Marian nimen kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marian nimen kirkko
serb. Црква имена Маријиног
Marian nimen kirkko joulukuussa 2009
Marian nimen kirkko joulukuussa 2009
Sijainti Vapauden aukio, Novi Sad, Pohjois-Serbia
Koordinaatit
Seurakunta roomalaiskatolinen
Rakentamisvuosi 1892–1894
Suunnittelija György Molnár
Materiaali keltainen klinkkeritiili
Tyylisuunta uusgoottilainen
Avoinna yleisölle
 arkisin + lauantaisin
klo 08.00–17.45,
sunnuntaisin
klo 06.30–16.30
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Marian nimen kirkko (serb. Црква имена Маријиног), joka tunnetaan paremmin nimellä Katolinen katedraali[1], on uusgoottilainen roomalaiskatolinen kirkko Pohjois-Serbian Vojvodinan maakunnan pääkaupungin Novi Sadin keskustassa sijaitsevalla Vapauden aukiolla.[2] Kirkon on suunnitellut unkarilainen arkkitehti György Molnár.[3]

Marian nimen kirkko on kolmas paikalla sijainnut kirkko,[4] ja se rakennettiin samaan aikaan kuin Novi Sadin kaupungintalo.[5] Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1892 ja se omistettiin kristittyjen auttajalle, Jumalan äidille Marialle, jota Wienin piirityksessä 12. syyskuuta 1686 kaupungin puolustajat huusivat avukseen. Katolisen kirkon liturgia viettää Marian pyhän nimen vapaaehtoista muistopäivää 12. syyskuuta kunakin vuonna.[6]

Kolmilaivainen basilika on Novi Sadin korkein kirkkorakennus.[7] Se tunnetaan sekä koristeellisesta julkisivustaan ja alttareistaan että lasimaalauksistaan. Se onkin yksi Serbian kansallisista muistomerkeistä.[2][8]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marian nimen kirkko on osa Novi Sadin keskusaukiota ympäröivää arkkitehtonista kokonaisuutta. Se sijaitsee aukion koillisnurkassa ja sen pääsisäänkäynti on vastapäätä kaupungintaloa. Kirkon takapuolella on Katolicka Porta -aukio.[9] Kirkko on avoinna joka päivä, sinne mahtuu noin 400 kävijää ja kaikille on sinne vapaa pääsy.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1100 Marian nimen kirkon nykyisellä paikalla silloisessa Petrovaradinin itävaltalais-unkarilaisessa etuvartiolinnoituksessa oli kirkko, jonka ympärillä oli hautausmaa. Pyhättö yhdessä Petrovaradinin koko asutuksen kanssa tuhoutui tataarien hyökkäyksen aikana 1200-luvulla. Tuhoutunut kaupunki rakennettiin uudelleen ja sinne nousi pian uusi kirkkorakennus messujen järjestämistä varten. Tonavan läheisyyden vuoksi sitä kutsuttiin nimellä Vašaroš Varad. Turkkilaiset tuhosivat sen vuonna 1526.[2]

Karlowitzin rauhan ja suuren Turkin sodan päättymisen jälkeen vuonna 1699 osmanien valta vähensi otettaan alueella ja vuonna 1719 paikalle rakennettiin uusi kirkko, jonka ympärillä oli hautausmaa.[2] Tätä Novi Sadin 1700-luvun alkupuolen ensimmäistä katolista kirkkoa pidettiin vaatimattomana ja väliaikaisena rakennuksena, ja joidenkin mukaan se purettiin[10] tai se tuhoutui vuonna 1742.[2] Sen jälkeen kun turkkilaiset anastivat Belgradin vuonna 1739, monet varakkaat katolilaiset muuttivat Novi Sadiin ja heidän kukoistavan liiketoimintansa ansiosta heidän mielensä mukaisen uuden kirkon rakentaminen samaan paikkaan kävi nopeasti. Katolinen arkkipiispa Gabor Patačić vihki uuden kirkon vuonna 1742.[6]

Unkarin vallankumouksen aikaisissa pommituksissa 12. kesäkuuta 1849 kirkko kärsi voimakkaasti, se sytytettiin tuleen ja kellotapuli tuhoutui kokonaan. Myöhemmin seuranneessa uudelleenrakennuksessa alkuperäistä kellotapulia ei koskaan palautettu. Novi Sadin katoliset olivat tyytymättömiä kirkkonsa rekonstroituun ulkomuotoon, joten he tekivät kaupungin kokouksessa aloitteen kuninkaallisen vapaakaupungin arvolle sopivan basilikan rakentamiseksi. Vuonna 1891 päätettiin purkaa entinen kirkko ja rakentaa samalle paikalle täysin uusi kirkko. Suunnitelman teki arkkitehti György Molnár jo vuonna 1892, eikä hän pyytänyt mitään aineellista korvausta työstään. Samana vuonna vanha kirkko purettiin ja rakennus- ja muuraustyöt suoritettiin mestarien Stefan Gusekin ja Karl Lehrerin toimesta ja Molnárin valvonnassa marraskuuhun 1893 mennessä. Vuoden 1894 lokakuussa kellotornin huipulle pystytettiin kultainen risti.[10][11]

Kirkkorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumalan äidille Marialle omistettu kirkko on 52,50 metriä pitkä, 24,70 metriä leveä ja katon korkeus on 22,27 metriä. Kirkon ulkoverhoilu on keltaista klinkkeritiiltä, ja sen katto, kuten kellotornikin, on kaakeloitu kuusikulmaisilla Zsolnayn kehittämillä koristeellisilla pyrograniittilaatoilla kuten Budapestin Matiaksenkirkko.[3] Kellotornin katto päällystettiin pienillä keraamisilla neliölaatoilla vuonna 1904 tapahtuneen tulipalon jälkeisen kunnostuksen yhteydessä.[7] Kattoharjan koillispuolelle pystytettiin koriste-elementtinä pieni tinapeltitorni.[2] Katontekijä oli Jozef Kleinček.[10]

Ulkoseiniä kannattelee 22 pilaria, joiden välissä on korkeita goottilaisia triforioita. Julkisivua hallitsee 72 metrin korkeuteen kohoava useiden pilasterien ympäröimä kapea kellotorni, joka nojautuu neljään massiiviseen pilariin. Tässä osassa rakennusta on erityisen rikas koristelu: se koostuu kolmion muotoisista päätypylväistä, ruusukkeista, triforioista, biforeista ja goottilaisista pylväistä. Kirkkoon pääsee massiivisen kaksisiipisen pääsisäänkäynnin kautta, jota koristaa aatelisvaakunan kohokuva. Kiveen on kaiverrettu sanat Crux Amore eli ’rakkauden risti’.[10]

Pyöreän ruusuikkunan lisäksi kirkossa on n. 20 korkeaa ikkunaa, joissa on figuratiivisia, pyhiä ja tunnettuja kirkon arvohenkilöitä kuvaavia lasimaalauksia. Niitä valmistivat Eduard Kratoman Budapestissa (tai Pestissä[7]) ja Tirke ja Richard Schleim Grotaussa, Tirolissa.[2] Kirkon sali on kolmilaivainen, ja laivan suunta on koillisesta lounaaseen. Laivoja kannattelevat korkeat uusgoottilaiset holvikaaret. Kirkon sisätilat on vuorattu neliömäisillä punaisilla, mustilla ja valkoisilla paneeleilla. Kalustus on runsas: keskilaivassa on kahdessa osassa 16 penkkiriviä. Kirkon lattiaa koristaa mosaiikki, ja kuoron alapuolella on kirkon arkkitehdin rintakuva. Hän työskenteli Budapestista, Timisoarasta, Suboticasta ja Tirolista tulleiden mestareiden ja taiteilijoiden kanssa, mutta enimmäkseen kirkon rakentajat olivat novisadilaisia. Heihin kuuluivat muurari Karl Lehrer (kirjoitetaan myös Lerar[11]), kivenlohkoja Johan Schoman (t. Šoman), puusepät Matthias (t. Matijas) Drach, Philip Jauss (t. Filip Jaus), Stefan Gusek ja Carl Beck, kuvanveistäjä Gustav Freichtner, lukkoseppä Leopold Bernold, lasileikkuri Lajos Wurst (t. Lajoš Vurst), maalarit Franz Stein t. Steinman[4] ja Elijah t. Ilijaš Vincens, katontekijä Jozef Kleinček, valumies Emerick Dicgen ja insinööri Johan Hook. Urut asensi sleesialainen Gerb Riger Jagerdorf ja veistoksia teki tirolilainen Ferdinand Stuffleser.[10]

Kuorolla on tyylikäs rauta-aita ja pääalttaria eli apsista vastapäätä sijaitsevat mekaaniset urut vuodelta 1895.[7] Niillä on 24 rekisteriä.[4] Kirkossa on neljä alttaria ja kaikki neljä on koristeltu taideteoksilla ja kaiverruksilla, jotka valmisti ja asensi tirolilainen Ferdinand Stuffleser. Tuolloiseen keisarikuntaan kuuluneesta Tirolista tuodusta puusta kaiverrettuun pääalttariin on upotettu kirkon arvokkain ja vanhin maalaus, joka esittää Neitsyt Mariaa.[4] Teoksessa on mukana unkarilaisia kuninkaita, Ladislaus I Pyhä ja Tapani I Pyhä. Lisäksi alttaria koristavat neljän evankelistan patsaat. Apsiksen vasemmalla puolella on Jeesuksen ylösnousemuksen alttari, jossa sivuilla seisovat Pyhän Pietarin ja Paavalin hahmot.[10] Kolmas alttari on omistettu palomiesten suojeluspyhimykselle Pyhälle Florianiukselle, ja siihen on kuvattu mm. Elisabet Pyhän hahmo. Neljäs on Kristuksen haudalle omistettu alttari, jossa on neljän enkelin hahmot ja se sijaitsee kuoron alla. Kaikkien alttarien veistokset ovat värillisiä kivijäljitelmiä tai tehty marmoroimalla.[2][5]

  • Tornin katto
    Tornin katto
  • Pääalttari
    Pääalttari
  • Jeesuksen ylösnousemuksen alttari
    Jeesuksen ylösnousemuksen alttari
  • Sivualttari
    Sivualttari
  • Pääsisäänkäynti
    Pääsisäänkäynti
  • Ruusuikkuna
    Ruusuikkuna

Kirkossa on neljä rippituolia ja marmorinen kastekappeli.[2] Kirkko paloi vuonna 1904 ja katto tuhoutui.[12] Vuonna 1965 kirkkoa uudistettiin. Joidenkin lähteiden mukaan siellä on 4 kelloa, joista suurin painaa 1 268 kg ja pienin 191 kg.[13] 2010-luvulla tehdyn kunnostuksen aikana hiekkapuhallettiin ja puhdistettiin kirkon keltaiset julkisivutiilet vuosien varrella kertyneestä liasta ja uusittiin valaistus.[4][7] Ajoittain kirkon julkisivusta edelleen irtoaa laastia tai koristeosia, varsinkin myrskyllä.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Raspored bogosluženja u novosadskim crkvama (Palvonnan aikataulu Novi Sadin kirkoissa) 03.4.2010. Radio-televizija Vojvodine. Viitattu 27.8.2021. (serbiaksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i Novosadska Katedrala - Crkva imena Marijinog. Preuzeto iz Građanskog lista za 25. avgust 2008. (Novi Sadin katedraali - Marian nimen kirkko. Haettu Građanskin luettelosta 25. elokuuta 2008) 29.11.2014. Internet Archive WayBack Machine. Arkistoitu 29.3.2014. Viitattu 27.8.2021. (serbiaksi)
  3. ↑ a b Name of Mary Church, Novi Sad, Serbia (1894) (Marian nimen kirkko, Novi Sad, Serbia (1894)) 25.10.2019. victorianweb.org. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f Crkva „Ime Marijino“. Crkva „Ime Marijino“ u Novom Sadu posvećena je Bogorodici! Crkva Ime Marijino trobrodna je bazilika! Crkva Ime Marijino u sadašnje vreme (Kirkko "Marian nimi". Kirkko "Marian nimi" Novi Sadissa on omistettu Jumalan äidille! Marian nimen kirkko on kolmilaivainen basilika! Marian nimen kirkko tällä hetkellä) 11.8.2018. solis-nekretnine.com. Viitattu 27.8.2021. (serbiaksi)
  5. ↑ a b Rimokatolička crkva Ime Marijino (Roomalaiskatolinen Marian nimen kirkko) ilovenovisad.com. Viitattu 27.8.2021. (serbiaksi)
  6. ↑ a b Katolička crkva (Katolinen kirkko) Званична вебстраница града Новог Сада novisad.rs. Viitattu 27.8.2021. {{ }}
  7. ↑ a b c d e Римокатоличка Жупна црква Имена Маријиног (Rooman katolisen seurakunnan Marian nimen kirkko) Туристичка организација Града Новог Сада. Viitattu 27.8.2021. (serbiaksi)
  8. ↑ Zašto je crkva u centru Novog Sada prozvana katedralom? (Miksi Novi Sadin keskustassa olevaa kirkkoa kutsutaan katedraaliksi?) 10.2.2015. nshronika.rs. Viitattu 27.8.2021. (serbiaksi)
  9. ↑ The Name of Mary Church, or Novi Sad catholic cathedral on a sunny afternoon from behind, on the Katolicka porta square. (Aurinkoisena iltapäivänä Marian nimen kirkon tai Novi Sadin katolisen katedraalin takana, Katolickan porta -aukiolla.) alamy.com. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  10. ↑ a b c d e f Župna crkva Imena Marijinog (Marian nimen seurakuntakirkko) 20.2.2015. Туристичка организација Града Новог Сада Internet Archive WayBack Machine. Arkistoitu 20.2.2015. Viitattu 27.8.2021. (serbiaksi)
  11. ↑ a b Catholic Church (Katolinen kirkko) 20.9.2011. Official website of city of Novi Sad novisad.rs. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
  12. ↑ Leona Pap: Novosadska katedrala: Zanimljive činjenice o najvišem simbolu grada (Novi Sadin katedraali: Mielenkiintoisia faktoja kaupungin korkeimmasta symbolista) visitns.rs. 07.4.2021. Arkistoitu 27.8.2021. Viitattu 27.8.2021. (serbiaksi)
  13. ↑ Parishes and priests. Name of Mary (Seurakunnat ja papit. Marian nimi) suboticka-biskupija.info. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  14. ↑ Ј.В.: Са цркве Имена Маријиног опет отпадао малтер (Jälleen putosi laastia Marian nimen kirkosta) 11.7.2019. Интернет портал новосадског листа Дневник dnevnik.rs. Viitattu 27.8.2021. (serbiaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Marian_nimen_kirkko&oldid=22051587”