Malline:Valitut palat/2015

Vuoden 2015 valitut palat.

Viikko 1

Vihermittari (Thalera fimbrialis) on vihermittareihin kuuluva keskikokoinen vihreä perhoslaji, jota tavataan laajalla alueella Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa vihermittari on harvinainen etelärannikon laji, joka on havaittu maan nykyisten rajojen sisäpuolelta ensimmäisen kerran vuonna 1955. Lajin tyypillistä elinympäristöä ovat levinneisyysalueen pohjoisosassa erilaiset rämeet, etelässä taas hiekkadyynialueet ja soraiset rannat. Vuoristoalueilla perhosta tavataan myös vuoristoniityillä.

Vihermittarin lentoaika ajoittuu Suomessa heinä-elokuulle, etelässä lento alkaa yleensä aikaisemmin. Lajin naaraita voi nähdä ilmassa päivälläkin, koiraat lentelevät yleensä iltaisin ja öisin. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana, jonka pääasiallinen ravintokasvi on kanerva, mutta toukkien on havaittu syövän myös esimerkiksi mustikkaa, siankärsämöä, piikkihernettä, ja ketomarunaa. Suomessa ja esimerkiksi Saksassa laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, ja muun muassa Englannissa laji on rauhoitettu. Vihermittarin suurimmat uhat ovat elinympäristöjen häviäminen ja umpeenkasvu.

Viikko 2

Parasympatomimeetit (joskus kolinomimeetit) ovat ryhmä aineita, jotka vaikuttavat hermostossa välittäjäaine asetyylikoliinin tavoin. Parasympatomimeettejä käytetään lääkkeenä muun muassa Alzheimerin tautiin ja glaukoomaan eli silmänpainetautiin. Joitakin parasympatomimeettejä käytetään päihteinä: esimerkiksi tupakan sisältämä nikotiini kuuluu niihin. Voimakkaimpia parasympatomimeettejä käytetään hyönteistorjunta-aineina ja hermokaasuina. Aineita tunnetaan nykyisin useita kymmeniä. Niistä useita esiintyy luonnossa, ja monen myrkyllisen kasvi- ja sienilajin myrkyllisyys perustuu nimenomaan parasympatomimeetin vaikutukseen.

Erilaisten parasympatomimeettien vaikutusprofiilissa on eroja. Asetyylikoliinin muskariinin kaltainen ja nikotiinin kaltainen vaikutuksen ero on selvä. Myös sivuvaikutukset ja käyttömahdollisuudet eroavat jonkin verran toisistaan esimerkiksi farmakokinetiikan eli sekä elimistöön pääsyn, metabolian että elimistöstä poistumisen suhteen.

Viikko 3

Turkkilainen oli shakkia pelaava kone 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella. Turkkilaista kuljetti usea omistaja näytöksissä pelaamassa vuodesta 1770 alkaen yli 84 vuotta. Tammikuussa 1857 sen kuitenkin todettiin olleen huijaus. Turkkilaisen rakensi ja esitteli vuonna 1770 Wolfgang von Kempelen (1734–1804) tarkoituksenaan tehdä vaikutus Itävallan arkkiherttuatar Maria Teresiaan.

Turkkilaista mainostettiin shakkia pelaavana automaattina. Se näytti pystyvän suorittamaan ratsun kierron eli liikuttamaan ratsua laudalla niin, että se käy jokaisessa ruudussa kerran ja vain kerran. Automaatti sai nimensä ulkonäöstään, turkkilaisen näköisestä nukesta. Tosiasiassa koneen sisällä oli pieni ihmispelaaja, joka pystyi liikuttamaan muun muassa Turkkilaisen käsiä ja näin tekemään siirrot peleissä. Taitavan pelaajan avulla Turkkilainen voitti Euroopan ja Amerikan kiertueillaan suurimman osan peleistään. Se tuhoutui lopulta Philadelphian museon palossa 5. heinäkuuta 1854. Turkkilainen ehti pelata ja voittaa useita vastustajia, joihin kuuluivat muun muassa Napoleon I ja Benjamin Franklin. Monet pitivät Turkkilaista huijauksena, mutta salaisuus paljastui virallisesti vasta The Chess Monthlyn artikkelisarjassa vuonna 1857.

Viikko 4

Vesinokkaeläin (Ornithorhynchus anatinus) on pienikokoinen nisäkäslaji, jota esiintyy Kaakkois-Australiassa ja Tasmaniassa. Neljän nokkasiililajin ohella vesinokkaeläin on yksi viidestä nokkaeläimiin kuuluvasta nisäkäslajista, jotka eivät synnytä eläviä poikasia, vaan munivat. Muiden nokkaeläinten tapaan myös vesinokkaeläimellä on sähköaisti.

Muniva, myrkyllinen, räpyläjalkainen ja ulkomuodoltaan ankannokkaiseksi sekä majavahäntäiseksi kuvailtu nisäkäs on hämmentänyt eurooppalaisia eläintieteilijöitä, joista monet ensi kohtaamisella luulivat sitä hyvin suunnitelluksi huijaukseksi. Se on yksi harvoista myrkyllisistä nisäkkäistä: vesinokkaeläinuroksella on takajalassaan kannus, joka levittää ihmiselle kovaa kipua aiheuttavaa myrkkyä. Vesinokkaeläin on ainutlaatuisten ominaisuuksiensa vuoksi tärkeä evoluutiobiologian tutkimuskohde ja Australian helposti tunnistettava ikonimainen symboli. Sitä on käytetty useiden kansallisten tapahtumien maskottina, ja se on kuvattuna Australian 20 sentin kolikon kääntöpuolelle.

Viikko 5

Okavangon suisto eli Okavangon suoalue on Okavangojoen muodostama alluviaalikeila Kalaharin laidalla Botswanassa. Suistoalue alkaa Namibian puolelta Popan putouksista, mutta varsinainen suisto noin sadan kilometrin päästä putouksilta. Suisto on muodostunut kahden siirroslinjan väliin. Ne ovat pakottaneet Okavangon veden levittäytymään ja muodostamaan viuhkamaisen suistomuodostelman.

Okavango jakaantuu suistossa neljään pääkanavaan, ja ne edelleen pienempiin jokiuomiin. Vedenpinta on korkeimmillaan huhtikuussa, ja suurimmillaan suisto peittää keskimäärin 9 000 neliökilometrin alueen. Pääosa sinne virtaavasta vedestä haihtuu ilmaan, ja vain pieni osa siitä päätyy suistosta lähteviin, Kalaharin alueelle lopulta kuivuviin jokiin. Suisto on jatkuvassa muutoksessa: Vesi etsii uusia reittejä ja sen keskellä kasvaa uusia saaria. Suiston uomien elinikä on vain noin sata vuotta, sillä sedimentit ja kasvillisuus tukkivat niitä ja aiheuttavat veden purkautumisen reunustaville tulvatasangoille.

Viikko 6

Haukilahti (ruots. Gäddvik) on Espoon kaupunginosa, joka kuuluu Suur-Tapiolan suurpiiriin. Kaupunginosa sijaitsee Suomenlahden rannalla, ja sen maa-alue on vanhaa maankohoamisaluetta, joka on kohonnut merestä viimeisen jääkauden jälkeisinä vuosituhansina. Kaupunginosaa reunustavat 20–30 metrin korkuiset mäet, jotka nousivat ensimmäisenä merenpinnan yläpuolelle. Haukilahdessa oli vuoden 2014 alussa 5 798 asukasta, ja sen väestötiheys oli 1 812 henkilöä neliökilometriä kohden.

Haukilahden moderni historia alkaa noin 1500-luvulta, mutta alueen kehitys nykytilaansa on tapahtunut pääosin vasta toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin kaupunginosaan rakennettiin paljon uusia omakoti-, rivi- ja kerrostaloja. Haukilahti kasvoi sotien jälkeen pienestä helsinkiläisten lomanviettopaikasta noin 6 000 asukkaan esikaupunkialueeksi, minkä seurauksena alueen pääelinkeino muuttui maanviljelystä nykyiseen palvelu- ja kaupan alan liiketoimintaan.

Viikko 7

Skaala-areena (aiemmin Värimiehet Areena, alkujaan Hyllykallion pesäpallostadion) on Seinäjoen Hyllykalliolla entisen Nurmon kunnan alueella Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva hiekkotekonurmialustainen pesäpallostadion. Stadionilla pelaa kotiottelunsa Suomensarjassa pelaava Nurmon Jymy. Se pelasi aiemmin kentällä Superpesistä, mutta vuonna 2012 Superpesisjoukkue yhdistyi Seinäjoen Maila-Jussien kanssa JymyJusseiksi.

Kenttä avattiin vuonna 1981, jolloin sen lyöntisuunta oli vastakkainen nykyiseen nähden. Stadion nimettiin uudelleen kaudeksi 2008, jolloin Skaala ryhtyi Jymyn pääsponsoriksi. Alun perin kenttä tunnettiin vain Hyllykallion pesäpallostadionina. Kentän katsomokapasiteetti on 2 000, mutta esimerkiksi vuoden 2005 ratkaisuotteluihin sinne tuotiin runsaasti lisäkatsomoita. Tuolloin syntyi myös kentän yleisöennätys, kun Nurmon ja Kiteen välistä loppuottelua seurasi 4 290 katsojaa.

Viikko 8

Filippos II (m.kreik. Φίλιππος Β', 382 eaa.–336 eaa.) oli Makedonian kuningas vuosina 359 eaa.–336 eaa. Filippos yhdisti hajanaisen Makedonian voimakkaaksi kuningaskunnaksi ja uudisti sen armeijan. Hän sai valtansa alle ympäröivät alueet, kuten Traakian, Thessalian ja myös Kreikan kaupunkivaltiot. Ennen kuolemaansa hän oli suunnitellut hyökkäystä Persian valtakuntaa vastaan. Hänen poikansa Aleksanteri Suuri toteutti isänsä suunnitelman ja valtasi koko Persian valtakunnan.

Filippos nousi valtaan 359 eaa. kaapattuaan vallan veljensä Perdikkaan alaikäiseltä pojalta Amyntaalta, jonka sijaishallitsija Filippos oli myös hetken toiminut. Hän nousi sotaretkiensä ansiosta Thessalian arkontiksi ja vuonna 338 eaa. Khaironeian taistelun jälkeen Kreikan kaupunkivaltioiden Korintin liiton johtoon. Filippos salamurhattiin 336 eaa. Murhan taustalle epäillään olleen laaja salaliitto.

Viikko 9

Michael Jeffrey Jordan (s. 17. helmikuuta 1963 New York, New York) on yhdysvaltalainen uransa lopettanut koripalloilija ja Charlotte Hornets -joukkueen pääomistaja. Hänet on äänestetty lukuisissa äänestyksissä kaikkien aikojen parhaaksi koripalloilijaksi.

Ammattilaisuransa aikana Jordan voitti useita palkintoja. Hän voitti NBA:n mestaruuden kuusi kertaa, ja hänet valittiin joka kerralla myös liigan finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi. Lisäksi hänet valittiin vuoden tulokkaaksi ja viisi kertaa NBA:n arvokkaimmaksi pelaajaksi. NBA:n pistekuninkuuden Jordan voitti kymmenen kertaa, millä hän sivusi Wilt Chamberlainin ennätystä, mutta ainoastaan Jordan on voittanut pistekuninkuuden seitsemän kertaa peräkkäin. Lisäksi Jordanin uran ottelukohtainen pistekeskiarvo on liigan korkein sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä. Jordan edusti suurimman osan urastaan Chicago Bullsia, jonka hän johdatti kuuteen mestaruuteen. Myöhemmin Jordan edusti myös kahden kauden ajan Washington Wizardsia ja toimi seuran toimitusjohtajana. Yhdysvaltain maajoukkueessa hän voitti kaksi olympiakultaa. Jälkimmäinen niistä tuli Barcelonan olympialaisista, joissa Jordan oli mukana Yhdysvaltain Dream Teamiksi kutsutussa joukkueessa.

Viikko 10

Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin [mekeli:´n] (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.

Mechelin oli aikansa keskeisimpiä poliitikkoja ja osallistui kaikille säätyvaltiopäiville vuosina 1872–1906 sekä toimi senaattorina 1882–1890. Politiikassa hän kuului ruotsinkielisten liberaalien tärkeimpiin johtajiin ja kirjoitti vuonna 1880 Liberaalisen puolueen ohjelman, joka oli Suomen ensimmäinen kirjoitettu puolueohjelma. Kameraali- ja hallintolainopin sekä valtio-oikeuden professorina 1874–1882 toiminut Mechelin tarkasteli Suomen ja Venäjän suhteita oikeuskysymyksenä. Hän muotoili systemaattiseksi opin, jonka mukaan Suomen suuriruhtinaskunta oli suvereeni valtio ja tasaveroisessa unionisuhteessa Venäjään. Hän myös levitti tätä oppia vuosien ajan ulkomaille, varsinkin valtio-oikeudellisella esitelmällään Précis du droit public du Grand Duché de Finlande (1886), jonka on katsottu muodostuneen Suomen ja Venäjän välisen oikeustaistelun lähtölaukaukseksi. Sortovuosien aikana Mechelin toimi perustuslaillisten keulakuvana ja johti passiivista vastarintaa, vuodet 1903–1904 maanpaossa. Sortokausien välisenä ajanjaksona 1905–1908 hän johti Mechelinin senaattina tunnettua Suomen ensimmäistä poliittista hallitusta. Sen aikana toteutettiin eduskuntauudistus, mutta muissa yhteiskunnallisissa tavoitteissaan se suurelta osin epäonnistui.

Viikko 11

Vaajakosken historia on paljolti teollistumisen historiaa 1800-luvun alusta 1900-luvun loppupuolelle. Vaajakoski kasvoi pienestä maalaiskylästä sahateollisuuspaikkakunnaksi 1800-luvulla, jolloin T. & J. Salvesen oli paikkakunnan suuri työllistäjä. Vuonna 1916 SOK osti paikkakunnan sahat maa-alueineen ja laajensi toimintaa muille teollisuuden alueille. SOK:n Vaajakosken tehtaat työllistivät enimmillään noin 2 000 henkeä.

Vaajakoski on alue Jyväskylässä keskustaajaman itälaidalla. Se sijaitsee noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta. Usein Vaajakoskella tarkoitetaan hieman laajempaa aluetta kuin varsinainen Vaajakosken kaupunginosa; siihen katsotaan kuuluvan myös osa naapurikaupunginosista. Vaajakosken alue on kuulunut historian saatossa Sysmän, Rautalammin ja Laukaan pitäjiin, vuodesta 1868 vuoteen 2009 pääosin Jyväskylän maalaiskuntaan, nykyään Jyväskylän kaupunkiin.

Viikko 12

Dominikaanien historia merkitsee dominikaanien ympärille rakentuvaa historiaa aina järjestön perustamisesta nykyaikaan saakka. Koska dominikaanit ovat katolisen kirkon sääntökunta, liittyy dominikaanien historia vahvasti myös katolilaisuuden historiaan sekä paaviuden historiaan.

Dominikaanit perustettiin alkujaan saarnaajaveljestöksi, jonka tehtäväksi nousi taistella kerettiläisyytenä ja harhaoppina pitämiään ajatuksia ja henkilöitä vastaan. Siispä dominikaanit saivat laajat valtaoikeudet varsinkin kirkollisen inkvisition piirissä. Dominikaanien tuli käydä läpi laaja teologinen koulutus kyetäkseen saarnaamaan kerettiläisiä vastaan. Monet keskiajan merkittävimmistä oppineista kuuluivat veljeskuntaan, esimerkiksi Tuomas Akvinolainen ja Albertus Magnus.

Viikko 13

Yellowstonen kansallispuisto (engl. Yellowstone National Park) on Yhdysvalloissa sijaitseva, maailman ensimmäinen ja täten myös vanhin kansallispuisto. Se sijaitsee suurimmaksi osaksi Wyomingin, mutta myös osittain Idahon ja Montanan alueella. Pinta-alaltaan se on 8 983 neliökilometriä. Yellowstone on pääasiassa vuoristoseutua, ja sen alueella on esimerkiksi puistolle nimen antaneen Yellowstonejoen ja Snake Riverin lähdevedet.

Yellowstone sijaitsee geologisesti aktiivisella alueella, ja se sijaitsee Yellowstonen kalderana tunnetun supertulivuoren päällä. Alueella on lisäksi monia geysireitä ja kuumia lähteitä, muun muassa maailman ehkä kuuluisin geysir, Old Faithful eli Vanha Uskollinen. Alue on tunnettu monipuolisesta luonnostaan kuten kanjoneistaan ja vesiputouksistaan. Sen kasvillisuus on tyypillistä Kalliovuorten kasvillisuutta, ja 80 prosenttia puiston pinta-alasta peittää metsä. Yellowstonessa on lisäksi rikas eläimistö, johon kuuluu muun muassa karhuja, biisoneita ja puumia.

Viikko 14

Hondurasin historia alkoi noin 10 000 vuotta sitten, kun ensimmäiset asukkaat tulivat alueelle. Mayat saapuivat Hondurasiin 400-luvulla ja loivat alueen ensimmäisen korkeakulttuurin. Copánin kaupunki oli merkittävä mayakeskus, joka kuitenkin hylättiin mayojen huippukauden aikana. Vuonna 1502 Kristoffer Kolumbus saapui Hondurasin rannikolle ja antoi sille sen nykyisen nimen. Espanjalaiset asuttivat Hondurasin vähitellen. Alueelta löydettiin kultaa ja hopeaa 1530-luvulla, minkä jälkeen espanjalaiset vakiinnuttivat asemansa Hondurasissa. Vuosisadan lopulla kaivosteollisuus taantui ja alue ajautui rappiolle.

Englantilaiset merirosvot ja siirtolaiset aiheuttivat epävakautta 1600- ja 1700-luvuilla. Lontoon sopimus 1786 myönsi rannikkoalueet espanjalaisille, mutta pian tämän jälkeen Hondurasissa alkoivat levitä itsenäistymisajatukset. Keski-Amerikan tasavallat itsenäistyivät Espanjasta vuonna 1821 ja liittyivät pian tämän jälkeen Meksikon keisarikuntaan, josta erosivat 1823, ja perustivat Keski-Amerikan liittovaltion. Liittovaltio kaatui sisäisiin erimielisyyksiin, ja Honduras itsenäistyi 13. marraskuuta 1838.

Viikko 15

The Simpsons Movie on vuonna 2007 valmistunut yhdysvaltalainen elokuva, joka perustuu animaatiosarja Simpsoneihin. Elokuvan ohjasi David Silverman, ja siinä ääninäyttelevät sarjasta tutut Dan Castellaneta, Julie Kavner, Nancy Cartwright, Yeardley Smith, Hank Azaria, Harry Shearer, Tress MacNeille ja Pamela Hayden. Gracie Films tuotti elokuvan 20th Century Foxille, ja animaation loivat Film Roman ja Rough Draft Studios. Elokuvan maailmanlaajuinen ensi-ilta oli 27. heinäkuuta 2007. Elokuvan tuottivat James L. Brooks, Matt Groening, Al Jean, Mike Scully ja Richard Sakai, ja käsikirjoituksen laatimiseen osallistui yksitoista televisiosarjan käsikirjoittajaa.

Elokuvan ensi-ilta oli Springfieldissä, Vermontin osavaltiossa. Mainoskampanjaan kuului esim. muutamien Burger King -hampurilaisravintoloiden ja 7-Eleven-kauppojen muuttaminen Simpsoneista tutuiksi Kwik-E-Marteiksi. Elokuvan lipputulot ylittivät 526 miljoonaa dollaria.

Viikko 16

Budapest on Unkarin pääkaupunki. Tonava virtaa kaupungin halki ja jakaa sen kahteen osaan: läntiseen Budaan ja itäiseen Pestiin. Budan puolella on korkeita kukkuloita, mutta Pest on alavaa tasankoa. Budapestin kaupunkikuvaa hallitsevat metsäiset Budan kukkulat, Tonava ja sen sillat, Margitinsaari ja Pestin puoleinen joenranta. Kukkuloista ovat vaikuttavimpia Gellértinvuori ja Linnavuori, jonka huipulla on Budan linna ja keskiaikainen kaupunginosa. Pestin puolen nähtävyyksiä ovat Parlamenttitalo, Pyhän Tapanin kirkko ja Andrássy út -katu. Tonavan rannat, Linnavuori ja Andrássy út on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Roomalaisten aikaan nykyisen Budapestin seudulla oli Aquincumin kaupunki. Unkarilaisten maahantulon jälkeen nykyisen Óbudan eli "vanhan Budan" alueelle kehittyi yksi Unkarin ensimmäisistä kaupungeista, ja Pestiin rakennettiin ensimmäinen kirkko 1046. Mongolien hyökkäyksen jälkeen kuningas Béla IV perusti Budan vuonna 1242. Buda oli Unkarin kuningaskunnan pääkaupunki, kunnes se joutui turkkilaisten valtaan vuosiksi 1541–1686.

Viikko 17

Imppaus eli imppaaminen on haihtuvien aineiden, kuten nestekaasujen ja teknisten liuottimien, hengittämistä päihtymistarkoituksessa. Yleisiä impattavia aineita ovat muun muassa erilaiset liimat, tinneri ja butaani, jotka ovat helposti saatavilla. Teknisten liuottimien ja kaasujen imppaus lamaannuttaa yleisesti keskushermostoa, ja päihtymystila muistuttaa alkoholihumalaa. Monien impattavien aineiden käytössä on suuri yliannostuksen ja äkkikuoleman riski. Imppaus aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä riippuvuutta. Suomessa imppaus on verrattain harvinainen ilmiö.

Polttamisen tai kuumentamisen jälkeen hengitettäviä päihteitä – kuten tupakkaa, marihuanaa, heroiinia tai kokaiinia – ei lueta impattaviin päihteisiin, sillä haihtumisella ei ole niiden käyttötavoissa osuutta.

Viikko 18

Vaajakoski (aik. Haapakoski) on alue Jyväskylässä keskustaajaman itälaidalla (vuoteen 2008 Jyväskylän maalaiskunnassa). Se sijaitsee noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta, Päijänteen pohjoispään rannalla, Vaajavirran varrella ja Leppäveden länsipuolella. Vaajakoskea ympäröivät vesistöt ja jylhät mäet. Usein Vaajakoskella tarkoitetaan hieman laajempaa aluetta kuin varsinainen Vaajakosken kaupunginosa; siihen katsotaan kuuluvan myös osa naapurikaupunginosista.

Vaajakoski on ollut merkittävä teollisuuskeskus. Vaajakoski kasvoi pienestä maalaiskylästä sahateollisuuspaikkakunnaksi 1800-luvulla, jolloin T. & J. Salvesen oli paikkakunnan suuri työllistäjä. Vuonna 1916 SOK osti paikkakunnan sahat maa-alueineen ja laajensi toimintaa muille teollisuuden alueille. SOK:n Vaajakosken tehtaat työllistivät enimmillään noin 2 000 henkeä. Vaajakoskella on toiminut myös suuri tukinuittoreitti ja tukinerottelu.

Viikko 19

Suomenhevonen on hevosrotu, jolla on sekä ratsu- että työhevosominaisuuksia ja -vaikutteita. Se on ainoa täysin Suomessa kehitetty hevosrotu, jota kutsutaan englanniksi joskus nimityksellä Finnish Universal (suomalainen yleishevonen), sillä sen katsotaan sopivan liki kaikkiin hevosen käyttötarkoituksiin Suomessa: maatalous- ja metsätöihin, raviurheiluun , ratsastukseen ja vikellykseen. Suomenhevonen valittiin vuonna 2007 Suomen viralliseksi kansallishevosroduksi.

Suomenhevosta pidetään yhtenä maailman nopeimmista ja monipuolisimmista kylmäveriroduista, vaikka rodun luokittelu aidoksi kylmäveriseksi on kiistanalaista. Eri lähteiden mukaan suomenhevonen voidaan luokitella kevyeksi kylmäveriseksi, raskaaksi lämminveriseksi tai yleishevoseksi. Suomessa rotua ei kuitenkaan koskaan pidetä lämminverisenä.

Viikko 20

Hildegard Bingeniläinen, saks. Hildegard von Bingen, lat. Hildegardis Bingensis (noin 16. syyskuuta 1098 Bermersheim vor der Höhe tai Niederhosenbach, Rheinland-Pfalz, Saksa – 17. syyskuuta 1179 Rupertsbergin luostari, Bingen am Rhein, Rheinland-Pfalz) oli saksalainen abbedissa, kirjailija, mystikko ja kirkkomusiikin säveltäjä. Häneltä on säilynyt laaja kirjallinen tuotanto muun muassa teologian, kosmologian, luonnonhistorian ja lääketieteen aloilta. Historioitsijoiden huomio on kohdistunut Hildegardiin vasta aivan viime aikoina. Tutkimus oli aiemmin laiminlyönyt sekä hänet että Elisabet Schönaulaisen. Saksalaiset historioitsijat pitivät heitä merkittävinä vain saksan kielen kehityksen ilmentäjinä. Tuon ajan naismystikkojen kirjoituksia vähäteltiin, ja usein niiden tekijöiksi on epäilty miehiä.

Hildegard oli pienestä pitäen nähnyt näkyjä, mutta ei ollut uskaltanut kertoa niistä, koska samanlaisia kokemuksia ei ollut muilla. Hänen kuvaustensa perusteella nykyajan neurologit ovat arvelleet, että kyse olisi migreenin oireista. Kun Hildegard vuonna 1141 sairastui, hän näki entistä voimakkaampia näkyjä. Toivuttuaan hän alkoi osallistua enemmän julkiseen elämään ja kirjoittaa kirjeitä, muun muassa neljälle paaville, keisari Fredrik I Barbarossalle ja Bernhard Clairvauxlaiselle. Kirjeiden ohella Hildegardilta on säilynyt laaja kirjallinen tuotanto.

Viikko 21

Pertti Jarmo Sakari Wasama (2. joulukuuta 1943 Elimäki – 2. helmikuuta 1966 Tampere) oli suomalainen jääkiekkopuolustaja ja jalkapalloilija. Hän pelasi jääkiekkourallaan SM-sarjajoukkue Ilveksessä ja jalkapallossa Tampereen Palloilijoissa. Wasama voitti jääkiekossa kaksi Suomen-mestaruutta, joista jälkimmäinen ratkesi vasta postuumisti, ja viisi SM-mitalia. Wasama valittiin kerran Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi ja viidesti SM-sarjan tähdistökentälliseen. Wasama edusti Suomea kolmissa MM-kilpailuissa ja kerran olympialaisissa.

Wasaman urheilu-ura jäi lyhyeksi, sillä hän kuoli 22-vuotiaana auto-onnettomuudessa. Häneltä jäi viimeisestä, kuudennesta SM-sarjan kaudestaan pelaamatta kaksi ottelua. Ilves jäädytti Wasaman pelinumeron 2 välittömästi. Wasama on valittu jääkiekkoleijonaksi, ja SM-liiga jakaa hänen mukaansa nimettyä palkintoa, joka annetaan kauden parhaalle tulokkaalle.

Viikko 22

In Rainbows on englantilaisen rock-yhtye Radioheadin seitsemäs studioalbumi, joka julkaistiin 10. lokakuuta 2007. Sen pystyi lataamaan digitaalisesti yhtyeen kotisivuilta haluamallaan summalla. 3. joulukuuta 2007 albumista julkaistiin ”discbox”-versio, joka sisälsi toisen CD:n, kaksi vinyylilevyä, kansitaiteen ja sanoituslehtisen. Normaalina CD:nä albumi julkaistiin 31. joulukuuta 2007, ja sitä seurasi ensimmäinen single, ”Jigsaw Falling into Place”, 14. tammikuuta 2008. Pohjois-Amerikassa levyn julkaisi levy-yhtiö TBD Records 1. tammikuuta 2008. Radiohead työskenteli levyn parissa yli kahden vuoden ajan, sillä sen tekeminen alkoi jo vuoden 2005 alkupuolella. Nauhoitusten välillä yhtye esiintyi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kolmen kuukauden ajan vuonna 2006.

In Rainbows on ensimmäinen albumi, jonka Radiohead teki sen jälkeen, kun sen levytyssopimus EMI:n kanssa oli loppunut. In Rainbowsin ja sitä edeltäneen albumin Hail to the Thiefin väli on ajallisesti pisin yhtyeen historiassa. Kun albumi oli julkaistu digitaalisesti, siitä kirjoitettiin monia arvosteluja. Albumin kaupallisesta menestymisestä ei ole varmaa tietoa, koska Radiohead ei ole suostunut ilmoittamaan albumin myyntimäärää. CD-julkaisu oli kuitenkin ensimmäisellä sijalla sekä Britannian albumilistalla että Yhdysvaltojen Billboard 200 -listalla.

Viikko 23

Kolmas makedonialaissota, joskus myös kolmas Makedonian sota, käytiin Rooman tasavallan ja Makedonian valtakunnan välillä vuosina 171–168 eaa. Se oli nimensä mukaisesti kolmas Makedonian ja Rooman välisistä sodista. Makedonian kuningas Filippos V:n kuoleman jälkeen vuonna 179 eaa. valtaan oli noussut hänen poikansa Perseus, joka alkoi pian laajentaa vaikutusvaltaansa kreikkalaisessa maailmassa. Perseuksen toimet nostivat kuitenkin roomalaisten epäilykset häntä kohtaan, ja lopulta he julistivat sodan Makedonialle vuonna 171 eaa.

Vaikka Perseus ei ollut sotilaallisesti kovinkaan lahjakas, hän onnistui torjumaan roomalaiset kolmen vuoden ajan. Konsuli Lucius Aemilius Paulluksen joukot löivät lopulta Perseuksen Pydnan taistelussa 22. kesäkuuta 168 eaa. Perseus vangittiin ja vietiin Roomaan ja Makedonian kuningaskunta lakkautettiin. Makedonia jaettiin neljään tasavaltaan, ja koko Kreikan niemimaa joutui Rooman vaikutusvallan alaisuuteen. Makedoniasta tehtiin lopulta Rooman provinssi 20 vuotta myöhemmin.

Viikko 24

Talmud on heprealaista Raamattua eli Tanakia täydentävän suullisen lain yhteenveto ja selitysteos. Se on juutalaisten yhteiskunnallisten ja lainopillisten kirjoitusten kokoelma, johon juutalainen laki perustuu. Talmud on antanut ratkaisuja juutalaisen yhteisön käytännön asioihin ja muovannut juutalaisten ajattelutapaa ja arvoja ensimmäisen vuosituhannen alusta nykypäivään asti. Se on Tanakin ohella juutalaisten tärkein teos.

Talmudista on kaksi versiota, jotka koottiin ja kirjoitettiin ylös Babyloniassa ja Palestiinassa 200–500-luvuilla heprean ja aramean kielellä. Talmud koostuu suullisen lain kokoelmasta Mišnasta ja sen kommentaarista Gemarasta, jossa on rabbien lakiaiheisia keskusteluja ja väittelyjä sekä erilaisia kertomuksia. Talmudiin liitettiin vielä toisen vuosituhannen alkupuolella merkittävien rabbien kuten Rashin kommentaareja. Talmud käsittää 20 paksua nidettä ja se on säilynyt melko muuttumattomana vuodesta 1523 lähtien.

Viikko 25

Houses of the Holy on brittiläisen Led Zeppelin -yhtyeen viides studioalbumi, joka julkaistiin 28. maaliskuuta 1973. Levy on tyyliltään yhtyeen edellistä albumia epäyhtenäisempi, ja parissa sen kappaleessa on vaikutteita funk- ja reggaemusiikista. Houses of the Holy nousi listaykköseksi sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa.

Albumi sai ilmestyessään ristiriitaisen vastaanoton niin kriitikoilta kuin yhtyeen faneiltakin. Myöhemmin sitä on arvostettu enemmän: esimerkiksi vuonna 2003 Rolling Stone -musiikkilehti valitsi sen kaikkien aikojen parhaimpien albumien listan 149:nneksi ja Classic Rock puolestaan parhaimpien brittiläisalbumien listan 90:nneksi. Houses of the Holya on myyty Yhdysvalloissa yli yksitoista miljoonaa kappaletta, ja vuonna 2004 se oli kymmenenneksi myydyin 1970-luvulla julkaistu albumi.

Viikko 26

Pydnan taistelu käytiin Rooman tasavallan ja Makedonian valtakunnan välillä 22. kesäkuuta 168 eaa. Taistelussa Lucius Aemilius Paulluksen johtama Rooman armeija voitti kuningas Perseuksen komentaman makedonialaisarmeijan. Sen tuloksena kolmas makedonialaissota päättyi ja Makedonia sekä myöhemmin koko Kreikka päätyivät roomalaisten haltuun.

Perseus kärsi tappion Pydnassa lähinnä Rooman taktisen järjestelmän vuoksi. Osasyy oli myös taistelun hajanainen alku, jonka johdosta makedonialaiset eivät pystyneet ryhmittäytymään kunnolla taistelujärjestykseen. Se osoittikin, että roomalaisten manipuli-taktiikka oli joustavampi kuin kömpelömpi falangi. Taistelua onkin sanottu klassiseksi esimerkiksi legioonan ja falangin kohtaamisesta.

Viikko 27

Kythera (kreik. Κύθηρα, myös Kíthira, Kýthira, lat. Cythera) on Jooniansaarten saariryhmään kuuluva Kreikan saari Välimeressä. Saaren pinta-ala on 279,593 neliökilometriä ja asukasluku 3 334 (vuonna 2010). Kytheran talous perustuu enimmäkseen maanviljelyyn, karjanhoitoon ja kalastukseen. Saaren matkailu on vähäistä lukuun ottamatta heinä- ja elokuuta.

Saari asutettiin ensimmäisen kerran neoliittisella kaudella. Minolaiset saapuivat saarelle 2000-vuosituhannella eaa. ja väistyivät mykeneläisten tieltä 1400-luvulla eaa. Mykeneläisiä seurasivat vuorollaan doorilaiset, foinikialaiset ja spartalaiset. Myöhemmin saarta ovat hallinneet myös roomalaiset, bysanttilaiset, arabimerirosvot, venetsialaiset, ranskalaiset, osmanit, venäläiset ja britit. Osaksi Kreikkaa saari liitettiin vuonna 1864. Italia ja Saksa miehittivät Kytheran toisen maailmansodan aikana.

Viikko 28

Lauhanvuoren kansallispuisto sijaitsee Kauhajoen ja Isojoen rajalla, Etelä-Pohjanmaalla. Kansallispuiston pinta-ala on 53 km², ja se on perustettu vuonna 1982. Lauhanvuori erottuu 231-metrisenä Pohjanmaan muuten tasaisesta maastosta, ja se onkin yksi Länsi-Suomen korkeimmista kohdista. Lauhanvuoren kasvillisuus ja geologia ovat myös lähialueesta poikkeavia. Kansallispuistossa on lähdepuroja, lähteikköjä, allikkoisia soita, karuja mäntykankaita sekä muinaisia rantakivikoita eli kivijatoja. Koska puisto sijaitsee Suomenselän vedenjakajalla, sen luontoon kuuluu sekä pohjoisia että eteläisiä lajeja.

Kansallispuisto sopii hyvin päiväretkikohteeksi. Ensimmäiset patikoijat saapuivat 1950-luvulla. Puistoa hoitaa Metsähallitus, merkittyjä reittejä siellä on noin kymmenen kilometriä.

Viikko 29

Helmikuun manifesti on Yrjö Nortan ja Toivo Särkän ohjaama mustavalkoinen suomalainen elokuva vuodelta 1939. Se on Suomen itsenäistymiskehitystä kuvaava paatoksellinen historiallinen draama, jonka käsikirjoituksen laati Särkän aiheen pohjalta kirjailija Mika Waltari. Elokuvan pääosissa ovat Tauno Palo ja Regina Linnanheimo. Helmikuun manifesti oli tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuuden ensimmäinen varsinainen suurelokuva. Se oli suuri yleisömenestys ja sai aikansa elokuvakriitikoilta valtaosin kiittävät arvostelut. Venäläisvastaisuutensa vuoksi se oli Suomessa kielletty ulkopoliittisista syistä vuosina 1944–1987.

Helmikuun manifesti kuvaa Suomen itsenäisyyteen johtanutta kehitystä alkaen vuoden 1807 Tilsitin sopimuksesta aina vuoteen 1918 saakka. Erityisesti se keskittyy helsinkiläisen tuomari Kotkan isänmaallisen perheen vaiheisiin ja rooliin itsenäisyysaktivismissa vuodesta 1899 eteenpäin. Elokuvan nimi viittaa Venäjän keisarin Nikolai II:n vuonna 1899 antamaan helmikuun manifestiin.

Viikko 30

Sokeritoukka (Lepisma saccharina) on pieni siivetön hyönteinen, joka kuuluu yli 300 miljoonaa vuotta vanhaksi arvioituun toukkasukahäntäisten hyönteislahkoon (Zygentoma). Se on yleinen ja kotioloissa suhteellisen harmiton kylpyhuoneiden vieras, joka on levinnyt lähes koko maapallolle. Sokeritoukat ovat hopeanhohtoisia, aikuisena noin yhden senttimetrin mittaisia taaksepäin suippenevia hyönteisiä, joiden päässä on kaksi pitkää tuntosarvea ja perässä kolme lyhyempää sukasta. Ne etsivät ravintoa pimeässä kosteissa tiloissa ja säntäävät pakoon, jos huoneeseen sytytetään valot.

Sokeritoukat voivat syödä laajalti erilaisia elintarvikkeita ja materiaaleja, jotka sisältävät tärkkelystä, sokeria, selluloosaa tai proteiineja. Museoissa, arkistoissa ja muissa pitkäaikaissäilytystilanteissa ne voivat aiheuttaa vahinkoa kirjoille, papereille, tekstiileille ja muille erityisesti tärkkelystä sisältäville materiaaleille.

Viikko 31

Kleopatra VII Filopator (69 eaa. – 12. elokuuta 30 eaa.) oli Egyptin kuningatar 51–30 eaa. ja Egyptin kreikkalaisajan viimeinen hallitsija. Hän kuului Ptolemaiosten hallitsijasukuun, joka oli hallinnut Egyptiä vuodesta 305 eaa. lähtien. Kleopatra nousi kuningattareksi 18-vuotiaana ja uudelleen 21-vuotiaana menetettyään välillä vallan veljelleen.

Kleopatran ajan Egypti oli Rooman vasallivaltio, ja Kleopatran täytyikin jatkuvasti mielistellä ja avustaa Roomaa pitääkseen maansa itsenäisenä, missä hän onnistuikin yli 20 vuoden ajan. Hän oli Ptolemaiosten tapaan tarvittaessa kuitenkin hyvin häikäilemätön ja julma, ja hän surmautti ainakin yhden sisaruksistaan. Roomassa häneen suhtauduttiin yleensä vihamielisesti, sillä häntä pidettiin laskelmoivana pyrkyrinä. Egyptissä hänet samastettiin Isis-jumalattareen.

Kleopatra on jäänyt historiaan etenkin intohimoisista rakkaussuhteistaan Julius Caesarin ja Marcus Antoniuksen kanssa, legendaarisesta viehätysvoimastaan, sekä dramaattisesta itsemurhastaan, jonka hän teki Egyptin joutuessa lopullisesti Rooman vallan alle.

Katso lisää aiheeseen liittyviä laadukkaita artikkeleita: Muinainen Egypti

Viikko 32

Hydaspesjoen taistelussa vuonna 326 eaa. Aleksanteri Suuri kukisti intialaisen kuninkaan Poroksen. Aleksanteri saapui Taksilaan vuoden 326 eaa. keväällä. Muut alueen hallitsijat alistuivat Aleksanterin valtaan, mutta Poros, joka hallitsi Hydaspeen ja Akesineen välistä aluetta, ei suostunut antautumaan. Aleksanteri lähti armeijansa kanssa häntä vastaan. Poros odotti armeijansa kanssa Hydaspeen vastarannalla, joten Aleksanterin suurin ongelma oli joen ylittäminen. Poroksella oli nimittäin paljon sotanorsuja, joita hevoset pelkäsivät. Lisäksi Hydaspes tulvi niin, että sen ylittäminen oli vaikeaa. Aleksanteri päätti käyttää sotajuonta ja sai Poroksen uskomaan, että hän aikoi odottaa syyskuuhun, jolloin joen ylittäminen olisi helpompaa. Ukkosmyrskyn suojassa Aleksanteri ylitti joen pienen valiojoukon kanssa kaukana leiristään, samalla kun osa joukoista hämäsi vihollista. Aamunkoitossa armeijat kohtasivat.

Poros oli ryhmittänyt sotanorsunsa eteen, koska hän tiesi, että hevoset pelkäsivät norsuja, ellei niitä ollut koulutettu. Kummallakin siivellä Poroksella oli sotavaunuja ja ratsuväkeä. Hän huomasi pian, että hänen vasen siipensä oli heikompi kuin sitä vastassa oleva voimakas makedonialainen ratsuväki. Heti kun Poros alkoi siirtää joukkojaan oikealta siiveltä vasemmalle, Koinoksen johtama ratsuväki hyökkäsi intialaisten oikeaa siipeä vastaan ja kiersi sen ympäri. Samalla Aleksanterin johtama ratsuväki löi vastassa olleet joukot Poroksen vasemmalla siivellä. Tämän jälkeen makedonialainen falangi eteni sotanorsuja kohti ja alkoi tappaa niiden ratsastajia. Pillastuneet norsut pakenivat ja juoksivat takana olevan jalkaväen läpi. Makedonialaiset voittivat taistelun, ja haavoittunut Poros antautui.

Viikko 33

Koskue on Jalasjärven eteläosassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva kylä. Asukkaita kylässä on 850 (2007). Kylä muodostuu muutamasta pienikokoisesta kyläryhmittymästä, ja sen keskusta on muodostunut lyhyen ja kapean Koskutjärven ympärille. Keskustan eli Koskuen kirkonkylän lisäksi kylään kuuluvat Ala-Koskue, Yli-Koskue, Mustalammi ja Kallionkylä (myös Karjanmaa). Koskuella on ollut asutusta jo kivikaudella, ja kylästä onkin löytynyt sen aikaisia esineitä. Pitkään Koskue oli asumatonta erämaata, jossa käytiin metsästämässä. Pysyvää asutusta alueella on ollut vasta 1500-luvun puolivälistä lähtien.

Kylässä on kyläkauppa, jossa on myös asiamiesposti. Koskuella oli aikaisemmin myös kaksi pankkikonttoria. Koskuen koulu, jossa ovat luokat 1–6, on kirkonkylässä Koskutjärven rannalla. Koskuen kirkko sijaitsee myös kirkonkylässä, ja sen yhteydessä ovat hautausmaa ja seurakuntakoti.

Viikko 34

Clifford Lee Burton (10. helmikuuta 1962 Castro Valley, Kalifornia – 27. syyskuuta 1986 Dörarp, Ljungbyn kunta, Ruotsi) oli yhdysvaltalaisessa thrash metal -yhtye Metallicassa soittanut basisti. Cliff Burton ehti tehdä Metallican kanssa kolme studioalbumia ennen kuolemaansa vuonna 1986.

Burton tunnettiin basistina melodisesta soittotyylistä, jossa korostuivat runsas särön ja efektien käyttö. Omien sanojensakin mukaan hän koki roolinsa Metallicassa ”soolobasistiksi”, joka ei pelkästään halunnut luoda kappaleiden rytmipohjia rumpujen tukena. Burtonin taidot säveltäjänä ja sovittajana vaikuttivat huomattavasti Metallican musiikkityyliin ja samalla koko thrash metalin syntyyn.

Cliff Burton liittyi Metallicaan 1982 ja soitti sen esikoisalbumilla Kill 'Em All, jonka materiaali ”(Anesthesia) Pulling Teeth” -kappaletta lukuun ottamatta oli tosin kirjoitettu lähes valmiiksi ennen Burtonin liittymistä yhtyeeseen. Hänen soittotaitonsa kuuluivat selkeämmin Metallican toisella albumilla Ride the Lightning, etenkin instrumentaalikappaleessa ”The Call of Ktulu”. Burtonin viimeiseksi jäänyt albumi Metallican kanssa oli kriitikkojen kehuma Master of Puppets, jonka myynti on tähän mennessä ylittänyt Yhdysvalloissa kuusinkertaisen platinarajan ja joka sittemmin on tasaisesti sijoittunut eri äänestyksissä parhaiden metallimusiikkialbumien joukkoon.

Viikko 35

Gladiaattori oli Rooman valtakunnan aikaisten taistelunäytösten esiintyjä vuosien 300 eaa. ja 440 jaa. välillä. Aluksi gladiaattoreina toimivat sotavangit ja muut orjat, mutta myöhemmin gladiaattoreiksi värväytyi myös vapaita roomalaisia. Gladiaattorit taistelivat gladiaattorinäytännöissä toisia gladiaattoreita tai eläimiä vastaan. Gladiaattoritaistelun häviäjä menetti usein henkensä, mutta suosituimmat taistelijat säästettiin, ja he saattoivat jatkaa uraansa pitkäänkin. Gladiaattorinäytäntöjen tunnetuin pitopaikka oli Rooman Colosseum-amfiteatteri, mutta näytäntöjä järjestettiin koko Rooman valtakunnan alueella.

Kukin gladiaattori erikoistui yhteen aselajiin koko uransa ajaksi. Gladiaattoreiden aseita olivat esimerkiksi keihäs, peitsi, kilpi, miekka (gladius) ja tikari, ja he käyttivät myös kypäriä ja muita suojavarusteita. Tunnetuimpia ja yleisimmin käytettyjä gladiaattorityyppejä olivat thraces, murmillones, hoplomachi ja retiarii.

Viikko 36

Bouvet’nsaari (norj. Bouvetøya) on Norjalle kuuluva asumaton saari Etelä-Atlantilla. Se sijaitsee 2 600 kilometriä lounaaseen Etelä-Afrikan Hyväntoivonniemestä. Saaren pinta-ala on noin 49 neliökilometriä. Saari on vulkaaninen ja noin 93-prosenttisesti jäätikön peitossa. Kasvillisuutta on vain harvoissa jäättömissä kohdissa, ja se koostuu kokonaan sammalista, jäkälistä ja levistä. Saarella elää laajoja hylje- ja merilintuyhdyskuntia. Runsaslukuisimmat lajit ovat kergueleninmerikarhu ja etelänmyrskylintu.

Bouvet’nsaari on nimetty sen vuonna 1739 löytäneen Jean-Baptiste Bouvet de Lozier’n mukaan. Brittiläinen hylkeenpyytäjä George Norris julisti vuonna 1825 sen kuuluvan Britannialle – tosin hän luuli tulleensa toiselle saarelle, koska Bouvet oli merkinnyt löytönsä sijainnin väärin. Britannia ei ollut kiinnostunut saaresta, ja Harald Horntvedt julisti 1927 sen Norjan omaisuudeksi. Norja ja Britannia pääsivät pian tämän jälkeen sopimukseen saaren asemasta. Norjalle siirtynyt saari julistettiin 1971 luonnonsuojelualueeksi, ja Norjan Polaari-instituutti rakennutti sinne vuonna 1977 automaattisen säähavaintoaseman. Saari on myös kansainvälisesti tärkeä lintualue.

Viikko 37

Samppanja on kuohuviini, jota tuotetaan Champagnen maakunnassa Ranskassa. Samppanja on suosittua erityisesti juhlajuomana.

Samppanjaa tehdään valkoisista Chardonnay- sekä punaisista Pinot Noir- ja Pinot Meunier -viinirypäleistä. Samppanja on yleensä valkoista, sillä rypäleiden kuoret poistetaan nopeasti ennen käymistä. Jos samppanjaan lisätään punaviiniä, saadaan rosésamppanjaa. Samppanja valmistetaan kaksinkertaisen käymisen avulla, ja käymisten välissä siihen lisätään sokeria. Toisen käymisen aikana syntyvä hiilidioksidi liukenee juomaan ja aiheuttaa sen kuohumisen ja poreilun. Valmiin samppanjan alkoholipitoisuus on 12 prosenttia. Suurin osa samppanjasta on nykyisin kuivaa, mutta vielä 1800-luvulla samppanja juotiin aina makeana.

Puolet tuotetusta samppanjasta nautitaan Ranskassa. Samppanja oli kauan kuninkaallisten suosima juoma, mutta 1900-luvulta alkaen sen käyttö on yleistynyt, vaikka se onkin edelleen kallista muihin viineihin verrattuna.

Katso lisää aiheeseen liittyviä laadukkaita artikkeleita: Viini

Viikko 38

Seleukos I Nikator (m.kreik. Σέλευκος Νικάτωρ, ”Voittaja”, noin 358 eaa. – 281 eaa.) oli makedonialainen sotilas, Aleksanteri Suuren upseeri ja yksi diadokeista. Seleukoksesta tuli lopulta Persian kuningas. Hän oli Seleukidien hallitsijasuvun perustaja.

Seleukos nimitettiin Babylonian satraapiksi Aleksanterin kuoltua 323 eaa. Antigonos I karkotti Seleukoksen Babylonista, mutta hän pääsi palaamaan Ptolemaioksen tuella vuonna 312 eaa. Seleukos valtasi muun muassa Persian ja Meedian. Hän solmi liiton intialaisen Chandragupta Mauryan kanssa. Seleukos kukisti Antigonoksen Ipsoksen taistelussa vuonna 301 eaa. ja Lysimakhoksen Korupedionin taistelussa vuonna 281 eaa. Pian sen jälkeen Ptolemaios Keraunos murhasi hänet. Seleukoksen seuraaja oli hänen poikansa Antiokhos I.

Viikko 39

Elafónisos (kreik. Ελαφόνησος, suom. ”Peurasaari”) on Kreikan saari, joka sijaitsee Välimeressä Peloponnesoksen niemimaan etelärannikon edustalla. Se oli vuoden 365 maanjäristykseen saakka kapealla kannaksella yhteydessä Peloponnesokseen. Saaren pinta-ala on 18 neliökilometriä ja asukasluku 1 024 (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Elafónisoksen kuntaan, Lakonian alueyksikköön ja Peloponnesoksen alueeseen.

Elafónisos asutettiin ensimmäisen kerran neoliittisella kaudella, ja antiikin aikaan siellä harrastettiin paljon saarelle nimen antaneiden saksanhirvien metsästystä. Saari oli Bysantin hallussa, kun saraseenit valtasivat sen 800-luvulla ja tappoivat väestön. Elafónisos oli tämän jälkeen monta vuosisataa asumattomana ja vaihtoi tuona aikana useasti omistajaa. Saari oli kuitenkin strategisesti merkittävällä paikalla, ja siksi sen edustalla käytiin 1700-luvulla kaksi meritaistelua. Saari asutettiin uudestaan Kreikan vapaussodan aikana, kun sinne muutti osmaneita paenneita kytheralaisia. Tuolloin saari kuului vielä Britannian Jooniansaarten yhdysvaltain protektoraattiin, mutta virallisesti se siirrettiin Kreikalle vuonna 1850. Toisen maailmansodan aikana Elafónisos oli Saksan miehittämä.

Viikko 40

Kauhajoen kapina ja sitä seuranneet kostotoimet tapahtuivat Kauhajoella Suomen sodan aikaan 8.–12. heinäkuuta vuonna 1808. Kapinassa pohjalaiset talonpojat yrittivät ryöstää venäläisten huoltokuormaston. He epäonnistuivat siinä, ja venäläiset, Vasili Orlov-Denisovin johtamat kasakat hävittivät kostoksi Kauhajokea polttaen ja ryöstäen.

Kostotoimet olivat poikkeuksellisia Suomen sodan aikana, joten tapahtuma on dokumentoitu tavallista paremmin. Suomen sodan aikana venäläisten tiedetään kiduttaneen paikallista väestöä ainoastaan Kauhajoella, jossa he tappoivat ainakin 13 ihmistä syyskuun alkuun mennessä. Kotiseutuneuvos Liisa Ruismäen mukaan hävitys oli koko valtakunnan pahimpia ja järjestelmällisimpiä. Kasakat jäivät Kauhajoelle ja rankaisivat paikallisväestöä heinäkuun loppuun saakka. Kauhajoen asukkaat olivat paossa kaukaisissa piilopirteissä ja torpissa syyskuun alkuun.

Viikko 41

Lucius Domitius Aurelianus (9. syyskuuta 214 tai 215 – syyskuu tai lokakuu 275) oli Rooman keisari vuosina 270–275. Aurelianus oli useiden muiden ajan keisareiden tavoin illyrialaista syntyperää ja kotoisin vaatimattomista oloista. Hän nousi keisari Claudius Gothicuksen suosioon ja toimi ratsuväen komentajana.

Kun Claudius kuoli vuonna 270, Tonavan armeija huusi Aurelianuksen keisariksi. Aurelianuksesta tuli valtakunnan kiistaton hallitsija, kun hän oli ensin kukistanut kilpailijansa Quintilluksen. Aurelianus oli sotilaiden keskuudessa suosittu ja kyvykäs sotilaskeisari, joka onnistui yhdistämään hajonneen valtakunnan ja rauhoittamaan sitä vuosikausien sisällissotien ja kaaoksen jälkeen. Hän kukisti germaanit ja gootit useaan otteeseen ja pysäytti näiden hyökkäykset Rooman alueille. Hän myös uudisti Rooman hallintoa, otti Sol Invictus -jumalan Rooman pääjumalaksi ja rakennutti suojamuureja Italian kaupunkien ympärille, muun muassa Rooman kaupungin suojaksi kuuluisan Aurelianuksen muurin. Hänen omat sotilaansa murhasivat hänet Traakiassa vuonna 275.

Viikko 42

Quintus Curtius Rufus (k. 53) oli roomalainen historioitsija, joka kirjoitti ensimmäisellä vuosisadalla. Hänen henkilöllisyytensä ja elinaikansa ovat aiheuttaneet kiistoja. Hän kuitenkin kirjoitti keisariaikana ja todennäköisesti Claudiuksen kaudella. Curtius oli luultavasti tunnettu myös poliitikkona ja sotilaana, ja tärkein lähde hänen elämästään on Tacituksen Annaalit.

Curtiuksen ainoa edes osittain nykypäivään säilynyt teos on kymmenen kirjaa käsittävä Aleksanteri Suuren elämäkerta Historiae Alexandri Magni Macedonis. Siitäkin kaksi ensimmäistä kirjaa ovat kadonneet eivätkä loput kahdeksan ole täydellisiä. Siitä tunnetaan nykyään 123 käsikirjoitusta, ja se on ainoa latinaksi kirjoitettu Aleksanterin elämäkerta. Curtius käytti teoksensa lähteenä muun muassa Kleitarkhosta ja kirjoitti sensaatiohakuisesti ja tunteisiin vetoavasti. Henkilöistä ja paikoista hän kirjoitti usein lyhyesti ja yleensä yliampuvasti. Teosta onkin kuvailtu jopa ”historialliseksi fiktioksi”, vaikka sitä arvostettiin suuresti keskiajalla ja renessanssin aikaan.

Viikko 43

Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto on Kauhajoen ja Karvian kunnissa, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa sijaitseva kansallispuisto. Sen pinta-ala on 57 km², ja se on perustettu vuonna 1982. Puisto muodostuu hajallaan olevista suoalueista, joista suurin on 1 630 hehtaarin kokoinen Kauhaneva. Toinen suuri alue on osa Pohjankankaan harjujaksosta. Kansallispuisto soveltuu päiväretkikohteeksi, ja sitä hoitaa Metsähallitus.

Vuonna 2004 kansallispuisto sisällytettiin Ramsarin sopimuksen piiriin, johon kuuluu maailman arvokkaimpia kosteikkoja. Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto on lisäksi Natura 2000 -verkoston piirissä.

Viikko 44

Inkavaltakunta (ketšuaksi Tawantinsuyu) oli eteläamerikkalaisten intiaanien Andien vuoristoon luoma suuri valtio, joka oli laajimmillaan 1400- ja 1500-luvuilla. Inkavaltakunnan keskus oli nykyisen Perun alueella, ja se ulottui nykyisen Kolumbian eteläosista Chilen keskiosiin saakka. Inkavaltakunta tuhoutui vuoden 1532 jälkeen espanjalaisvalloittajien saavuttua.

Inkavaltion perustivat Cuscon kaupunkivaltion inkat, 'ylhäiset herrat'. He alkoivat laajentaa valtiotaan 1200-luvulta alkaen aluksi koko ympäröivään laaksoon ja lopulta suureksi valtakunnaksi. Inkat laajensivat valtakuntaansa etenkin tehokkaan armeijansa, hyvien huoltoyhteyksiensä sekä harkittujen väestönsiirtojen ja hallintotoimien avulla.

Koko valtakunnan alueella asui enimmillään noin 6–14 miljoonaa ihmistä. Inkavaltakunta oli hyvin valtiojohtoinen luokkayhteiskunta; valtio määräsi monista asioista kansalaisten elämässä mutta myös huolehti heistä hyvin. Inkoilla oli edistynyt pengerviljelyjärjestelmä, joka teki mahdolliseksi korkeilla vuorenrinteillä viljelyn.

Katso lisää aiheeseen liittyviä laadukkaita artikkeleita: Inkavaltakunnan tieverkosto, Intiaanit ja Peru

Viikko 45

Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan talvipuolella vuotta. Puhdas lumi on valkoista ja läpinäkymätöntä. Lumi muodostaa maan pinnalle valkoisen, eristävän peitteen, joka voi säilyä jopa kuukausia, kunnes lämpötila nousee nollan yläpuolelle ja lumi sulaa. Jos lumi ei kesälläkään ehdi sulaa, se kovettuu vähitellen jäätiköksi.

Monet eläimet ovat sopeutuneet lumi-ilmastoon, ja niiden talvehtimisen onnistumiseen vaikuttaa lumen määrä. Lisäksi monien eläinten talviturkki on valkoinen, ja lumi suojaa myös useiden kasvien talvehtimista. Ihmisen toimintaan lumella on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Lumipeite helpottaa esimerkiksi hiihtäen tai potkukelkalla liikkumista, sekä mahdollistaa monet talviurheilulajit ja muut harrastukset, mutta toisaalta sakea lumipyry saattaa aiheuttaa liikennekaaoksen ja liukastumisia.

Viikko 46

Aquincum oli roomalainen sotilaslinnoitus (castra) ja kaupunki, joka sijaitsi nykyisen Budapestin III piirissä Óbudassa. Alueella oli päälinnoituksen lisäksi alkuaan erilliset sotilas- ja siviilikaupungit, jotka myöhemmin sulautuivat yhteen, sekä useita pienempiä linnakkeita. Siellä oli myös kaksi amfiteatteria ja akvedukti. Aquincum oli tärkeä osa Tonavaa pitkin kulkenutta limestä eli Rooman rajan puolustusjärjestelmää, ja se oli vuodesta 106 myös Ala-Pannonian provinssin pääkaupunki. Aquincum joutui usein barbaarien hyökkäysten kohteeksi, ja lopulta hunnit valloittivat Aquincumin vuonna 409, minkä jälkeen se autioitui.

Aquincumin rauniot löydettiin uudestaan 1700-luvun lopulla, ja nykyään entisen siviilikaupungin raunioiden keskellä toimii Aquincumin museo. Entistettyjä raunioita on nähtävillä muuallakin Budapestin kaupungin alueella.

Viikko 47

Kanada (engl. Canada, ransk. Canada) on Kansainyhteisöön kuuluva liittovaltio Pohjois-Amerikassa. Ainoa maarajanaapuri on Yhdysvallat, johon Kanada rajoittuu etelässä ja Alaskan osavaltioon luoteessa. Pohjoisessa Kanada rajoittuu Pohjoiseen jäämereen (aluevesiraja Tanskan Grönlannin kanssa koillisessa), idässä Atlantin valtamereen (aluevesiraja Ranskan Saint-Pierre ja Miquelonin kanssa) ja lännessä Tyyneenmereen. Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio (noin 10 miljoonaa neliökilometriä) ja väkiluvultaan 36. suurin valtio (noin 33,5 miljoonaa). Sen viralliset kielet ovat englanti ja ranska ja pääkaupunki on Ottawa.

Paleointiaanit saapuivat Kanadaan noin 16 000 vuotta sitten, ja nykyisten inuitien edeltäjä Thulen kulttuuri muodostui noin vuonna 1000. Viikingit asuttivat itärannikkoa hetkellisesti samoihin aikoihin, mutta Kanadan varsinaisesti löysi John Cabot tai Jacques Cartier. Ranska alkoi asuttaa maata 1530-luvulla ja Britannia kiinnostui alueesta sen turkismaiden ansiosta. Hudson's Bay Company hallitsi pitkään suurta osaa Kanadasta, ja Ranska menetti 1763 Kanadan Britannialle. Kanada itsenäistyi 1931 ja on sen jälkeen toiminut aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä, muun muassa YK:n ja Naton perustamisessa.

Viikko 48

Vapaudenpatsas, varsinaiselta nimeltään Vapaus valaisee maailmaa, on suuri naishahmoa esittävä patsas New Yorkin edustalla Liberty Islandin saarella. Patsas on Ranskan kansan lahja Yhdysvalloille juhlistamaan Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta 1776 alkanutta maiden välistä ystävyyssuhdetta. Monumenttia ehdotti ranskalainen Édouard de Laboulaye vuonna 1865, ja hän ja kuvanveistäjä Frédéric Auguste Bartholdi yhdessä suunnittelivat patsaan. Ranskalaiset tekivät itse patsaan kuparista, raudasta ja teräksestä ja vastasivat sen kokoamisesta Yhdysvalloissa, ja yhdysvaltalaiset tekivät jalustan. Vapaudenpatsas paljastettiin 28. lokakuuta 1886.

Vapaudenpatsas esittää Vapauden jumalatarta. Sen vasemmassa kädessä on lakitaulu, jossa lukee Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen päivämäärä, oikeassa kädessä on valistuksen soihtu, ja vasemmalla jalallaan jumalatar polkee rikkoutuneita kahleita. Patsaan naishahmo on 46 metriä korkea ja koko patsas jalustoineen 93 metriä korkea. Patsas on tullut tunnetuksi paitsi vapauden symbolina, myös siitä, että se toivotti New Yorkiin vuosien 1886–1924 välillä laivalla saapuneet miljoonat siirtolaiset tervetulleiksi.

Viikko 49

PIK-15 Hinu (lyhenne sanasta Hinauskone) on suomalainen puurakenteinen yksimoottorinen purjelentokoneiden hinauskone. Hinua lähdettiin suunnittelemaan ulkomaisten hinauskoneiden hankinnan osoittauduttua hankalaksi tuontilisenssien tuottamien ongelmien takia. Polyteknikkojen ilmailukerho (PIK) järjesti konetyypin suunnittelusta kilpailun, jonka voitti Kai Mellénin konesuunnitelma. Mellén valittiin lopulta myös Hinun pääsuunnittelijaksi, ja tyypin suunnittelutyöt laitettiin alulle syksyllä 1960, prototyypin rakennustöiden käynnistyessä keväällä 1962.

Prototyyppi valmistui ja sen ensilento lennettiin 24. lokakuuta 1964. Pitkällisessä koelento-ohjelmassa konetyypin suurimmaksi ongelmaksi paljastui sen syöksykierreominaisuudet, joihin saatiin pientä parannusta runkoa jatkamalla. Hinuja valmistui 1970-luvun loppuun mennessä kuusi koneyksilöä, minkä lisäksi yksittäisiä koneita on valmistunut myöhemminkin. Kahdeksan koneyksilöä oli Suomen ilma-alusrekisterissä vuonna 2015.

Viikko 50

Highway to Hell on australialaisen AC/DC-yhtyeen viides studioalbumi, joka ilmestyi vuonna 1979. Sitä pidetään yleisesti yhtyeen läpimurtona. Levy on yhtyeen suosituimpia julkaisuja ja sen nimiraita on AC/DC:n tunnetuimpia kappaleita. Albumi on yhtyeen viimeinen, jossa laulajana toimii helmikuussa 1980 menehtynyt Bon Scott.

AC/DC:n uusi tuottaja Robert John ”Mutt” Lange muutti yhtyeen energisen soundin hieman radioystävällisempään suuntaan. Albumi olikin siihen asti menestynein AC/DC-levy: Britanniassa se nousi myyntilistan kahdeksanneksi ja Yhdysvalloissa seitsemänneksitoista. Sitä on myyty pelkästään Yhdysvalloissa noin seitsemän miljoonaa kappaletta. Albumi sai ilmestyessään myös kriitikoilta hyvän vastaanoton.

Viikko 51

Michał Kleofas Ogiński (liett. Mykolas Kleopas Oginskis, 25. syyskuuta 1765 Guzów, Puola-Liettua – 15. lokakuuta 1833 Firenze, Toscanan suurherttuakunta) oli puolalais-liettualainen poliitikko, diplomaatti, Venäjän senaattori ja säveltäjä. Vaikka Ogiński itse suuntasi värikkään elämänsä pääpainon diplomatiaan ja politiikkaan, hänen musiikillinen perintönsä muodostui jälkipolville tunnetummaksi. Suhtautuminen Ogińskin musiikilliseen merkitykseen on ollut ristiriitaista, mutta eräät musiikintutkijat pitävät häntä yhtenä merkittävimmistä puolalaisista pianosäveltäjistä ajalta ennen Frédéric Chopinia. Hän nosti poloneesin hovitanssimusiikista salonkikelpoisempaan muotoon, vaikuttaen muun muassa juuri Chopinin tuotantoon. Ogińskin poloneesi Jäähyväiset isänmaalle on Puolan tunnetuimpia musiikkikappaleita ja häntä on pidetty myös ehdokkaana Puolan kansallishymnin, Mazurek Dąbrowskiegon, säveltäjäksi. Hänen muistelmansa muodostavat historiallisesti arvokkaan 1790-luvun ajankuvauksen.

Viikko 52

Aleksanteri Suurta käsitteleviä antiikin ajan lähteitä on säilynyt niukasti, vaikka hänestä kirjoitettiin tuolloin enemmän kuin kenestäkään muusta tuon ajan henkilöstä. Piirtokirjoitusta eli epigrafista aineistoa on vain kourallinen. Kolikoita eli numismaattista aineistoa löytyy runsaasti, mutta se on vaikeasti tulkittavaa.

Suurin osa lähteistä on kirjallisia, vaikka niistä on säilynyt vain roomalaiskaudella kirjoitetut. Lisäksi myöhemmissä teoksissa on yksittäisiä sitaatteja, jotka ovat usein sensaatiohakuisia. Suurin osa aikalaislähteistä, ilmeisesti hillityt ja vähemmän kiistanalaiset, on sulautunut toisen sukupolven lähteisiin ilman mainintaa alkuperäisestä lähteestä. Alkuperäislähteiden säilyneet katkelmat on koottu Felix Jacobyn monumentaaliseen Fragmente der griechischen Historiker -teokseen.

Viikko 53

Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.

Darwinin kehittämää teoriaa, joka kuvaa luonnossa historian saatossa tapahtunutta evoluutiota, kutsutaan evoluutioteoriaksi. Jo Darwinin aikainen tiedeyhteisö ja suuri yleisö hyväksyivät todeksi eliöiden muuttumisen evoluutiossa, mutta teoria luonnonvalinnasta hyväksyttiin evoluution päälähtökohdaksi vasta 1930-luvulla. Samalla se oli pohjana synteettiselle evoluutioteorialle. Darwinin tekemien löytöjen voidaan sanoa luoneen pohjan koko nykyiselle biologialle, sillä ne antavat loogisen selityksen elämän monimuotoisuudelle.