Malin kielet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kouluopetuksen kieli on Malissa ranska.
Tuaregien tifinaghia Kidaliin saavuttaessa.
Timbuktulaisia Ansar al-Dinin vastaisessa mielenosoituksessa.

Malin kielet kuuluvat etupäässä nigeriläis-kongolaiseen, nilosaharalaiseen ja afroaasialaiseen kielikuntaan. Virallinen kieli on ranska, yleisimmin käytetty kieli bambara ja väestön enemmistön uskonnon kieli arabia. Kansallisen kielen statuksen omaavat bambara, bobo, bozo, dogoni, fulani, khasonka, maninka, minianka, senufo, songhai, soninke ja tuaregikieli tamašek.[1]

Nigeriläis-kongolaiseen kielikuntaan kuuluvat mandelaiset ja gurilaiset kielet, fulani ja dogonikielet. Mandekieli bambaraa puhuu äidinkielenään 26 % Malin väestöstä ja toisena kielenään yli 50 %. Bambaran puhuma-alue on laajentunut maan itsenäisyyden aikana, ja sitä pitävät äidinkielenään bambaroiden ohella monet mandinkat ja djulat. Yleiskieli perustuu Bamakon murteeseen, jota puhutaan myös muissa kaupungeissa. Maaseudun murteet molemmin puolin Nigerjokea poikkeavat huomattavasti yleiskielestä.[1]

Mandekieli maninka muodostaa murrejatkumon maan länsiosassa. Kaakossa puhutut murteet ovat lähellä bambaraa ja luoteismurteet khasonkaa. Jälkimmäistä pidetään erillisenä kielenä khasonkojen voimakkaan kansallistunteen takia. Kagoro on lähellä Kitan seudulla puhuttua maninkan keskimurretta, mutta suuri osa Kaartasta Ségouun ulottuvalla vyöhykkeellä asuvista kagoroista puhuu nykyään äidinkielenään bambaraa tai soninkea. Markojen kielimuodot poikkeavat huomattavasti tärkeimmistä mandekielistä.[2]

Mandekieli soninkea puhutaan lähellä Mauritanian rajaa sekä kaupunkien soninkeyhteisöissä. Tämä muinaisen Ghanan valtakieli on vaikuttanut moniin länsi-Sudanin kieliin. Bozokieliä puhuvat Nigerin keskijuoksun ja sen sivujokien varrella asuvat kalastajat. Lännessä bozot osaavat myös bambaraa ja alueen keskiosassa ja idässä fulania. Mandekieliä puhuvat bobot ja samot asuvat pääosin Burkina Fasossa. Faléan seudulla puhuttu jalunka on lähellä Guinean susua.[3]

Malin tärkein gurilainen kieliryhmä on senufo maan eteläosassa. Se jakautuu kolmeen erilliseen kieleen, jotka ovat mamara eli minianka, supyire ja syenara. Suurin osa senufoista osaa myös bambaraa. Muita gurilaisia kieliä ovat bore eli bomu, pana eli sama ja samoma eli kalamse Burkina Fason rajalla.[4]

Maan ainoa atlanttinen kieli on fulani. Sen suurin yhtenäinen alue on Nigerin sisämaasuistossa, jossa puhutaan fulanin keskimurteita. Malin luoteisosassa lähellä Mauritanian ja Senegalin rajaa sijaitsee länsimurteiden eli pulaarin puhuma-alue. Karjanhoitoa harjoittavia fulbeja asuu hajallaan myös maan kaikissa muissa osissa. Voimakkaan kansallistunnon omaavat fulbet ovat olleet haluttomia oppimaan bambaraa, mikä liittyy myös heidän islamilaiseen identiteettiinsä.[3]

Dogonia pidettiin aikaisemmin gurilaisena kielenä, mutta nykyään se katsotaan erilliseksi nigeriläis-kongolaisten kielten ryhmäksi. Yli kahdestakymmenestä dogonikielestä tai -murteesta monet eroavat huomattavasti toisistaan. Yleiskielen perustaksi on valittu toro-so. Monet dogonit osaavat myös bambaraa tai fulania.[5]

Songhaikieliä puhutaan Malin itäosassa Nigerjoen laaksossa sekä Timbuktun seudulla[5]. Niiden kuuluminen nilosaharalaiseen kielikuntaan, kuten myös koko kielikunnan olemassaolo, on hyvin kyseenalaista[1]. Bambaraa puhutaan songhaiden keskuudessa vähän. Tadaksahakin puhujat ovat identiteetiltään lähellä tuaregeja.[5]

Afroaasialaiseen kielikuntaan kuuluvia berberikieliä ovat tuaregien puhumat tamašek pohjoisessa ja tamajaq Malin itäisimmässä osassa. Jatkuvien tuaregikapinoiden seurauksena bambaran merkitys on tuaregien keskuudessa vähäinen. Afroaasialainen kieli on myös hassaniyya eli Mauritanian arabia maiden rajalla.[5]

Kouluopetuksen ja hallinnon kielenä toimii Malissa ranska[5]. Sitä puhuu äidinkielenään 15 000 henkeä, mutta toisena kielenään 2,9 miljoonaa[6]. Arabiaa käytetään koraanikouluissa ja madrasoissa. Kansallisia kieliä opetetaan lisääntyvässä määrin kouluissa ja aikuisten lukutaito-ohjelmissa, mutta opetuksen laatu on usein heikkoa. Bambaraa ja maninkaa kirjoitetaan jonkin verran n’ko-kirjaimistolla, fulania arabialaisperäisellä kirjaimistolla ja tuaregia tifinaghilla. Yleensä käytetään kuitenkin latinalaista kirjaimistoa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vydrine, V.: ”Mali: Language Situation”, Encyclopedia of Language & Linguistics, second edition, volume 7. Boston: Elsevier, 2006. ISBN 978-0-08-044854-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Vydrine, s. 465.
  2. Vydrine, s. 465–466.
  3. a b Vydrine, s. 466.
  4. Vydrine, s. 466–467.
  5. a b c d e f Vydrine, s. 467.
  6. Mali: Status Ethnologue. Viitattu 6.4.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]