Markku Kauppinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Markku Johannes Kauppinen (19. helmikuuta 1949 Kinnula19. kesäkuuta 2019 Ilomantsi) oli suomalainen keskustapuolueen poliitikko.[1] Kauppinen toimi kansanedustajana 1979–1983. Hän oli Kevan toimitusjohtaja vuosina 2005–2009.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen valintaansa eduskuntaan Kauppinen työskenteli peruskoulun luokanopettajana Joensuussa vuosina 1973–1975,[1] Sorsan I hallituksen II sosiaali- ja terveysministerin Reino Karpolan poliittisena sihteerinä helmikuusta kesäkuuhun 1975,[2] Miettusen III hallituksen II sosiaali- ja terveysministerin Orvokki Kankaan poliittisena sihteerinä lokakuusta 1976 toukokuuhun 1977[3] ja Sorsan II hallituksen II sosiaali- ja terveysministerin Olavi Martikaisen poliittisena sihteerinä toukokuusta 1977 maaliskuuhun 1979[4].

Kauppinen valittiin eduskuntaan vuoden 1979 vaaleissa ja hän toimi kansanedustajana yhden kauden maaliskuusta 1979 maaliskuuhun 1983. Hän edusti Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiriä. Eduskunnan valiokunnista hän vaikutti lakivaliokunnassa, sivistysvaliokunnassa, sosiaalivaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa.[1]

Pudottuaan eduskunnasta Kauppinen palasi luokanopettajaksi vuosiksi 1983–1988, kunnes siirtyi Kivijärven kunnanjohtajaksi vuosiksi 1988–1990. Vuodesta 1990 vuoteen 1997 Kauppinen työskenteli Savitaipaleen kunnanjohtajana (virkavapaalla toukokuusta 1991 helmikuuhun 1992, jolloin hän toimi Ahon hallituksen sisäasiainministerin Mauri Pekkarisen erityisavustajana[5]) ja vuodesta 1998 vuoteen 2005 Kuhmon kaupunginjohtajana.[1]

Kauppinen toimi poliittisella urallaan myös muun muassa Joensuun kaupunginvaltuuston (1973–1988, 2013–2019) ja kaupunginhallituksen (1985–1988, 2013–2019) jäsenenä, jälkimmäisen puheenjohtajana (2013–2017) ja varapuheenjohtajana (1985–1988, 2017–2019) sekä presidentin valitsijamiehenä vuosien 1978 ja 1982 vaaleissa.[6]

Keva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2005 Kauppinen siirtyi eläkelaitos Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) toimitusjohtajaksi eläkkeelle siirtyneen Simo Lämsän tilalle. Tätä ennen Kauppinen toimi 12 vuotta (1993–2005) Kevan hallituksen varapuheenjohtajana.[7]

Kauppinen erosi toimitusjohtajan paikalta 6. heinäkuuta 2009 Kevan ja Nova Groupin Rovaniemen moottorikelkkatehdasta koskeneen vyyhdin vuoksi. Keva oli käyttänyt 20 miljoonaa eläkerahoja Nova Groupin rakentaman kiinteistön ostamiseen. Kauppinen peukaloi Kevan kuitteja jälkikäteen ja pyyhki Novan toimitusjohtajan Arto Merisalon nimen erään tapaamisen osallistujalistasta.[8]

Keva teki kuittien muuttamisesta tutkintapyynnön Keskusrikospoliisille.[9] Keva antoi sisäisessä selvityksessään Kauppiselle puhtaat paperit.[10] Kauppinen syytti mediaa ajojahdista ja nosti muun muassa esille erään Helsingin Sanomien toimittajan isän, joka oli hakenut Kevan johtoon silloin kun hänen edeltäjänsä valittiin.[11] Kauppista epäiltiin kelkkatehdasjutussa lahjuksen antamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta,[12] mutta hän ei saanut syytteitä[13].

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppinen oli naimisissa vuodesta 1969 Liisa Utriaisen kanssa, ja heillä on yksi lapsi.[14] Kauppinen asui Joensuussa.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Markku Kauppinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 17.7.2019.
  2. Reino Karpola Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
  3. Orvokki Kangas Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
  4. Olavi Martikainen Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
  5. Mauri Pekkarinen Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
  6. Kurki, Esa: Markku Kauppinen Karjalaisen haastattelussa helmikuussa 2019: Koki onnistuneensa urallaan parhaiten Kevan toimitusjohtajan tehtävissä Karjalainen. 20.6.2019. Viitattu 17.7.2019.
  7. Kuhmon kaupunginjohtajaa esitetään Kuntien eläkevakuutuksen johtoon MTV Uutiset. 30.3.2004. Viitattu 17.7.2019.
  8. Kangaspuro, Aino: Keva jatkuvasti ihmetyksen aiheena - IL kokosi viime vuosien kohut Iltalehti. 29.8.2014. Viitattu 17.7.2019.
  9. Laitinen, Joonas: Kataja ja Merisalo syyttävät toisiaan mustamaalauksesta (Internet Archivessa, tallennettu 8.5.2014) Helsingin Sanomat. 11.7.2009. Arkistoitu 8.5.2014. Viitattu 17.7.2019.
  10. Marjanen, Annu: Vaalirahakohu: uusi selvitys jätti yhä avoimia kysymyksiä Ilta-Sanomat. 17.7.2009. Viitattu 17.7.2019.
  11. Junkkari, Marko: Kommentti: HS:n toimittaja ei ole esteellinen Keva-uutisoinnissa (Internet Archivessa, tallennettu 8.5.2014) Helsingin Sanomat. 5.7.2009. Arkistoitu 8.5.2014. Viitattu 17.7.2019.
  12. Rovaniemen kelkkatehdastutkinta syyttäjälle Yle Uutiset. 19.4.2011. Viitattu 21.6.2011.
  13. Kevan Kauppinen vältti syytteet vaalirahajutussa MTV Uutiset. 21.6.2011. Viitattu 17.7.2019.
  14. Markku Kauppinen (Internet Archivessa, tallennettu 20.4.2018) Entiset kansanedustajat 1907–2014. Eduskunta. Arkistoitu 20.4.2018. Viitattu 17.7.2019.
  15. Konkarit äänessä. Karjalainen, 16.4.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]