Mansplaining

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mies kertoo itsevarmasti mielipiteitään baarissa.

Mansplaining (koostesana sanoista engl. man, ”mies” ja explaining, ”selittäminen”), joka suomennetaan usein muotoon miesselittäminen tai mansplainaus[1][2][3], on ilmiö, jossa henkilö kommentoi tai selittää jotakin alentuvaan, yksinkertaistavaan ja yli-itsevarmaan sävyyn, olettaen tietävänsä enemmän kuin henkilö, jolle puhuu.[4] Tyypillisesti sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kuuntelija tietää asiasta enemmän kuin selittäjä. Miesselittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi pyytämättä annettuja neuvoja, päälle puhumista ja puhujan keskeyttämistä, ”itse asiassa” -tyyppisiä, aihetta yliyksinkertaistavia huomautuksia, sekä monenlaisia muita toisen henkilön argumenttien väheksymisen tapoja. Koska puhujan keskeyttävää, päällekäyvää selittämistä tapahtuu useimmiten miesten toimesta,[5] ja naiset tulevat miehiä useammin puhuessaan keskeytetyksi (sekä miesten että naisten toimesta)[6], feministisissä yhteyksissä ilmiö ymmärretään vallankäytön muodoksi.[7]

Sana mansplaining valittiin vuonna 2010 the New York Timesin Vuoden sanaksi.[8] American Dialect Society puolestaan nosti sanan ”kaikista luovimmaksi uudeksi sanaksi” vuonna 2012, ja OxfordDictionaries.com lisäsi sen sanakirjaansa vuonna 2014.[9]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Termin alkuperä liitetään usein kirjailija Rebecca Solnitin kolumniin Miehet selittävät minulle asioita vuodelta 2008 (suom. Pauliina Vanhatalo, 2019). Solnit ei kuitenkaan itse käyttänyt termiä kolumnissa kertaakaan, vaan termin keksi nimettömäksi jäänyt LiveJournalin käyttäjä. Kulttimaineeseen nousseessa kolumnissaan Solnit kertoo olleensa juhlissa, joissa hän kertoi juhlien isännälle julkaisseensa hiljattain kirjan 1800-luvun valokuvaaja Eadweard Muybridgesta. Mies keskeytti kertomuksen kysymällä, oliko Solnit kuullut ”hyvin merkittävästä” samana vuonna ilmestyneestä julkaisusta, joka käsitteli samaa valokuvaajaa. Vaikka hän ei ollut itse lukenut kirjaa, hän ehti selittää Solnitille puutteellisia, The New York Times-lehden kirja-arvosteluun pohjaavia tietojaan tämän itse kirjoittamasta kirjasta pitkään, ennen kuin usean toiston jälkeen lopulta uskoi, että Solnit oli teoksen kirjoittaja.[10][4] Kolumni nosti esiin tilanteen, jonka eri variaatioita useat naiset kohtaavat arjessaan: naisia pidetään monesti oletusarvoisesti miehiä tietämättömämpinä, ja he saattavat tulla kohdelluksi tietämättömämpinä myös silloin, kun ovat aiheen asiantuntijoita.[11]

Solnit argumentoi kolumnissaan, että alentuva selittäminen on osa laajalle levinnyttä ilmiötä, joka ”saa naiset jättämään puheenvuoronsa käyttämättä ja heidän puheenvuoronsa tulemaan ohitetuiksi --. Se lisää naisten epävarmuutta ja itsensä rajoittamista samalla, kun se lisää miesten epätodenmukaista yli-itsevarmuutta”[12] Hän osoittaa myös, että vaikka arkipäivän miesselittäminen voi vaikuttaa harmittomalta, naisten äänen vaientaminen laajassa mittakaavassa edustaa vallankäyttöä, joka vaikuttaa yhteiskuntaan ja sen tasa-arvoisuuteen.[13]

On tutkittu, että naiset pääsevät puhumaan alle 75 % ajasta päätöksentekoa koskevissa keskusteluissa verrattuna miehiin[14], ja useat suomalaistutkimukset osoittavat naisten kohtaavan vähättelyä sukupuolensa vuoksi myös työpaikoilla [15][16].

Termin käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Ilja Rautsi julkaisi miesselittämisestä kertovan lyhytelokuvan Helsinki Mansplaining Massacre. Hän kokosi siihen aidoista tilanteista koostettuja selittämisen esimerkkejä, ja kuvailee selittäjää kauhuelokuvien hirviönä: ”Ei auta, että yrität paeta sitä, logiikka ja vastaväitteet eivät auta”.[17] Lyhytelokuva on Saanut Suomen elokuvasäätiön, Avekin ja Ylen Yhden Yön juttu -käsikirjoitusapurahan ja tuotantotukea. Se oli vuoden 2019 Jussi-gaalan palkintoehdokkaana parhaaksi lyhytelokuvaksi[18], ja voitti Etelä-Korean lyhytelokuvakilpailun pääpalkinnon.[17]

Saara Särmä käsikirjoitti yhdessä Ulla Heikkilän kanssa lyhytelokuvan kuuluisaksi nousseesta tapauksesta, jossa huippufyysikkonainen istui miesten keskellä paneelissa ja sai ensimmäisen puheenvuoronsa vasta noin tunnin jälkeen, ja sen jälkeen tapahtuman moderaattori toistuvasti puhui hänen päällensä.[19] Let Her Speak on osa Tuffi Filmsin tuottamaa Yksittäistapaus-elokuvasarjaa, ja ohjaaja Saara Särmä kuvailee sitä mansplaining-termin avulla.[20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kustantamo S&S: Rebecca Solnit: Miehet selittävät minulle asioita kustantamo.sets.fi.
  2. Miesselittämisen syntysijoilla – feministinen klassikkokirja vihdoin suomeksi Voima. 16.09.2019.
  3. Elina Tuomi: Miesselittäminen elinatuomiblog.wordpress.com. 10.05.2016.
  4. a b Mansplaining Merriam-Webster. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
  5. Anderson, Leaper: “Meta-Analysis of Gender Effects on Conversational Interruption: Who, What, When, Where, and Why.”. Sex Roles, 1998, nro 39(3-4):225-252.
  6. Hancock, Rubin: “Influence of Communication Partner’s Gender on Language”, s. 34(1):46-64. Journal of Language and Social Psychology, 2015.
  7. Miesselittäjä määrittelee asiat muiden puolesta Kansan Uutiset. 8.8.2014. Viitattu 9.8.2018.
  8. SuomiAreena, patriarkaatti pienoiskoossa Vihreä Lanka. 16.7.2018. Viitattu 9.8.2018.
  9. New words added to OxfordDictionaries.com today include binge-watch, cray, and vape - OxfordWords blog OxfordWords blog. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
  10. Solnit, Rebecca: Men Explain Things to Me, Facts Didn’t Get in Their Way TomDispatch.com. 13.04.2008. (englanniksi)
  11. Ph.D. Elizabeth Aura McClintock: The Psychology of Mansplaining Psychology Today. 31.03.2016. (englanniksi)
  12. Mike Sonksen: On Rebecca Solnit’s Men Explain Things to Me Cultural Weekly. 11.06.2014. (englanniksi)
  13. Valpuri Haapala: Miesvaltaisella alalla opiskeleva Claire, 22, kuvasi pysäyttävän videon – tuttua liian monelle naiselle: "Tätä tapahtuu päivittäin" mtvuutiset.fi. 07.10.2020.
  14. Christopher F. Karpowitz, Tali Mendelberg, Lee Shaker: Gender Inequality in Deliberative Participation. American Political Science Review, 2012, 106 (03). vsk. doi:10.1017/S0003055412000329. en
  15. Jussi Vehkasalo: Naiset kokevat sukupuolensa ongelmaksi elokuva-alalla – "vähättelevää ja halventavaa puhetta" Tamperelainen. 14.10.2020.
  16. Laura Sarpola: Suomalaistutkimus: Johtoasemissa olevat naiset kohtaavat syrjintää, häirintää ja vähättelyä työelämässä - vain harva hakee oikeutta kohtelulleen Iltalehti. 06.01.2018.
  17. a b Hannes Nissinen: "Miesselittäjä tulee ja selittää samalla tavalla kuin hirviö tulee ja tappaa" – suomalainen kauhukomedia mansplainingista niittää menestystä maailmalla HS.fi. 1.8.2018.
  18. Santtu Natri: Jussi-ehdokkaat julki – Juice ja Hölmö nuori sydän voivat saada eniten palkintoja Yle. 24.1.2019.
  19. Saara Särmä: Käsitteet auttavat muuttamaan maailmaa, siksi miesselittämisestä puhuminen ei ole turhaa lätinää Yle. 11.9.2019.
  20. Let her speak Yksittäistapaus.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rebecca Solnit: Miehet selittävät minulle asioita. Suomentanut Pauliina Vanhatalo. S&S, 2019. ISBN 9789515248619.

Kim Goodwin: Mansplaining explained in one chart (englanniksi)

Saara Särmän kolumni: Käsitteet auttavat muuttamaan maailmaa, siksi miesselittämisestä puhuminen ei ole turhaa lätinää (11.09.2019, Yle)

Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen: Lääkärinvala velvoittaa olemaan feministi (9.9.2020, Yle Areena)

Mansplaining saa haastajan – Miestoisto on uusi ilmiö, jossa miehet valtaavat naisten aloittaman keskustelun (5.10.2017, Nyt.fi)