Maguindanaon kieli

Maguindanao
Maguindanaon puhuma-alue
Oma nimi	Basa Magindanawn
Tiedot
Alue	Filippiinit (Mindanao)
Puhujia	1,1 milj.
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalaiset aakkoset
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	austronesialaiset kielet
Kieliryhmä	malaijilais-polynesialaiset kielet keskifilippiiniläiset kielet
ISO 639-3	mdh
Ohje
Infobox OK

Maguindanaon kieli (omakielinen nimi: Basa Magindanawn) on austronesialainen kieli, joka kuuluu keskifilippiiniläisiin kieliin. Sitä puhuu noin 1,1 miljoonaa ihmistä, pääasiassa Maguindanaon provinssissa Mindanaon eteläosassa, mutta myös muualla Mindanaon provinsseissa, kuten Zamboangassa, Davaossa, General Santosissa, Pohjois-Cotabatossa, Sultan Kudaratissa, Etelä-Cotabatossa, Saranganissa, Zamboanga del Surissa ja Zamboanga Sibugayssa, sekä Metro Manilassa. Kieli on tunnustettu paikallisidentiteetin kieleksi useissa Mindanaon provinsseissa. Maguindanaon kieli on läheistä sukua Iranunin kielelle, jota puhutaan samalla alueella.

Kirjoitusjärjestelmä

Nykyisin Maguindanaon kieltä kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla, mutta aiemmin käytössä oli jawi-arabialainen kirjaimisto, joka muistuttaa malaijin käyttämää kirjoitusjärjestelmää. Latinalaisessa kirjoitusjärjestelmässä kirjaimet J ja Z esiintyvät pääasiassa arabiasta lainatuissa sanoissa. Kieli käyttää alkuperäistä 21 kirjaimen aakkostoa, joka koostuu 17 konsonantista (b, d, g, h, j, k, l, m, n, ng, p, r, s, t, w, y) ja neljästä vokaalista (a, e, i, u). Kirjaimia C, F, O, Q, V ja X ei käytetä, ja puolivokaalit W ja Y voivat joissakin sanoissa korvata u ja i. Vokaalien ääntäminen vaihtelee: u lausutaan usein o-äänteenä, i ääntyy aina [i] ja e edustaa schwa-äännettä.

Murteet

Maguindanaon kielellä on kolme päämurretta: Taw sa ilud, Taw sa laya ja Biwangen. Taw sa ilud -murteen puhujat asuvat Pulangin alavirran alueella, kuten Cotabaton kaupungissa ja useissa Maguindanaon ja Pohjois-Cotabaton kunnissa. Taw sa laya -murteen puhujat asuvat Pulangin ylävirran alueella, muun muassa Maguindanaossa, Sultan Kudaratissa, Etelä-Cotabatossa ja joissakin Davaon kaupunkien osissa. Biwangen-murteen alue kattaa General Santosin kaupungin, Saranganin provinssin ja useita rannikkokuntia Zamboanga del Surissa ja Sultan Kudaratissa. Kieliopillisesti perussanasto on yleensä ymmärrettävää kaikissa murteissa, mutta ääntämyksessä ja sanastossa esiintyy paikallisia eroja. Esimerkiksi Taw sa ilud -alueen Talayanin kunnissa sana "kissa" on sika, kun taas muualla käytetään bedung tai puting. Taw sa laya -alueella tunnetaan myös Isulanen-murre, joka sisältää sanastollisia eroja.

Historia ja dokumentointi

Ensimmäiset dokumentoinnit Maguindanaon kielestä teki katolinen pappi Jacinto Juanmartí 1800-luvun lopulla, jolloin hän käänsi uskonnollisia tekstejä ja julkaisi kieliopin ja sanakirjan vuonna 1892. Sittemmin kieltä koskevaa kirjallisuutta on ilmestynyt lisää.

Kielioppi ja sanasto

Maguindanaon kielen sanasto sisältää esimerkiksi sanoja kuten banggala (vaatteet), dalig (juuri), malung (peite), niug (kookospähkinä) ja umbal (tehdä, rakentaa).

Esimerkki Maguindanaon kielisestä tekstistä:

Su laki bu na dala lemawan lun sia sa lekitanu a manga Muslim, ugayd na mamagidsan bun tanan i salam. Apia ngin i salam nengka na egkasabutan nu Kadnan tanan.

Käännös suomeksi:

Minulle mikään ei ole tärkeämpää meille muslimeille kuin nämä, mutta kaikki tervehdykset ovat samanarvoisia. Olipa tervehdyksesi mikä tahansa, Jumala ymmärtää ne kaikki.