Manaranopalmu
Manaranopalmu | |
---|---|
Nuori manaranopalmu. |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Arecales |
Heimo: | Palmukasvit Arecaceae |
Suku: | Manaranopalmut Beccariophoenix |
Laji: | madagascariensis |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Manaranopalmu (Beccariophoenix madagascariensis) on manaranopalmujen sukuun kuuluva palmulaji.[2] Lajin alkuperäistä esiintymisaluetta on Madagaskarin saari, mihin myös lajiepiteetti madagascariensis viittaa.[3]
Manaranopalmun uskottiin aikoinaan kuolleen sukupuuttoon, kunnes kasvitieteilijä John Dransfield löysi sen uudelleen vuonna 1986.[3]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Manaranopalmu on luonnossa 12 metrin korkeuden saavuttava palmu, jonka varressa on ruskeita kuituja. Lähes ruodittomat, suoraan rungon yläosasta erkanevat lehdet ovat noin suuria, noin 4,5 metrin mittaisia, ja lehdykkäisiä. Lehdykät voivat olla jopa 90 senttimetrin mittaisia; nuorilla kasveilla ne ovat jäykkiä, mutta muuttuvat vanhemmiten roikkuviksi.[3]
Manaranopalmun kukinto ilmestyy lehtien sekaan, ja sillä on 120 senttimetriä pitkä kukintovarsi. Kukintojen kypsyessä kuitumainen tukilehti aukeaa ja putoaa paljastaen kasvin kermankeltaiset kukat. Manaranopalmu on yksikotinen, ja hede- ja emikukat kasvavat tyypillisesti kolmen ryhmissä. Noin 2,5 senttimetrin mittaiset yksisiemeniset hedelmät ovat violetinruskeita, teräväkärkisiä.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Manaranopalmu kasvaa kotoperäisenä Madagaskarissa, missä sen elinympäristöä ovat Tolagnaron ja Mantadian väliset sademetsät saaren itäosassa, 1–1 200 metrin korkeudella merenpinnasta.[4] Kasvi suosii hiekkapitoista maaperää.[3] Levinneisyysalue on pahasti pirstoutunut, ja kaikkiaan lajista tunnetaan kolme erillistä populaatiota, joissa on yhteensä arviolta 900 täysikasvuista yksilöä.[4]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Manaranopalmun lehdistä valmistetaan hattuja ja palmun ydintä käytetään ravintona.[3] Lisäksi lajia kasvatetaan koristekasvina.[3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Beccariophoenix madagascariensis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Beccariophoenix madagascariensis Jum. & H.Perrier finto.fi. Viitattu 7.12.2022.
- ↑ a b c d e f g Flora & Fauna Web: Beccariophoenix madagascariensis nparks.gov.sg. Viitattu 8.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c IUCN Red List: Manarano (Beccariophoenix madagascariensis) iucnredlist.org. Viitattu 8.12.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Beccariophoenix madagascariensis (englanniksi)
- iNaturalist: Beccariophoenix madagascariensis
- ITIS: Beccariophoenix madagascariensis (englanniksi)
- UniProt: Taxonomy - Beccariophoenix madagascariensis (englanniksi)