Maramureș

Maramureș keltaisella. Sininen viiva on valtionraja.

Maramureș (ukr. Марамарощина tai Мараморщина, unk. Máramaros) on historiallinen alue Pohjois-Romaniassa ja Länsi-Ukrainassa. Alueen eteläosa kuuluu Romanian Maramureșin piirikuntaan, ja pohjoisosa Ukrainan Taka-Karpatian alueeseen. Suurin kaupunki on romanialainen Baia Mare, jonka väkiluku oli vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan 108 759. Kaupunki toimii myös Romanian-puoleisen Maramureșin piirikunnan pääkaupunkina.

Historia

Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet, että Maramureș on asutettu jo keskipaleoliittisella kaudella, eli noin 35 000 eaa. Tämän ajan jäänteitä on löytynyt Nanestin kylän lähellä, Iza-laaksossa. Pronssikaudella seutu oli jo pysyvästi asutettua, tosin aika harvaan. Alue oli vuosisatojen ajan osa Daakian kuningaskuntaa, kunnes Rooman valtakunta laukaisi vuonna 101 keisari Trajanuksen johdolla Daakian sodat. Daakia hävisi ja siitä tuli Rooman provinssi nimellä Dacia. Käsite Maramureș mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1199 eräässä Unkarin kuningaskunnan laatimassa asiakirjassa. Alue oli pitkään harvaan asuttua ja toimi lähinnä kuninkaiden ja aatelisten metsästysmaina, kunnes 1300-luvulla galitsialaiset ja valakit asuttivat sen. Seutu oli tällöin voivodin hallinnoima, kunnes vuonna 1385 se liitettiin osaksi Unkaria. Maramureș oli hallinnollinen alue vuoteen 1526 asti, jolloin osmanit hyökkäsivät Unkariin ja lakkauttivat monarkian. Alue siirtyi osmanien vasallivaltiolle nimeltä Transilvanian ruhtinaskunta, mutta vuonna 1733 Habsburgien hallinnoima Unkari sai sen takaisin.

Vuonna 1910 alueen väkiluku oli noin 360 000, ja sen rakenne oli seuraavanlainen: 45% ukrainalaisia, 24% romanialaisia, 17% juutalaisia ja loput laajalti joko saksalaisia tai unkarilaisia. Suurin osa ukrainalaisväestöstä kuului kreikkalaiskatoliseen kirkkoon, mutta 1900-luvun alussa osa heistä kääntyi ortodokseiksi, jolloin Itävalta-Unkarin hallinto väitti heidän olevan venäläisiä vakoojia. Yhteensä 105 talonpoikaa vangittiin uskonsa vuoksi vuosina 1904–06 ja 1913–14.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1918 Maramureș jaettiin Romanian kuningaskunnan ja Tšekkoslovakiaan kuuluneen Karpaatto-Ukrainan kesken. Romanian puolelle jäänyt ukrainalainen väestö kärsi pahasti siellä harjoitetun romanianisaation eli romanialaiskulttuurin tyrkyttämisen vuoksi. Kreikkalaiskatolinen kirkko oli olennainen tekijä ukrainalaisen kulttuurin suojelemisessa, aivan kuten Unkarin hallinnon aikaan. Maaliskuussa 1939 maramureșilaiset ottivat vastaan Unkarin miehittämästä Karpaatto-Ukrainasta evakkoon lähteneitä ihmisiä, lähinnä ukrainalaisia. Wienin toisen välitystuomion jälkeen vuosina 1940–1944 alue siirtyi jälleen Unkarin hallintaan. Neuvostoliitto miehitti alueen vuosina 1944-1945, jolloin sen pohjoisosa tuli osaksi Ukrainan SNT:tä ja eteläosa Romaniaa. Vuonna 1948 Romanian viranomaiset aloittivat taas syrjintäoperaation ukrainalaisväestöä kohtaan, tällä kertaa pakkokäännyttäessään katolilaisia ortodokseiksi. Kuitenkin tämän jälkeen ukrainalaisväestön puitteet paranivat, kun Romanian vähemmistöille myönnettiin lisää oikeuksia ja vapauksia. Seudulle perustettiin ukrainankielisiä kouluja, jotka kuitenkin ajan mittaan joko suljettiin tai sitten opetuskieli vaihtui romaniaksi.

Nykypäivänä Maramureș on rajan molemmin puolin harvaan asutettua maaseutua, jonka väkiluku pienenee jatkuvasti. Romaniaan kuuluva eteläosa koostuu pääosin romanialaisista, mutta siellä on myös pieniä määriä unkarilaisia, ukrainalaisia, saksalaisia, romaneja ja juutalaisia. Ukrainaan kuuluva pohjoisosa koostuu pääosin ukrainalaisista, vähemmistöt ovat samoja. Alue jaettiin Romanian ja Neuvostoliiton toimista kahtia lähinnä kielirajan mukaan, mutta se oli epätäsmällinen, ja nykyään Romanian puolella on suuria ukrainalaisten asutuskeskuksia ja toisinpäin.

Maantiede

Talvinen kinttupolku Baia Maren kaupungissa.

Iza-joki.

Maramureș sijaitsee laaksossa, jota ympäröi viisi Itä-Karpaatteihin kuuluvaa vuoristoa. Niistä kolme ovat vulkaanisia (Oas, Gutai ja Tibles) ja kaksi pääosin kalkkikivestä koostuvia (Rodnei ja Maramuresului). Asutusten korkeus vaihtelee 400 metristä laaksossa 2,3 kilometriin vuorilla. Seutua halkoo lukuisat pienet purot, jotka kaikki yhdistyvät noin 966 kilometriä pitkään Tiszaan. Se on Tonavan suurin sivujoki. Maramureș on metsäisää seutua ja siellä sijaitsee muutama suojelualue, esimerkiksi Romanian puoleiset Muntii Rodnein kansallispuisto ja Muntii Maramuresin luonnonpuisto.