Mannerheimin muistolaatta (Pietari)
Mannerheimin muistolaatta on Pietarissa 16. kesäkuuta 2016 paljastettu Carl Gustaf Emil Mannerheimille omistettu muistolaatta. Se herätti vastustusta Pietarissa, ja sitä yritettiin tuhota ampumalla ja hakkaamalla, ja se tuhrittiin kolme kertaa punavärillä. Muistolaatta poistettiin paikaltaan 13.–14. lokakuuta 2016 välisenä yönä ja siirrettiin Pietarin ulkopuolelle Puškiniin ensimmäisen maailmansodan museoon.[1]
Pronssiin valetussa korkeassa pintareliefissä Mannerheim on kuvattu Venäjän keisarillisen armeijan juhlaunivormussa. Taustalla on Venäjän lippu ja oikeassa alareunassa venäjäksi teksti ”Venäjän armeijan kenraaliluutnantti Gustav Karlovitš Mannerheim palveli vuodesta 1887 vuoteen 1918.”[2]
Muistolaatta sijaitsi osoitteessa Zaharevskaja 22 rakennuksessa, jossa toimii nykyisin sotilasinsinööri-instituutti. Mannerheim palveli aikoinaan läheisissä rakennuksissa toimiessaan Venäjän kaartinjoukkojen Chevalierkaartin upseerina. Hän myös asui jonkin aikaa lähes vastapäätä muistolaattaa. Reliefissä ei ole kuitenkaan mainintaa Mannerheimin toiminnasta itsenäisen Suomen marsalkkana ja presidenttinä.[3]
Paljastustilaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muistolaatan hankki Venäjän sotahistoriallinen seura, joka on perustettu vuonna 2012 presidentti Vladimir Putinin antamalla asetuksella.[4] Muistolaatta oli tarkoitus paljastaa jo kesäkuussa 2015, mutta tilaisuus peruttiin.[5]
Medialle ei annettu ennakkotietoa paljastusajankohdasta eikä paljastustilaisuuden järjestäjästä. Paikalle ei kutsuttu myöskään Suomen valtion virallista edustajaa, vaikka Mannerheim on Suomen entinen presidentti. Paikalla oli kuitenkin kunniakomppania ja sotilassoittokunta, ja lisäksi tilaisuuteen oli ilmeisesti komennettu läheisen kauppakorkeakoulun opiskelijoita, jotka laskivat paikalle kukkia.[2]
Paljastustilaisuudesta kertoi pietarilainen Fontanka.ru-sivusto. Seremoniassa olivat läsnä sotahistoriallisen seuran puheenjohtajana toiminut Venäjän kulttuuriministeri Vladimir Medinski sekä presidentinhallinnon päällikkö Sergei Ivanov.[6]
Paljastustilaisuudessa puhuttiin Mannerheimin elämästä Pietarissa ennen vuotta 1917 sekä tarpeesta kunnioittaa kaikkia osapuolia, jotka osallistuivat Venäjän vallankumoukseen. Tilaisuudessa kuultiin juhlapuheiden lisäksi ”häpeällistä”-vastalauseita. Niihin kulttuuriministeri vastasi, että ei pidä olla paavillisempi kuin paavi itse. Medinskin mielestä itse Stalin oli ottanut Mannerheimin suojelukseensa.[6]
Töhriminen ja muu vandalismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Torstaina tapahtunutta paljastustilaisuutta seuraavana sunnuntai-aamuna muistolaatta oli töhritty punaisella maalilla. Sen jälkeen se peitettiin oranssilla suojamuovilla ja sotilasinsinööri-instituutin kadetit kutsuttiin puhdistamaan talon seiniä. Fontankan mukaan jo paljastuspäivänä tuntemattomat hyökkääjät heittivät muistolaatan päälle vihreää nestettä. Neste oli tuolloin mitä ilmeisimmin briljanttivihreää, jota käytetään Venäjällä yleisesti ihon ja haavojen desinfiointiin.[3]
Muistolaatta töhrittiin neljän kuukauden aikana maalilla ja muilla aineilla ainakin viisi kertaa. Sitä yritettiin myös hakata kirveellä.[7] Muistolaatta oli kesän ajan yksi Venäjän ykkösuutisista.[8] Lokakuussa 2016 siihen ilmestyi luodinrei’iltä vaikuttavia reikiä.[9]
Muistolaatta käytiin poistamassa myöhään illalla 13. lokakuuta. Venäjän sotahistoriallinen seura tiedotti seuraavana päivänä siirtäneensä laatan ensimmäisen maailmansodan museoon Tsarskoje Selon museoalueelle Puškiniin. Vasta tässä vaiheessa seuran rooli laatan taustalla tuli yleiseen tietoon.[7]
Muistolaatan vastustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mannerheimin muistolaatta herätti keskustelua Pietarissa ja Venäjällä. Arvostelijat syyttivät Mannerheimia Adolf Hitlerin apuriksi ja fasistiksi, joka mahdollisti omalta osaltaan Leningradin piirityksen ja on siten vastuussa lukemattomien kaupunkilaisten kuolemasta.[6] Suuri yleisö Venäjällä tuntee Mannerheimin henkilöhistorian huonosti, ja vallitseva historiankirjoitus on pitänyt hänestä yllä negatiivista kuvaa.
Muistolaattaa vastustivat Venäjän kansallismielisten ääriryhmät. Myös veteraanijärjestöt ja Leningradin piirityksessä kuolleiden ihmisten omaiset vastustivat sitä. Leninin kommunistisen nuorisojärjestön Pietarin osaston sihteeri sanoi, että laatta paljastettiin heiltä salaa. Vastustajien mielestä Mannerheim oli Leningradin piirityksen aikana Suomen armeijaa johtanut lahtari. Suomen joukot varmistivat piiritystä kaupungin pohjoisosassa natsi-Saksan joukkojen piirittäessä kaupunkia muilla tahoilla.[8]
Muistolaatan vastustajat ilmoittivat jatkavansa protesteja niin kauan, että laatta poistetaan. He uhkasivat, että ellei laattaa viedä pois maanantai-iltaan 8. elokuuta 2016 mennessä, mielenilmaukset jatkuvat vielä voimakkaampina.[8] Muistolaatta on sittemmin siirretty suojaan museoon sisätiloihin. Venäjällä on jo aiemmin ilmaistu Mannerheimista erilaisia näkemyksiä. Eremitaasin johtaja, professori Mihail Piotrovski kirjoittaa vuoden 2005 Mannerheim-näyttelyyn liittyvän luettelon esipuheessa: "Venäjällä on totuttu ajattelemaan, että monet Mannerheimin hienovaraisista ja omintakaisista poliittisista päätöksistä johtuivat hänen halustaan olla vahingoittamatta kaupunkia, jossa hän vietti nuoruutensa - -."[10]
Uutisten vaikutus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uutiset Mannerheimin muistolaatan töhrimisestä herättivät Suomessakin keskustelua siitä, mikä oli Suomen rooli Leningradin piirityksessä. Yleisradion julkaiseman artikkelin mukaan aihetta on tutkittu paljon Suomessa, mutta monella on edelleen käsitys, ettei Suomi ottanut aktiivisesti osaa Leningradin piiritykseen. Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Pekka Visurin mukaan kyse on kansallisesta myytistä, jota jotkut tahot yhä elättävät. Visurin mukaan Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa. Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin, koska hyökkäys olisi edellyttänyt kaikkien reservien siirtämistä Kannakselle, joka olisi antanut puna-armeijalle tilaisuuden hyökätä Suomeen pohjoisen kautta.[11]
Laatan laillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungin hallinto ryhtyi selvittämään muistolaatan laillisuutta, kun kommunistien edustaja Vladimir Dmitriev pyysi tarkistamaan laatan laillisuuden. Fontanka-sivuston mukaan hallintoviranomaiset eivät löytäneet paljastukseen oikeutettuja lupa-asiakirjoja. Muistolaattaa ei ole myöskään kirjattu kaupungin omaisuudeksi tai kaupungin huoltovastuulle.[12]
Muistolaatan laillisuuskysymyksen arveltiin liittyvän paljastustilaisuuteen osallistuneen Sergei Ivanovin kohtaloon. Presidentti Putin erotti hänet elokuussa 2016, minkä jälkeen Venäjällä pohdittiin, oliko Mannerheimin laatasta noussut kohu yksi syy Ivanovin potkuihin. Syitä potkuihin ei ole saatu selville, koska Venäjän hallinto ei ole läpinäkyvää.[12]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Manninen, Marja: Mannerheim poistui Pietarin katukuvasta Yle, Uutiset, Ulkomaat. 14.10.2016. Viitattu 16.10.2016.
- ↑ a b Kiuru, Martti: Putinin luottomies paljasti Mannerheimin muistolaatan Pietarissa - salamyhkäinen tapahtuma Kauppalehti. 16.6.2016. Alma Mediaj. Viitattu 19.6.2016.
- ↑ a b Paananen, Arja: Upouusi Mannerheimin laatta töhrittiin punaisella maalilla Pietarissa Ilta-Sanomat. 19.6.2016. Sanoma. Arkistoitu 19.6.2016. Viitattu 20.6.2016.
- ↑ Anne Kuorsalo: Mannerheim-muistolaatan oudot tekstit: Marski oli venäläinen ja palveli aina ”Venäjän armeijaa” Suomen Kuvalehti 27.6.2016. Viitattu 28.2.2022.
- ↑ Ahonen, Anneli: Pietariin tulee sittenkin muistolaatta Mannerheimille, "venäläiselle upseerille ja vakoojalle" Helsingin Sanomat. 11.6.2015. Sanoma. Arkistoitu 25.6.2016. Viitattu 20.6.2016.
- ↑ a b c Mannerheim sai muistolaatan Pietariin Turun Sanomat. 16.6.2016. Turun Sanomat. Viitattu 20.6.2016.
- ↑ a b Ahonen, Anneli: Mannerheimin muistolaatta poistettiin Pietarissa – lommoinen laatta esille museoon Helsingin Sanomat 14.10.2016. Viitattu 28.2.2022.
- ↑ a b c Manninen, Marja: Marsalkan muistolaattaa vastustavat pietarilaiset: Emme vihaa suomalaisia, mutta Mannerheim oli murhaaja Yle Uutiset Ulkomaat. 8.8.2016. Yleisradio Ab. Viitattu 8.8.2016.
- ↑ Koskinen, Pietari: Ammuttiinko Mannerheimin muistolaattaa Pietarissa Ilta-Sanomat. 5.10.2016. Arkistoitu 10.10.2016. Viitattu 9.10.2016.
- ↑ Arto Mansala: Mannerheimin ristiriitainen muisto. Kanava, 3/2017, s. 51–53. Otavamedia.
- ↑ Manninen, Marja: Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta Yle Uutiset Ulkomaat. 9.8.2016. Yleisradio. Viitattu 9.8.2016.
- ↑ a b Paananen, Arja: Pietarin hallinto: Mannerheimin laatta asennettiin ilman lupaa Ilta-Sanomat. 17.8.2016. Sanoma. Arkistoitu 10.10.2016. Viitattu 9.10.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paint splashed on controversial Mannerheim plaque in Russia cnsnews.com. June 27.6.2016. Arkistoitu 20.8.2016. Viitattu 8.8.2016. (englanniksi)
- Mamedov, Mikail: The post-Soviet monuments war Russia Direct. 4.8.2016. Rossiyskaya Gazeta. Viitattu 8.8.2016. (englanniksi)