Mamprusit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mamprusit ovat gurilaista mamprulin kieltä puhuva kansa Ghanan koillisosassa sekä lähialueilla Togossa ja Burkina Fasossa. Pieniä ryhmiä asuu myös Norsunluurannikolla ja Malissa. Mampruseja on 150 000 henkeä.[1]

Kansanperinteen mukaan mamprusit ovat saapuneet nykyiselle alueelleen koillisesta. He muodostivat 1400-luvulla samannimisen valtion, jonka keskuksena toimi Nalerigu.[1]

Perinteisiä elinkeinoja ovat trooppinen kaskiviljely, karjanhoito ja kalastus. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, fonio, maissi, maapähkinä, pavut ja vihannekset. Käsityöammatteja ovat metallin käsittely, punonta ja savenvalanta. Monet käyvät ansiotöissä Ghanan eteläosan kaakaoviljelmillä.[1]

Mamprusien kylät ovat pieniä. Savitiilistä rakennetut talot ovat pyöreitä ja usein kaksikerroksisia. Asuntoja ja talousrakennuksia ympäröi muuri ja piha on katettu tasakatolla. Perinteinen vaatetus on miehillä pitkä lyhythihainen paita, naisilla lanteiden ympärille kiedottu kangaskaistale. Ruokavalio koostuu puuroista, keitoista, kakkaroista, hedelmistä, vihanneksista, maidosta ja kalasta.[1]

Perinteinen yhteiskunta perustuu suurperheiden muodostamiin kyläyhteisöihin, patrilineaarisiin sukuihin, ja ašanteilta omaksuttuun soturilaitokseen. Avioliitto on virilokaalinen, polygynia ja ostoavioliitto ovat yleisiä.[1]

Suurin osa mampruseista harjoittaa perinteistä uskontoa, johon kuuluu esi-isien ja luonnonvoimien palvontaa sekä taikuutta. Osa on sunnimuslimeja tai protestantteja.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Narody i religii mira: Entsiklopedija, s. 319–320. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1999. ISBN 5-85270-155-6.