Malline:Wlm-kuntapohja/Pälkäne

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet Jälleenvalokuvaus Lataa kuva muusta kohteesta Mobiilikartta Neuvonta English

Kulttuuriperintökohteet maakunnittain[muokkaa wikitekstiä]

Kuvauskohteet Pälkäne[muokkaa wikitekstiä]

Pälkäne Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Hetanmäen tilan aitta

aitta Pälkäneellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.32232°N, 24.50589°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305953) ja kohde (201462) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hetanmäen tilan aitta (Q55078449) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huntilan linnavuori

    Huntilan linnavuori on Pirkanmaalla Pälkäneen puolella Kangasalan rajalla Huntilassa sijaitseva linnavuori. Linnaa ei ole tutkittu eikä sitä ole ajoitettu tarkemmin, vaikka sitä pidetään rautakautisena.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.40031°N, 24.29469°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 635010014 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huntilan linnavuori (Q25453058) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kirvunlinna

    Kirvunlinna on linnavuori Pälkäneellä. Sitä on käytetty linnoituksena ainakin rautakaudella. Linnavuori on aikoinaan ollut myös mahdollisesti saari. Vuoren läpi menee kolme solaa, joista ainakin kaksi on ollut vallitettua. Linnavuoren varustuksista parhaiten ovat näkyvissä kaakkoiskulmauksen porttirakennelmat. Mäellä on myös luola, jota pälkäneläiset perimätiedon mukaan käyttivät piilopaikkana Isonvihan aikaan 1700-luvun alkupuolella.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.39124°N, 24.25213°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 635010008 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kirvunlinna (Q23499044) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Luopioisten kirkko

    Luopioisten kirkko on Pälkäneen Luopioisissa sijaitseva Matti Åkergrenin 1812-1813 rakentama puinen, sisäviisteinen ja erivartinen ristikirkko. Åkergren oli tehnyt jo 1807 itse ensimmäisen suunnitelman kirkkoa varten, joskin rakennetun kirkon piirustukset laati Intendentinkonttorissa Anton Wilhelm Arppe. Kirkon kahdeksankulmaisesta attikasta nousee pieni kupulyhty, kuorista ulkonee sakasti. Ristivarsissa on ulkokatteena aumakatot, sisällä taas tynnyriholvit ja ristikeskuksessa kupu. Tyylillisesti kirkossa yhdistyy uusklassinen arkkitehtuuri suomalaiseen kirkonrakentajien perinteeseen. Kirkon pinta-ala on 650 neliötä ja istumapaikkoja siellä on 1100 hengelle. Kaksiosaisen alttaritaulun Ristiltä otto ja Pyhä ehtoolllinen maalasi 1844 Wilhelm Bosin. B. A. Thulen valmistamat kirkon urut ovat vuodelta 1890, Kangasalan urkutehdas uudisti ne 15-äänikertaisiksi 1956. Urut entisöitiin 2004 ja ne ovat mukana Sibelius-akatemian historiallisten urkujen listalla. Kirkossa olevat muut maalaukset on tehnyt taiteilija Antti Salmenlinna 1939. Sisäpuolelta kirkko peruskorjattiin 1999-2000, katto ja ulkomaalaus uusittiin 2008-2009. Kirkon viereisen sankarihautausmaan sankaripatsaan on suunnitellut Kirsti Liimatainen. Erillinen puinen kellotapuli rakennettiin 1817, sen kellot ovat vuosilta 1806 ja 1807.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.36181°N, 24.65534°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305016) ja kohde (200579) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Luopioisten kirkko (Q19706378) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Anton Wilhelm Arppe, Yli-intendentinvirasto
  • Lataa kuva
    Puutikkalan kylä

    Vanhoihin Hämeen asutusseutuihin nähden syrjäinen Puutikkala-Karvialan kaksoiskylä on ollut keskiajan lopulla Kukkiajärven suurimpia kyliä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4080 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Puutikkalan kylä (Q30560404) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pälkäneen pitäjänkeskus

    Pälkäneen pitäjänkeskus jakautuu kahteen eriaikaiseen osa-alueeseen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 360 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pälkäneen pitäjänkeskus (Q30690187) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kostianvirta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pälkäneen pitäjänkeskus.

    Kostianvirta on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva joki, joka sijaitsee Pirkanmaalla Pälkäneen kirkonkylässä. Sitä pitkin Pälkänevesi laskee Mallasveteen. Koska molempien järvien keskivedenkorkeus on noin 84 metriä merenpinnasta, Kostianvirran virtaussuunta vaihtuu toisinaan, erityisesti keväisten sulamisvesien vaikutuksesta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.33417°N, 24.27778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 635000001 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kostianvirta (Q18682066) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Onkkaala
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pälkäneen pitäjänkeskus.

    Onkkaala on Pälkäneen kirkonkylä, joka yhdessä lähikylien kanssa muodostaa Pälkäneen kunnan keskustaajaman. Tilastokeskuksen rajaamissa tilastollisissa taajamissa keskustaajama esiintyy nimellä Onkkaala, ja siinä oli vuoden 2015 lopussa 2 644 asukasta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.33861°N, 24.26722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Onkkaala (Q11885567) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pälkäneen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pälkäneen pitäjänkeskus.

    Pälkäneen kirkko on uusgoottilaista tyylisuuntaa edustava tiilinen kirkkorakennus Pälkäneellä. Se on arkkitehti Carl Ludvig Engelin piirtämä ja rakennettu vuosina 1836–1839. Professori P. E. Limnellin vuonna 1841 maalaama alttaritaulu esittää Jeesusta Getsemanessa. Kirkon vieressä on hautausmaa, jonne on haudattu 165 pälkäneläistä sankarivainajaa. Hautausmaalla on Bertel Strömmerin suunnittelema muistokivi. Vuonna 1961 kirkkopihaan pystytettiin Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi Elämän kirja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.3388°N, 24.2658°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305025) ja kohde (200588) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pälkäneen kirkko (Q11889416) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Pälkäneen rauniokirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pälkäneen pitäjänkeskus.

    Pälkäneen rauniokirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko on Pälkäneen kirkonkylässä Onkkaalassa sijaitseva keskiaikaisen harmaakivikirkon raunio.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.34694°N, 24.26194°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 635000002 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pälkäneen rauniokirkko (Q18662751) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Raiskion torppa

    Luopioisten syrjäisen torppaseudun Raiskio on aikanaan yleisen torppa-asutuksen tyypillinen, mutta harvinaistunut edustaja.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4004 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raiskion torppa (Q30560572) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Salminkallion kalliomaalaus

    Salminkallion kalliomaalaus sijaitsee Pirkanmaalla Pälkäneellä Luopioisissa Mustilahden kylässä Kukkian pohjoisosassa olevan niemen kapeikossa, jota kutsutaan Kuivassalmeksi. Maalausalue on pari metriä leveä ja sijaitsee rantamökin pihapiirissä. Maalauksessa on 6−10 merkkiä ja loput kuvioista ovat puuroutuneet sotkuksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.34308°N, 24.72297°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 439010028 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salminkallion kalliomaalaus (Q11892111) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta

    Vihavuosi on yksi Hämeen vanhimmista tunnetuista myllypaikoista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.27627°N, 24.66594°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4702 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta (Q30505582) Wikidatassa
  • Lataa kuva