Maria Kallio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maria Kristiina Kallio on useimmissa Leena Lehtolaisen rikoskirjoissa esiintyvä päähenkilö ja minäkertoja, joka on ammatiltaan poliisi. Maria Kallio -kirjojen pohjalta on myös tehty tv-sarja Rikospoliisi Maria Kallio, joka sai ensiesityksensä MTV3:lla vuonna 2002.

Hahmo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallio on alun perin kotoisin kuvitteellisesta Arpikylän kaivoskaupungista Pohjois-Karjalasta.[1] Arpikylä kuvataan tylsähköksi tuppukyläksi, jonka nimi on Simon & Garfunkelin kappaleesta "Scarborough Fair" tuleva vitsi.[2] Leena Lehtolainen on itse opettajaperheen tytär Outokummun kaivoskaupungista. Kalliolla on kaksi nuorempaa sisarta, Eeva ja Helena. Hänen opettajavanhempansa olivat aina toivoneet itselleen poikalasta, ja sarjassa tuodaan monesti esille, kuinka esikoinen Maria oli lapsuudessaan ottanut perheen "pojan" roolin. Tästä kertoo hänen myöhempi ammatinvalintansakin. Kouluaikana hän selvitti rikoksen, josta syytettiin hänen ystäväänsä Jari "Jaska" Korhosta (kertomus Maria Kallion ensimmäinen tapaus kokoelmassa Sukkanauhatyttö).

Kalliolla on aviomiehensä Antti Johannes Sarkelan kanssa lapset Iida ja Taneli. Antilla on kissa Einstein, joka loukaantuu Kalliolle tarkoitetusta pommista kirjassa Ennen lähtöä (2000). Einsteinin kuoltua pari hankii kaksi uutta kissaa, Venjaminin ja Jahnukaisen. Antti on tohtoriksi väitellyt matemaatikko ja soittaa harrastuksekseen klassista pianoa sekä purjehtii. Hän on hyvä kokki, jonka respetejä on teoksessa Maria Kallio -extra. Ida aloittaa taitoluisteluharrastuksen, mutta lopettaa. Taneli jatkaa taitoluistelua mutta siirtyy Surunpotkussa pariluisteluun.

Kallio pelasi teini-iässään jalkapalloa ikäistensä poikien kanssa ja soitti punk-yhtyeessä nimeltä Rotanmyrkku. Hän ihastui noin 15-vuotiaana arpikyläläiseen Jarmo "Johnny" Miettiseen.

Nykyisin Kallio soittaa bassoa Kilon poliisien yhtyeessä Jeparit. Hänen suosikkibändejään ovat Rehtorit, Luonteri Surf ja Popeda.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallion pitkäaikainen pomo on Jyrki Taskinen, ja kollegoja ovat mm. Pekka Koivu, Ville Puupponen, Petri Puustjärvi, vietnamilaislähtöinen Anu Wang (myöhemmin Wang-Koivu solmittuaan avioliiton Pekka Koivun kanssa), Ursula Honkanen, Pertti Ström, joka tekee itsemurhan kirjassa Tuulen puolella (1998), tämän tytär Jenna Ström, Visa Pihko (joka siirtyy Helsingin rikospoliisin tutkimaan talous- ja omaisuusrikosten petosryhmään), talousrikoksia tutkiva Laura Kokko sekä järjestyspoliisi Liisa Rasilainen. Juhani Palo sai surmansa romaanissa Luminainen (1996) sattuneessa panttivankidraamassa. Oikeuslääkärinä toimii Raato-Kervinen ja myöhemmin Kirsti Grotenberg. Syyttäjänä on usein Katri Reponen.

Tultuaan ylioppilaaksi Kallio pyrki ja pääsi Tampereelle poliisikouluun, jossa opiskeli samaan aikaan tuleva kollega Pertti Ström. Poliisikouluajasta kertoo kertomus Ruma juttu (kokoelmassa Sukkanauhatyttö).

Kallio työskenteli ensin Helsingin huoltopoliisissa, mutta turhautui, kun työ ei vastannut hänen maailmanparannushaluaan. Kertomuksessa Basisti (Maria Kallio -extra) Kallio kertoo miehelleen, miten hän nuorena poliisina vastasi järjestyksestä Provinssirockissa kesällä 1998.

23-vuotiaana Kallio pyrki ja pääsi oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Työskennellessään opiskeluaikanaan sijaisena Helsingin rikospoliisissa 28-vuotias Kallio joutui esimiehensä alkoholismin takia tutkimaan ensimmäistä murhaansa, joka tapahtui Vuosaaressa (Ensimmäinen murhani,1993). Tuossa yhteydessä hän tapasi uudelleen jo ennestään tuntemansa Antti Sarkealan sekä muita opiskelijakuoron jäseniä, joita epäiltiin erään kuoron jäsenen murhasta.

Kallio suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon ja työskenteli teoksessa Harmin paikka (1994) asianajotoimistossa Tapiolassa, jossa hän myös asui Antin kanssa tämän vanhempien rivitalossa. Uhrit ja epäillyt olivat Antin ja tämän vanhempien sukulaisia ja tuttavia. Kallio joutui ristiriitaan Espoon poliisissa työskentelevän Pertti Strömin kanssa puolustaessaan Strömin murhaajaksi epäilemää henkilöä.

Kuparisydämessä (1995) Kallio toimi tilapäisesti Arpikylän nimisnaisena. Hän tunsi yhä jonkinasteista kiinnostusta nuoruudenihastustaan Johnnya kohtaan, vaikka hänellä oli jo vakituinen suhde Antti Sarkelan kanssa, joka oli tuolloin väitöksensä jälkeen USA:ssa. Murhan uhreiksi joutui Kallion ystävä Jaska ja tämän sisar. Johnny ja Kallion kouluaikainen paras ystävä Ella kuuluivat epäiltyihin. Teoksen lopussa Kallio sai tarjouksen liittyä Espoon poliiisin väkivaltajaokseen sen päällköltä Jyrki Taskiselta, Kalliota oli suositellut virkaan Pertti Ström.

Luminaisen (1996) alussa Kallio avioitui Antti Sarkelan kanssa teoksen alussa ja huomasi pian olevansa raskaana. Pari asui vanhassa vuokraomakotitalossa Espoon Henttaalla. Murhan uhri oli naisten kurssikeskusta Nuuksiossa sijaitsevassa kartanossaan pitävä psykoterapeutti ja epäillyt olivat hänen asiakkaitaan.

Kuolemanspiraalissa (1997) murhan uhri oli taitoluistelijatyttö, ja Kallion pomon Taskisen taitoluistelua harrastava tytär oli yksi epäillyistä. Taskisen saatua ylennyksen Kallio kilpaili Pertti Strömin kanssa siitä, kumpi valitaan Espoon väkivaltajaoksen johtoon. Kallio valittiin virkaan, mutta jäi äitiyslomalle ja synnytti Iidan teoksen lopussa.

Kertomukset Joulutähdet ja Ruumiin kulttuuria (kokoelmassa Sukkanauhatyttö) tapahtuvat äitiysloman aikana. Joulutähdissä Kallio vierailee Arpikylässä ja selvittää Johnnyn pikkutyttären kidnappauksen.

Teoksessa Tuulen puolella (2000) Kallio perheineen tutustui Rödskärin saareen purjehdusretkellä äitiyslomansa lopussa. Saarella oli aiemmin kuollut Kallion ex-poikaystävä Lintumies-Harri, ja pian Kallio joutui tutkimaan siellä tapahtunutta uutta kuolemantapausta,

Teoksessa Ennen lähtöä (2000) ensimmäinen murhan uhri oli espoolainen vihreitä edustava kaupunginvaltuutettu ja julkihomo. Tutkinnan kuluessa Kallio joutuu ristiriitaan pomonsa Taskisen kanssa. Kirjan lopussa Koivu ja Anu Wang muuttavat yhteen, ja Kallio päätti hankkia toisen lapsen.

Kertomus Sydänverellä (kokoelmassa Sukkanauhatyttö) tapahtuu äityslomalla ennen Tanelin syntymää.

Veren vimmassa (2003) Kallion perhe oli joutunut muuttamaan Kuitinmäkeen kerrostaloon jossa ei viihdy. Kallio saa Anu Wangin tilalle uuden naispoliisin, Ursula Honkasen, joka syyttää Koivua seksuaalisesta ahdistelusta. Murhan uhrina oli urheilutoimittaja, joka kirjoittaa kirjaa maailmankuulusta rallikuskista. Kirjaan liittyy Porkkalan tukikohta-ajan historiaa.

Rivossa satakielessä (2005) Antti Sarkela työskenteli osan viikosta töissä Vaasassa ja anoppi auttoi Kalliota lastenhoidossa. Ensimmäisen murhan uhri oli Lulu Nightingale -niminen julkkisprostituoitu joka murhataan maankuulun talk show -miehen ja poliitikko Ilari Länsimiehen prostituutiota käsittelevässä TV-ohjelmassa. Teoksen lopussa Kallio joutui raiskauksen kohteeksi. Hän päätti erota poliisista ja suunnitteli asianajotoimistoa ystävänsä Leenan kanssa.

Suunnitelma kariutui, kun Leena loukkaantui auto-onnettomuudessa. Kallio palkattiin kolmeksi vuodeksi sisäministeriön perheväkivaltaa tutkivaan projektiin. Perhe osti osittain Antin isänperinnöllä vanhan omakotalon Espoon Nihtisillasta. Kertomus Kuollut lumiukko (Maria Kallio -extra) liittyy naapuriperheeseen.

Teoksen Väärän jäljillä alussa Kallio komennettiin tutkimaan urheilujohtajan murhaa. Ystävänsä Leenan kautta Kallio oli jo aiemmin tutustutunut toimittaja Jutta Särkikoskeen, joka oli paljastanut dopingtapauksia.

Projektin jälkeen Kallio opetti Poliisiammattikoulussa mm. perheväkivallan tunnistamista. Oppilaina oli mm. afganistanilaisia naispoliiseja, ja Kallio osallistuu Afghanistanissa uuden poliisikoulun vihkiäisiin. Kallion meilejä Koivulle otsikolla Terveisiä Kabulista samoin kuin Maria Kallon itsearviointilomake Poliisiammattikoulussa on teoksessa Maria Kallio - extra.

Teoksen Minne tytöt kadonneet alussa Kallio joutui Afganistanissa pommiattentaatin kohteeksi ja hänen matkalla tapaamansa sotilas esiintyy kirjassa myöhemminkin. Taskinen houkutteli Kallion takaisin Espoon poliisiin uuden, epätyypillisiä rikoksia tutkivan jaoksen johtoon. Marian alaisina työskentelevät Koivu ja Puupponen. Teoksen nimessä mainitut kadonneet tytöt olivat maahanmuuttajia.

Rautakolmiossa (2013) merestä Brändön saaren läheltä löytyy kaksi tuntematonta ruumista. Tärkeä tapahtumapaikka on Enholmin saari, jossa viettää ex-jääkiekkoilija perheineen. Tutkintaan osallistui myös Pertti Strömin poliisiksi valmistunut tytär Jenna Sröm. Puupposen yksityiselämä paljastuu. Kallio on kesäleski, sillä perhe on purjehdusmatkalla.

Surunpotkun (2015) alussa Kallion pomo Jyrki Taskinen jää eläkkeelle ja Koivun vanhin lapsi Sennu sairastuu. Murha tapahtuu Tapiolan kirkossa. Tärkeä tapahtumapaikka on RAY:n Casino, jossa Maria käy myös sisartensa kanssa. Kirjalle on antanut parodinen humppa Surunpotkun, jonka on tehnyt Metsätähti-yhtyeelleen Sakari Haukinen, Marian nuoruudenaikainen tuttava Arpikylästä. Kirjan lopussa Kallion epätyypillisiä rikoksia tutkiva jaos lakkautetaan eikä Kallio tiedä, mitä tulevaisuudessa tekee.

Kallioon liittyvät muut hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muihin kirjoissa toistuvasti esiintyviin henkilöihin kuuluvat mm. Kallion nuoremmat sisaret, entiset rakkaudet Johnny Miettinen ja Kristian Ljungberg, Antin äiti, ystävä Leena, Jensenien perhe (homo- ja lesbopari joilla on yhteiset lapset; Kalliota auttaa ammatillisesti terapeutti Eva Jensen), pappi Terhi Pihlaja sekä purjehtija Mikke Sjöberg johon Kallio tuntee vetoa.

Maria Kallion esiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Näissä kirjoissa Maria Kallio esiintyy joko sivuhenkilönä tai osassa kertomuksia päähenkilönä ja minäkertojana:
    • Tappava säde (1999): sivuhenkilö
    • Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia (2001): kertomukset Maria Kallion ensimmäinen tapaus, Ruma juttu, Joulutähdet, Ruumiin kulttuuria ja Sydänverellä.
    • Viimeinen kesäyö (2006): kertomukset Toivon hetki ja Valkoinen prinssi
    • Maria Kallio -extra (2013): kertomukset Basistin tapaus ja Kuollut lumiukko

Muut mediat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikospoliisi Maria Kallio on vuonna 2003 valmistunut 13-osainen MTV3:n televisiosarja, jossa Maria Kalliota esittää Minna Haapkylä. Sarja perustuu neljään romaaniin: Kuolemanspiraali, Tuulen puolella, Ennen lähtöä ja Luminainen. Sillä oli keskimäärin 1,3 miljoonaa katsojaa ensimmäisellä esityskerralla. Sarja esitettiin uusintana kesällä 2009.[3]

TV1:n Kotikatsomossa nähdyssä televisioelokuvassa Tappava säde (2002) Maria Kalliota esittää Outi Mäenpää. Dekkarista Veren vimma on tehty FST:llä nähty ruotsinkielinen tv-sarja Gränsfall, joka esitettiin syksyllä 2007 ja pääosaa esitti Birthe Windgren.

Radio ja teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radioteatterin Kylmä toukokuu -kuunnelmassa (2002) Mariaa esittää Vuokko Hovatta; 4-osainen kuunnelma perustui dekkareihin Kuolemanspiraali ja Tuulen puolella. Teatterisovitukset on tehty romaaneista Kuparisydän (Outokummun Vanha Kaivos; 1997–1998, pääosassa Mira Kivilä) ja Ennen lähtöä (Jyväskylän kaupunginteatteri, 2003).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maria Kallio -extra. Kevyttä ja valavaa Leena Lehtolaisen komisariosta. Toim. Hannu Harju ja Ismo Loivamaa. Tammi 2013

Dekkarisankarit. Kuka kukin on. BTJ Kirjastopalvelu 2006.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]