Magnesiumhydroksidi
| Magnesiumhydroksidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Mg(OH)2 |
| Moolimassa | 58,326 g/mol |
| Ulkomuoto | Valkoisia kiteistä jauhetta[1] |
| Sulamispiste | 350 °C (hajoaa)[2] |
| Tiheys | 2,36 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | 1,2 mg/100 ml |
Magnesiumhydroksidi (Mg(OH)2) on magnesium- ja hydroksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Luonnossa sitä tavataan mineraalina nimeltään brusiitti.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Magnesiumhydroksidi on kiinteää valkoista ainetta. Yhdiste liukenee veteen vain vähäisessä määrin ja tämän vuoksi magnesiumhydroksidiliuokset ovat vain lievästi emäksisiä. Niukka liukoisuus veteen johtuu yhdisteen suuresta hilaenergiasta. Liukenemistapahtuma on endoterminen reaktio eli se sitoo energiaa.[1][3]
Muiden hydroksidien tavoin magnesiumhydroksidi reagoi ilman hiilidioksidin kanssa muodostaen magnesiumkarbonaattia.[1]
- Mg(OH)2 + CO2 → MgCO3 + H2O
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Magnesiumhydroksidia muodostuu, kun magnesiumoksidi reagoi veden kanssa. Yleensä sitä kuitenkin valmistetaan magnesiumsuolan ja emäksen, kuten natriumhydroksidin, välisellä reaktiolla, jossa niukkaliukoinen magnesiumhydroksidi saostuu. Näin sitä valmistetaan muuan muassa merivedestä ja magnesiummineraaleista.[1][3][4]
- MgCl2(aq) + 2 NaOH(aq) → Mg(OH)2(s) + 2 NaCl(aq)
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääketieteessä magnesiumhydroksidia käytetään vähentämään vatsan liikahappoisuutta. Tällöin sitä käytetään vesisuspensiona, jota nimitetään magnesiamaidoksi. Yhdistettä käytetään myös elintarvikkeissa happamuudensäätöaineena ja mineraalivesissä. Sen E-koodi on E528[5]. Yhdistettä käytetään pH:n säätöön myös teollisuudessa. Toiseksi suurin magnesiumhydroksidin käyttökohde on muiden magnesiumyhdisteiden valmistus. Siitä tuotetaan myös metallista magnesiumia, ja sitä käytetään muoveissa ja muissa polymeereissä paloa estävänä aineena.[1][6][7][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 176. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b Magnesium hydroxide - Materila Safety Data Sheet JT Baker. Viitattu 12.2.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Michael Clugston,Rosalind Flemming: Advanced Chemistry, s. 286. Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0199146338. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.2.2011). (englanniksi)
- ↑ a b Deborah A. Kramer :"Magnesium Compounds", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001.
- ↑ E528 - Magnesiumhydroksidi Ruokavirasto. Viitattu 22.3.2021.
- ↑ Risto Julkunen: 39. Ruoansulatuskanavan lääkkeet (PDF) Farmakologia ja Toksikologia. Medicina. Viitattu 10.10.2023.
- ↑ George W. A. Milne: Gardner's commercially important chemicals, s. 375. John Wiley and Sons, 2005. ISBN 978-0-471-73518-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.2.2011). (englanniksi)
