Maria Kallio
Maria Kristiina Kallio on useimmissa Leena Lehtolaisen rikoskirjoissa esiintyvä päähenkilö ja minäkertoja, joka on ammatiltaan poliisi. Maria Kallio -teosten pohjalta on myös tehty muun muassa kaksi televisiosarjaa, Rikospoliisi Maria Kallio (MTV3, 2003) ja Maria Kallio (C More, 2021).
Hahmo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kallio on alun perin kotoisin kuvitteellisesta Arpikylän kaivoskaupungista Pohjois-Karjalasta.[1] Arpikylä kuvataan tylsähköksi tuppukyläksi, jonka nimi on Simon & Garfunkelin kappaleesta "Scarborough Fair" tuleva vitsi.[2] Leena Lehtolainen on itse opettajaperheen tytär Outokummun kaivoskaupungista. Kalliolla on kaksi nuorempaa sisarta, Eeva ja Helena. Hänen opettajavanhempansa olivat aina toivoneet itselleen poikalasta, ja sarjassa tuodaan monesti esille, kuinka esikoinen Maria oli lapsuudessaan ottanut perheen "pojan" roolin. Kouluaikana hän selvitti rikoksen, josta syytettiin hänen ystäväänsä Jari "Jaska" Korhosta (kertomus Maria Kallion ensimmäinen tapaus kokoelmassa Sukkanauhatyttö).
Kallio pelasi teini-iässään jalkapalloa ikäistensä poikien kanssa ja soitti punk-yhtyeessä nimeltä Rotanmyrkky.[3] Hän ihastui noin 15-vuotiaana arpikyläläiseen Jarmo "Johnny" Miettiseen.
Kallio tiesi jo teini-iässä, että hänestä tulisi poliisi. Poliisikouluun Kallio pääsi ensimmäisellä yrittämällään.[3]
Kalliolla on aviomiehensä Antti Johannes Sarkelan kanssa lapset Iida ja Taneli. Antilla on kissa Einstein, joka loukkaantuu Kalliolle tarkoitetusta pommista kirjassa Ennen lähtöä (2000). Einsteinin kuoltua pari hankii kaksi uutta kissaa, Venjaminin ja Jahnukaisen. Antti on tohtoriksi väitellyt matemaatikko ja soittaa harrastuksekseen klassista pianoa sekä purjehtii. Hän on hyvä kokki, jonka reseptejä on teoksessa Maria Kallio -extra. Ida aloittaa taitoluisteluharrastuksen, mutta lopettaa. Taneli jatkaa taitoluistelua, mutta siirtyy Surunpotkussa pariluisteluun.
Nykyisin Kallio soittaa bassoa Kilon poliisien yhtyeessä Jeparit. Hänen suosikkibändejään ovat Rehtorit, Luonteri Surf ja Popeda.
Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kallion pitkäaikainen pomo on Jyrki Taskinen, ja työtovereita ovat muun muassa Pekka Koivu, Ville Puupponen, Petri Puustjärvi, vietnamilaislähtöinen Anu Wang (myöhemmin Wang-Koivu solmittuaan avioliiton Pekka Koivun kanssa), Ursula Honkanen, Pertti Ström, joka tekee itsemurhan kirjassa Tuulen puolella (1998), tämän tytär Jenna Ström, Visa Pihko (joka siirtyy Helsingin rikospoliisin talous- ja omaisuusrikosten petosryhmään), talousrikoksia tutkiva Laura Kokko sekä järjestyspoliisi Liisa Rasilainen. Kollega Juhani Palo sai surmansa romaanissa Luminainen (1996) sattuneessa panttivankidraamassa. Oikeuslääkärinä toimii Raato-Kervinen ja myöhemmin Kirsti Grotenfelt. Syyttäjänä on usein Katri Reponen.
Päästyään ylioppilaaksi Kallio pyrki ja pääsi Tampereelle poliisikouluun, jossa opiskeli samaan aikaan tuleva kollega Pertti Ström. Poliisikouluajasta kertoo kertomus Ruma juttu (kokoelmassa Sukkanauhatyttö).
Kallio työskenteli ensin Helsingin huoltopoliisissa, mutta turhautui, kun työ ei vastannut hänen maailmanparannushaluaan. Kertomuksessa Basisti (Maria Kallio -extra) Kallio kertoo miehelleen, miten hän nuorena poliisina vastasi järjestyksestä Provinssirockissa kesällä 1998.
23-vuotiaana Kallio pyrki ja pääsi opiskelemaan oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Teoksessa Ensimmäinen murhani (1993) kerrotaan, kuinka työskennellessään opiskeluaikanaan sijaisena Helsingin rikospoliisissa 28-vuotias Kallio joutui esimiehensä alkoholismin takia tutkimaan ensimmäistä murhaansa, joka tapahtui Vuosaaressa. Tuossa yhteydessä hän tapasi uudelleen jo ennestään tuntemansa Antti Sarkelan sekä muita opiskelijakuoron jäseniä, joita epäiltiin erään kuoron jäsenen murhasta.
Kallio suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon ja työskenteli teoksessa Harmin paikka (1994) asianajotoimistossa Espoon Tapiolassa, jossa hän myös asui Antin kanssa tämän vanhempien rivitalossa. Uhrit ja epäillyt olivat Antin ja tämän vanhempien sukulaisia ja tuttavia. Kallio joutui ristiriitaan Espoon poliisissa työskentelevän Pertti Strömin kanssa puolustaessaan Strömin murhaajaksi epäilemää henkilöä.
Kallio toimi tilapäisesti Arpikylän nimisnaisena teoksessa Kuparisydän (1995) . Hän tunsi yhä jonkinasteista kiinnostusta nuoruudenihastustaan Johnnya kohtaan, vaikka hänellä oli jo vakituinen suhde Antti Sarkelan kanssa, joka oli tuolloin Yhdysvalloissa. Murhan uhreiksi joutuivat Kallion ystävä Jaska ja tämän sisar. Johnny ja Kallion kouluaikainen paras ystävä Ella kuuluivat epäiltyihin. Teoksen lopussa Kallio sai tarjouksen liittyä Espoon poliisin väkivaltajaokseen sen päällköltä Jyrki Taskiselta. Kalliota oli suositellut virkaan Pertti Ström.
Kallio avioitui Antti Sarkelan kanssa teoksen Luminainen (1996) alussa ja huomasi pian olevansa raskaana. Pari asui vanhassa vuokraomakotitalossa Espoon Henttaalla. Murhan uhri oli naisten kurssikeskusta Nuuksiossa sijaitsevassa kartanossaan pitävä psykoterapeutti ja epäillyt olivat hänen asiakkaitaan.
Teoksessa Kuolemanspiraali (1997) murhan uhri oli taitoluistelijatyttö, ja Kallion pomon Taskisen taitoluistelua harrastava tytär oli yksi epäillyistä. Taskisen saatua ylennyksen Kallio kilpaili Pertti Strömin kanssa siitä, kumpi valitaan Espoon väkivaltajaoksen johtoon. Kallio valittiin virkaan, mutta hän jäi äitiyslomalle ja synnytti Iidan teoksen lopussa.
Kertomukset Joulutähdet ja Ruumiin kulttuuria (kokoelmassa Sukkanauhatyttö) tapahtuvat äitiysloman aikana. Joulutähdissä Kallio vierailee Arpikylässä ja selvittää Johnnyn pikkutyttären kidnappauksen.
Teoksessa Tuulen puolella (2000) Kallio perheineen tutustui Rödskärin saareen ja Merivaaran perheeseen purjehdusretkellä äitiyslomansa lopussa. Saarella oli aiemmin kuollut Kallion ex-poikaystävä Lintumies-Harri, ja pian Kallio joutui tutkimaan siellä tapahtunutta uutta kuolemantapausta.
Teoksessa Ennen lähtöä (2000) ensimmäinen murhan uhri oli espoolainen vihreitä edustava kaupunginvaltuutettu ja julkihomo. Tutkinnan kuluessa Kallio joutuu ristiriitaan pomonsa Taskisen kanssa. Kirjan lopussa Koivu ja Anu Wang muuttavat yhteen, ja Kallio päätti hankkia toisen lapsen.
Kertomus Sydänverellä (kokoelmassa Sukkanauhatyttö) tapahtuu äityslomalla ennen Tanelin syntymää.
Teoksessa Veren vimma (2003) Kallion perhe oli joutunut muuttamaan Kuitinmäkeen kerrostaloon, jossa ei viihdy. Kallio saa Anu Wangin tilalle uuden naispoliisin, Ursula Honkasen, joka syyttää Koivua seksuaalisesta ahdistelusta. Murhan uhrina oli urheilutoimittaja, joka kirjoittaa kirjaa maailmankuulusta rallikuskista. Kirjaan liittyy Porkkalan tukikohta-ajan historiaa.
Teoksen Rivo satakieli (2005) aikaan Antti Sarkela työskenteli osan viikosta töissä Vaasassa ja anoppi auttoi Kalliota lastenhoidossa. Ensimmäisen murhan uhri oli Lulu Nightingale -niminen julkkisprostituoitu, joka murhataan maankuulun talk show -miehen ja poliitikko Ilari Länsimiehen prostituutiota käsittelevässä TV-ohjelmassa. Teoksen lopussa Kallio joutui raiskauksen kohteeksi. Hän päätti erota poliisista ja suunnitteli asianajotoimistoa ystävänsä Leenan kanssa.
Suunnitelma kariutui, kun Leena loukkaantui auto-onnettomuudessa. Kallio palkattiin kolmeksi vuodeksi sisäministeriön perheväkivaltaa tutkivaan projektiin. Perhe osti osittain Antin isänperinnöllä vanhan omakotitalon Espoon Nihtisillasta. Kertomus Kuollut lumiukko (Maria Kallio -extra ja Tappajan tyttöystävä) liittyy naapuriperheeseen.
Teoksen Väärän jäljillä (2008) alussa Kallio komennettiin tutkimaan urheilujohtajan murhaa. Ystävänsä Leenan kautta Kallio oli jo aiemmin tutustutunut toimittaja Jutta Särkikoskeen, joka oli paljastanut dopingtapauksia.
Projektin jälkeen Kallio opetti Poliisiammattikoulussa esimerkiksi perheväkivallan tunnistamisesta. Oppilaina oli muun muassa afganistanilaisia naispoliiseja, ja Kallio osallistuu Afghanistanissa uuden poliisikoulun vihkiäisiin. Kallion meilejä Koivulle otsikolla Terveisiä Kabulista samoin kuin Maria Kallon itsearviointilomake Poliisiammattikoulussa on teoksessa Maria Kallio -extra.
Teoksen Minne tytöt kadonneet (2010) alussa Kallio joutui Afganistanissa pommi-iskun kohteeksi, ja hänen matkalla tapaamansa sotilas Lauri Vala esiintyy kirjassa myöhemminkin. Taskinen houkutteli Kallion takaisin Espoon poliisiin uuden, epätyypillisiä rikoksia tutkivan jaoksen johtoon. Marian alaisina työskentelevät Koivu ja Puupponen. Teoksen nimessä mainitut kadonneet tytöt olivat maahanmuuttajia.
Teoksessa Rautakolmio (2013) merestä Brändön saaren läheltä löytyy kaksi tuntematonta ruumista. Tärkeä tapahtumapaikka on Enholmin saari, jossa oleskelee ex-jääkiekkoilija perheineen. Tutkintaan osallistui myös Pertti Strömin poliisiksi valmistunut tytär Jenna Ström. Puupposen yksityiselämästä paljastuu lisää. Kallio on kesäleski, sillä muu perhe on purjehdusmatkalla.
Teoksen Surunpotku (2015) alussa Kallion pomo Jyrki Taskinen jää eläkkeelle ja Koivun vanhin lapsi Sennu sairastuu vakavasti. Tapiolan kirkossa tapahtuu murha. Tärkeä tapahtumapaikka on RAY:n Casino, jossa Maria käy myös sisartensa kanssa. Kirjalle on antanut nimen parodinen humppa Surunpotku, jonka on kirjassa tehnyt Metsätähti-yhtyeelleen Sakari Haukinen, Marian nuoruudenaikainen tuttava Arpikylästä. Kirjan lopussa Kallion epätyypillisiä rikoksia tutkiva jaos lakkautetaan ja Kallio jää työttömäksi.
Teoksessa Viattomuuden loppu (2017) Kallio selvittää seksuaalirikollisen murhaa. Hänellä on uudet työtoverit: Kristo Pohjola ja Johanna Al-Sharif.
Teos Turmanluoti (2018) oli saatavana vain Kirjan ja ruusun päivänä, 23. huhtikuuta 2018. Sen saivat ilmaiseksi ne, jotka ostivat 15 eurolla muita kirjoja. Teoksessa Kallion aviomies Antti Sarkela liittyy metsästysseuraan, ja toisen jahtinsa aikana yksi hirvestäjistä menehtyy vahingonlaukauksen seurauksena. Antti on yksi epäillyistä, kun siirrytään tutkimaan, oliko kyseessä sittenkään vahinko.
Teoksessa Jälkikaiku (2020) Kallion kissa tuo tälle pihapiiristään löytyneen ihmisen korvan ja Kallion tiimi saa selvitettäväkseen maahanmuuttajataustaisen nuoren miehen surman.
Kallioon liittyvät muut hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muihin kirjoissa toistuvasti esiintyviin henkilöihin kuuluvat muun muassa Kallion nuoremmat sisaret Eeva ja Helena, entiset rakkaudet Johnny Miettinen ja Kristian Ljungberg, Antin äiti, ystävä Leena, Jensenien perhe (homo- ja lesbopari, joilla on yhteiset lapset; Kalliota auttaa ammatillisesti terapeutti Eva Jensen), pappi Terhi Pihlaja sekä purjehtija Mikke Sjöberg, johon Kallio tuntee vetoa.
Maria Kallion esiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Näissä kirjoissa Maria Kallio on päähenkilönä ja minäkertojana:
- Ensimmäinen murhani (1993)
- Harmin paikka (1994)
- Kuparisydän (1995)
- Luminainen (1996)
- Kuolemanspiraali (1997)
- Tuulen puolella (1998)
- Ennen lähtöä (2000)
- Veren vimma (2003)
- Rivo Satakieli (2005)
- Väärän jäljillä (2008)
- Minne tytöt kadonneet (2010)
- Rautakolmio (2013)
- Surunpotku (2015)
- Viattomuuden loppu (2017)
- Turmanluoti (2018)
- Jälkikaiku (2020)
- Näissä kirjoissa Maria Kallio esiintyy joko sivuhenkilönä tai osassa kertomuksia päähenkilönä ja minäkertojana:
- Tappava säde (1999): sivuhenkilö
- Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia (2001): kertomukset Maria Kallion ensimmäinen tapaus, Ruma juttu, Joulutähdet, Ruumiin kulttuuria ja Sydänverellä.
- Viimeinen kesäyö (2006): kertomukset Toivon hetki ja Valkoinen prinssi
- Maria Kallio -extra (2013): kertomukset Basistin tapaus ja Kuollut lumiukko
- Tappajan tyttöystävä ja muita rikoksia (2018): kertomukset Kuollut lumiukko ja Älä kerro Marialle
Muut mediat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rikospoliisi Maria Kallio on vuonna 2003 valmistunut 13-osainen MTV3:n televisiosarja, jossa Maria Kalliota esitti Minna Haapkylä. Sarja perustui neljään romaaniin: Kuolemanspiraali, Tuulen puolella, Ennen lähtöä ja Luminainen. Sillä oli keskimäärin 1,3 miljoonaa katsojaa ensimmäisellä esityskerralla.[4]
Yle TV1:n Kotikatsomossa nähdyssä televisioelokuvassa Tappava säde (2002) Maria Kalliota esitti Outi Mäenpää. Veren vimma -kirjasta on tehty FST:llä esitetty ruotsinkielinen Gränsfall-sarja, joka esitettiin syksyllä 2007. Pääosaa esitti Birthe Windgren.
Syksyllä 2021 C More -suoratoistopalvelussa alkoi uusi 10-osainen Maria Kallio -sarja, jonka nimiroolissa esiintyy Elena Leeve.
Radio ja teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Radioteatterin Kylmä toukokuu -kuunnelmassa (2002) Mariaa esittää Vuokko Hovatta; 4-osainen kuunnelma perustui dekkareihin Kuolemanspiraali ja Tuulen puolella. Teatterisovitukset on tehty romaaneista Kuparisydän (Outokummun Vanha Kaivos; 1997–1998, pääosassa Mira Kivilä) ja Ennen lähtöä (Jyväskylän kaupunginteatteri, 2003).
Maria Kallio esiintyy myös RAY:n peliautomaatissa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.dekkaripaivat.fi/node/104 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://expressi.pramedia.fi/sivu.php?jid=20&lehti_id=4 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Kuka on Maria Kallio? Kuvaus kirjasarjan päähenkilöstä teoksen Leena Lehtolainen: Rautakolmio äänikirjan alussa. Tammi. Kertoja Krista Putkonen. Silencio Oy, 2013. Viitattu 3.2.2022
- ↑ http://www.mtv3.fi/mariakallio/ (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maria Kallio -extra. Kevyttä ja valavaa Leena Lehtolaisen komisariosta. Toim. Hannu Harju ja Ismo Loivamaa. Tammi 2013
- Dekkarisankarit. Kuka kukin on. BTJ Kirjastopalvelu 2006.