Maria Hammarénin mäki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maria Hammarénin mäki
Puisto elokuussa 2008
Sijainti Tuhkimontie 8-10
00820 Helsinki
Asemakaava N:o 4566 (30.6.1959)
Kaavoitus Puistoalue
Pinta-ala 5 973 m2
Arkkitehti Jorma Järvi

Maria Hammarénin mäki (myös Tuhkimontien puisto, ruots. Maria Hammaréns backe) on yksi Helsingin Roihuvuoressa sijaitsevista puistoista, joka on erillään sen länsipuolella sijaitsevasta suuremmasta, Roihuvuoren aluepuistojen kokonaisuudesta.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistoa kiertävät Tuhkimontie ja Roihuvuorentie. Puiston vieressä, länsipuolella on Roihuvuoren vesitorni, etelässä Porolahden peruskoulu, kirjasto sekä Kiikkujat-patsas. Matka puistosta linnuntietä Helsingin keskustaan Rautatientorille on noin 7 km ja tietä pitkin noin 10 km.

Lähellä olevia naapuripuistoja kilometrin säteellä:

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puisto oli pitkään vailla virallista nimeä. Viheraluerekisterissä sitä nimitettiin Tuhkimontien puistoksi. Puisto sai nimensä 31. tammikuuta 2005 alueella asuneen maanviljelyä sekä kauppapuutarhatoimintaa harjoittaneen Maria Johanssonin (o.s. Hammarén 6.5.1867- 24.6.1960) mukaan, joka asui tällä mäellä lapsineen ja lastenlapsineen lähes sata vuotta. Tuhkimontien ja Roihuvuorentien välisellä alueella toteutettiin rakennusliike Saton aluerakennushanke, jonka suunnitteli arkkitehti Jorma Järvi.[1] [2]

Vanha kaupungista alueelle johtava tie sivusi mäkeä, ja sitä on kutsuttukin aikanaan Hammarénin mäeksi (Hammaréns backe). Tie kulki pitkin nykyistä Jättiläisentietä, sivusi kyseistä mäkeä, jatkui nykyisen Tuhkimontien kohdalla ja sen jälkeen jokseenkin Roihuvuorentien nykyisellä linjalla kaartuen edelleen Tulisuontielle päin. Puistossa on säilynyt vanhan pihapiirin tuntua, vaikka kaikki rakennukset perustuksineen ovat hävinneet. Puiston halki kulkeva käytävä on vanhan pihatien paikalla. Vanhan suotuisan asuinpaikan maasto, koivikko ja vanhat männyt, omenapuu, syreenit (Syringa vulgaris), ja suopayrtit (Saponaria officinalis) ovat säilyneet. Myös vanha ruusupensas on säilynyt. Maastossa on vielä pari vanhan suuren männyn kantoa.

Alueella on myös kookkaita kiviä, joista yhteen Johanssonin suku on myös kaupungin luvalla kiinnittänyt muistolaatan esiäidilleen, joka edustaa sukunsa ohella myös alueen entistä enemmistöä, pienviljelijä- ja maanviljelijäväestöä. Muistolaatan eteen suvun jäsenten istuttama tuija saattaa kasvaessaan pahasti peittää kiven ja laatan.[3]

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maria Hammarénin mäki on osa Roihuvuoren nähtävyyksiä. Puiston läpi kulkee hiekkatie, jonka varrella on neljä puistopenkkiä. Puiston hiekkatien molemmat päät katkeavat suoraan ajorataan, eikä suojatiehen, kävelytiehen tai kevyen liikenteen muuhun väylään. Tämä tulee ottaa huomioon puistossa liikkuessa tai sen ohi ajaessa ajoneuvolla. Puiston poikkeuksellinen kevyenliikenteen toteutusmalli ei kuitenkaan sulje pois tieliikennelain antamia velvollisuuksia Tuhkimontiellä ajoneuvolla liikkuville, sen §23 ja §30 mukaan.[4]

Alueen puista valtaosa, noin 40, on rauduskoivuja, ja muita tunnettuja puita ovat vaahtera ja mänty. Nisäkkäistä oravat ja rusakot viihtyvät parhaiten alueella. Harvinaisempi vieras alueella on kettu. Puistossa on muistomerkkinä kiveen hakattu laatta. Puiston omistaa Helsingin kaupunki.

Pääosin puistoa käytetään läpikulkuun, mutta on myös paljon ihmisiä, jotka pysähtyvät puistossa istumaan hetkeksi. Roihuvuoressa on ihmisten lisäksi paljon koiria ja puistossa niitä tapaa päivittäin.

Puut ja kasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puut ja kasvit
Rauduskoivu (Betula pendula)
Vaahtera (Acer platanoides)
Mänty (Pinus sylvestris)
Pihlajat (Sorbus)
Tammi (Quercus robur)
Pihasyreeni (Syringa vulgaris)
Kissankello (Campanula rotundifolia)
Vadelma (Rubus idaeus)
Peltosaunio (Matricaria perforata)
Kultapiisku (Solidago virgaurea)
Kyläkarhiainen (Carduus crispus)
Voikukka (Taraxacum officinale)
Koiranputki (Anthriscus sylvestris)
Maustekirveli eli kirveli (Anthriscus cerefolium)
Seittitakiainen (Arctium tomentosum)
Piharatamo (Plantago major)
Vuohenputki (Aegopodium podagraria)
Puna-apila (Trifolium pratense)
Valkoapila (Trifolium repens)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia puistosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista (Kohta 5) 2. joulukuuta 2004. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.7.2008.
  2. Helsingin Kaupunki, 24.2.2005, Esittelylista, kaupunkisuunnittelulautakunta
  3. HERTTONIEMEN JA ROIHUVUOREN VIHERALUESUUNNITELMA 2006-2015, s. 51.
  4. Tieliikennelaki (30 § Varovaisuusvelvollisuus kevyttä liikennettä kohtaan) 3.4.1981/267. Eduskunta. Viitattu 20.7.2008.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.