Magnesiumbromidi
| Magnesiumbromidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | MgBr2 |
| Moolimassa | 184,11 |
| Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine |
| Sulamispiste | 711 °C[1] |
| Kiehumispiste | 1 158 °C[2] |
| Tiheys | 3,72 g/cm3[3] |
| Liukoisuus veteen | 1,015 kg/l (20 °C)[3] |
Magnesiumbromidi (MgBr2) on magnesium- ja bromidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää katalyyttinä ja reagenssina orgaanisen kemian synteeseissä ja lääketieteessä.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa magnesiumbromidi on valkoista ja erittäin hygroskooppista kiteistä ainetta. Sen alkeiskoppi on heksagonaalinen. Yhdiste liukenee hyvin veteen ja liukenee myös eräisiin orgaanisiin liuottimiin kuten etanoliin. Magnesiumbromidista tunnetaan useita kidevedellisiä muotoja kuten heksa- ja dekahydraatit (MgBr2·6H2O ja MgBr2·10H2O). Lisäksi eräät muutkin pienimolekyyliset yhdisteet esimerkiksi metanoli, dietyylieetteri ja ammoniakki voivat tunkeutua kidehilaan kideveden kaltaisesti.[1][2][3][4][5] Magnesiumbromidi on Lewis-happo[6].
Magnesiumbromidia esiintyy luonnossa pieniä määriä merivedessä ja bischofiitti- ja karnalliittimineraaleissa.[1][2][3][5]
Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Magnesiumbromidia valmistetaan neutraloimalla magnesiumoksidia, -hydroksidia tai -karbonaattia vetybromidilla. Sitä muodostuu myös kuumennettaessa magnesiumin ja bromin seosta.[1][2][3][5]
- MgO + 2 HBr → MgBr2 + H2O
- Mg(OH)2 + 2 HBr → MgBr2 + 2 H2O
- MgCO3 + 2 HBr → MgBr2 + H2O +CO2
Magnesiumbromidia voidaan käyttää lääketieteessä rauhoittavana aineena. Se toimii elektrolyyttinä eräissä kuivapareissa. Magnesiumbromidia käytetään runsaasti orgaanisen kemian synteeseissä. Se katalysoi Biginelli-reaktiota, nukleofiilisia additioita, sykloadditioita, toisiintumisia ja kytkentäreaktioita ja bromaa orgaanisia yhdisteitä.[1][2][3][4][5][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Deborah A. Kramer: Magnesium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004
- ↑ a b c d e Richard C. Ropp: Encyclopedia of the Alkaline Earth Compounds, s. 46–48. Newnes, 2012. ISBN 9780444595539. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.6.2020). (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 516–517. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398. (englanniksi)
- ↑ a b E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 253. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b c d Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 612. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ a b T. Howard Black & Lee Fader: Magnesium Bromide, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2007. Teoksen verkkoversio Viitattu 4.6.2020.