Maria (Jugoslavia)
| Maria | |
|---|---|
|
| |
| Jugoslavian kuningatar | |
| Valtakausi | 3. kesäkuuta 1922 – 9. lokakuuta 1934 |
| Syntynyt |
9. tammikuuta 1900 Thüringen, Saksa |
| Kuollut |
22. kesäkuuta 1961 (ikä 61) Lontoo, Englanti |
| Puoliso | Aleksanteri I |
| Lapset |
Pietari II Tomislav Andreas |
| Koko nimi | Maria Karađorđević |
| Suku | Hohenzollern-Sigmaringen |
| Isä | Ferdinand I (Romania) |
| Äiti | Maria Saksi-Coburg-Gotha |
Maria Karađorđević (o.s. Hohenzollern-Sigmaringen, 9. tammikuuta 1900 – 22. kesäkuuta 1961) oli romanialainen prinsessa, josta tuli kuningas Aleksanteri I:n puolisona Jugoslavian kuningatar.
Maria oli Romanian kuningas Ferdinandin ja kuningatar Marian tytär. Hän syntyi Gothassa, Thüringenissä, Saksassa. Vuonna 1914 hänen vanhemmistaan tuli Romanian kuningaspari, ja prinsessa Maria muutti heidän kanssaan Romaniaan, josta tuli hänen uusi kotimaansa.[1]
Ensimmäisen maailmansodan aikana hän työskenteli sairaanhoitajana äitinsä ja kahden sisarensa kanssa.[1]
Prinsssa Maria meni naimisiin Jugoslavian kuningas Aleksanteri I:n kanssa 8. kesäkuuta 1922 Belgradin katedraalissa. Häät olivat näyttävä spektaakkeli. Heidän avioliittonsa oli paitsi henkilökohtainen suhde, myös vahva dynastinen liitto Karađorđevićin ja Hohenzollern-Sigmaringenin kuninkaallisten sukujen välillä. Kuningasparilla oli kolme poikaa: kruununprinssi Peter (myöhemmin Jugoslavian kuningas Pietari II) , prinssi Tomislav ja prinssi Andrej.[1][2]
Miehensä salamurhan jälkeen Mariasta tuli kuningataräiti.[1]
Kuningatar Maria pysyi Jugoslaviassa äitinsä kuolemaan vuoteen 1938 asti, minkä jälkeen hän vietti yhä enemmän aikaa Englannissa. Hän oli siellä sodan syttyessä eikä enää palannut Balkanille. Maanpaossa kuningatar jatkoi hyväntekeväisyys- ja humanitaarista työtään. Hän toimi Lontoossa Punaisen Ristin puheenjohtajana, jonka kautta hän toimitti ruoka- ja vaateapua Jugoslavian sotavangeille. Yksi hänen viimeisistä julkisista esiintymisistään oli 9. huhtikuuta 1941, jolloin hän puhui BBC:lle ja vetosi maan yhtenäisyyden säilyttämisen ja kuninkaaseen ja armeijaan luottamisen puolesta. Hän muistutti kuulijoita kuninkaan viimeisistä sanoista: "Pitäkää huolta Jugoslaviasta." Vain päiviä aiemmin, 6. huhtikuuta 1941, sota oli levinnyt Jugoslaviaan ja nuori kuningas ja hallitus lähtivät maanpakoon.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 HM Queen Maria of Yugoslavia royalfamily.org. Viitattu 25.2.2026.
- 1 2 Maria Karađorđević – The Queen of Yugoslavia muzej-jugoslavije.org. Viitattu 25.2.2026.