Maltan scudo

Maltan scudo
2 scudon kolikko vuodelta 1969
Esitelty	1318
Käyttäjät	Maltan ritarikunta
Jaettava yksikkö	tarì grani
Infobox OK

Maltan scudo (ital. Scudo maltese, maltaksi Skud Malt) on Maltan ritarikunnan virallinen rahayksikkö. Ritarikunta on lyönyt omia kolikoitaan vuodesta 1318 lähtien, kun Rodoksen saari päätyi sen alaisuuteen. Kolikoiden lyöminen loppui 1798, kun ritarikunta ajettiin pois Maltalta, mutta aloitti sen uudestaan vuonna 1961.

Scudon arvo on sidottu eruroon kiinteällä kurssilla: 1 euro = 0,24 scudoa.

1 scudo jakautuu 12 tariin, jokainen taro 20 graniin, ja jokainen grano 6 piccoliin.

Historiallinen tausta

Scudon historia ulottuu vuoteen 1318, jolloin ensimmäiset kolikot lyötiin Rodoksella. 1500-luvulle tultaessa scudot tunnisti helposti niissä esiintyvästä rististä sekä Ritarikunnan ja suurmestarin vaakunoista toisella puolella ja Johannes Kastajan kuvasta toisella. Maltalla scudon lyönti alkoi suurmestari Piero de Ponten valtakaudella. Kolikoiden laatu kehittyi merkittävästi 1700-luvulla, erityisesti António Manoel de Vilhenan hallitessa. Ajoittain scudon rinnalla kiersivät myös ulkomaiset kolikot, kuten espanjalaiset dollarit, venetsialaiset liirat ja ranskalaiset Louisit.

Ranskan miehitys ja sen jälkeinen aika

Vuonna 1798, Ranskan miehityksen aikana, kirkkojen hopeaesineitä sulatettiin ja niistä valmistettiin kolikoita, joita lyötiin suurmestari Hompeschin leimoilla 15 ja 30 taron -nimellisarvoilla. Maltalaisten kapinan jälkeen käyttöön otettiin myös hopea- ja kultaharkkoja, joihin oli merkitty nimellisarvot graneissa, tareissa ja scudeissa. Scudo pysyi maksuvälineenä vielä pitkään senkin jälkeen, kun Malta oli siirtynyt Britannian alaisuuteen, aina vuoteen 1825 saakka, jolloin se korvattiin punnalla vaihtosuhteella yksi punta vastaten kahtatoista scudoa. Viimeiset scudot poistettiin lopullisesti kierrosta ja mitätöitiin vuonna 1886.

Nykykäyttö

Nykyään Roomassa toimiva Maltan ritarikunta on lyönyt scudo-nimellisarvoisia keräilyrahoja vuodesta 1961 lähtien. Kolikoiden valmistus alkoi Roomassa, Pariisissa ja Arezzossa, mutta vuodesta 1964 ne on lyöty Ritarikunnan omassa rahapajassa. Nimellisarvot vaihtelevat metallin mukaan: kuparista on tehty pienempiä grano- ja taro-kolikoita, hopeasta useita taro- ja scudo-arvoisia kolikoita ja kullasta suurempiarvoisia scudoja. Nykyisin valmistetaan pronssista 10 granin -kolikkoa, hopeasta 9 tarin sekä 1 ja 2 scudon kolikoita, ja kullasta 5 ja 10 scudon kolikoita. Vaikka scudo ei ole virallinen maksuväline, sillä on edelleen symbolista merkitystä ja keräilyarvoa ritarikunnan piirissä.