Makkonen (kylä)
Makkonen eli Makkoinen, ruots. Mackois, on kylä Sastamalan Suodenniemellä. Kylä rajautuu idässä Lahdenperän kylään, lännessä Taipaleen kylään ja etelässä mouhijärveläisen Selkeen kylän maihin. Kylän rajoilla on myös Mouhijärven Hyynilän ja Murron kylien vanhoja ulkopalstoja.[1] Lähes kolmionmuotoisen kylän kaakkoinen rajapiste on Jylhänkivellä ja lounainen Pakkokivellä.[2][3]
Taipaleen kylästä tuleva Lemmetynperäntie (yhdystie 13079) ja Lahdenperästä Mouhijärvelle johtava Lahdenperäntie (yhdystie 13085) kohtaavat Makkosessa. Makkosen kylästä on matkaa Tampereelle noin 60 kilometriä ja Poriin noin 70 kilometriä.
Makkosen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Makkosen alueella on ollut ihmisiä jo kivikaudella, sillä sieltä tunnetaan kaksi kivikautista asuinpaikkaa, Ikamo ja Majamaa.[4]
Makkosen kylä sai alkunsa, kun Selkeen säterikartanon sepälle Esko Matinpojalle osoitettiin torpan paikka Selkeen mailta Märkäjärveen pistävältä niemeltä, joka nykyisin on kannas Makkosselän ja Alisen Maajärven välissä. Torppa lienee Suodenniemen alueen vanhin, sillä se on ilmeisesti ollut olemassa jo ennen vuotta 1650. Henkikirjaan se merkittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1656.[5]
Savolaisperäisen nimen omanneen Esko Matinpoika Makkosen sukujuuria on usein pohdittu ja Juhani Piilonen arvelee, että hän on kenties ollut Ruoveden Pohjaslahdelle vuonna 1536 asettuneen Paavali Makkosen jälkipolvea.[5]
Kun ruotujakoinen armeija perustettiin ja Selkeestä tuli Kuninkaallisen Porin rykmentin everstin virkatalo, erottiin Makkonen itsenäiseksi tilaksi.[5] Ison reduktion yhteydessä siitä muodostettiin yksinäistalo, eli erillinen yhden talon kylä.[6]
Makkosen maalle perustettiin ruotusotilastorppa 1700-luvulla, mutta se jäi asumattomaksi ja talon asukkaat ottivat sen viljelykset omaan käyttöönsä. Niiden käytöstä maksettiin ruotusotilaalle pieni korvaus.[7]
Vielä vuoden 1851 kihlakunnankartassa[8] Makkonen on merkitty Mouhijärveen kuuluvaksi, mutta myöhemmin se siirrettiin osaksi Suodenniemeä.
Makkonen tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Makkosen kylässä harjoitetaan tavanomaisia maatalousammatteja, minkä lisäksi alueella on jonkin verran kesäasuntoja. Makkosessa sijaitsee myös Lahdenperän rantasauna ja sen yhteydessä oleva uimaranta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suodenniemi-Seura ry: Suodenniemen kyläkartta suodenniemi.topoteekki.fi. Viitattu 20.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Nimiarkisto: Jylhänkivi (Kotus, 1986). Räty, Leena. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6992447. Viitattu 20.3.2020.
- ↑ Nimiarkisto: Pakkokivi (Kotus, 1968). Hölttä, Marjatta. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q8130022. Viitattu 20.3.2020.
- ↑ Suodenniemen arkeologinen kartta 2012. Suodenniemi-Seura ry.. Viitattu 24.3.2020. (suomeksi)
- ↑ a b c Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 210. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158. (suomeksi)
- ↑ Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 103–104. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158. (suomeksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Makkosen talo vuonna 1782 Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 9.10.2016. Viitattu 20.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Maanmittaushallitus: Ylä-Satakunnan keskisen kihlakunnan kartta 1851. Kansallisarkisto. Viitattu 31.8.2022. (ruotsiksi)