmihullu 3/2009.