Maitokäärme
| Maitokäärme | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Lampropeltis triangulum (Lacépède, 1789) |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Maitokäärme Wikispeciesissä Maitokäärme Commonsissa
|
Maitokäärme (Lampropeltis triangulum) on tarhakäärmeiden heimoon kuuluva laji. Se liikkuu öisin. Laji on sukua kuningaskäärmeelle. (Lampropeltis getula). Maitokäärmeen alalajeja on 25. Näitä ovat Helakkamaitokäärme (L. t. elapsoides), ecuadorinmaitokäärme (L. t. micropholis), hondurasinmaitokäärme (L. t. hondurensis), tasankomaitokäärme (L. t. gentilis), idänmaitokäärme (L. t. triangulum), meksikonmaitokäärme (L. t. annulata) ja sinaloanmaitokäärme (L. t. sinaloae).
Sisällysluettelo
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koko vaihtelee alalajeittain 50 cm:stä 2 metriin. Myös väritys vaihtelee alalajien välillä. Suurimmalla osalla alalajeista on keltaisia, mustia ja punaisia raitoja, mutta on olemassa myös eräs täysin musta alalaji.
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maitokäärmeen levinneisyysalue on varsin laaja ja ulottuu Pohjois-Amerikasta Keski-Amerikan kautta Etelä-Amerikan luoteisosiin. Sitä tavataan monenlaisissa ympäristöissä, mutta ei kuitenkaan aavikolla.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Munia on 5-16.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji syö muita matelijoita ja pieniä nisäkkäitä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mark O'Shea, Tim Halliday: ”Maitokäärme”, Matelijat ja sammakkoeläimet, s. 142. Suom. Sari Welling-Hirvonen. Readme.fi, 2009. ISBN 978-952-220-174-4.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- http://www.faunatar.fi/hondurasin_maitokaarme
- ITIS: Lampropeltis triangulum (englanniksi)
- UniProt, Taxonomy: Lampropeltis triangulum (englanniksi)
